Sisäilmaongelmien lisäännyttyä ja painopisteen siirtyessä korjausrakentamiseen tarvitaan uudenlaista osaamista kosteus- ja homevaurioiden tutkimisessa ja korjaamisessa.

Ympäristöministeriön vetämän ”Kosteus- ja hometalkoot” -ohjelman osana esitettiin ratkaisuksi uudenlaisia pätevyyksiä. Terveydensuojelulakia muutettiin siten, että viranomaisten apuna toimivilla, asumisterveysasetuksen mukaisilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla tulee olla voimassa oleva pätevyys ja että heidän tietonsa tulee löytyä julkisesta rekisteristä. Näitä asiantuntijoita ovat rakennusterveys‑ asiantuntija, sisäilma-asiantuntija ja kosteusvaurion kuntotutkija.

Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyysvaatimukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen ja koostuvat koulutus-, pätevyys- ja työkokemusvaatimuksista. Hakijalla tulee olla talonrakentamisen alalla suoritettu korkeakoulututkinto, rakennus‑ insinöörin tai -mestarin tutkinto.

Näihin liittyneen perusopetuksen rakennustekninen koulutus ei kuitenkaan riitä. Pätevyyskoulutuksena edellytetään FISEn hyväksymän kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyyteen valmentavan koulutuksen suorittamista.

Rakennustekniikan merkitys korostuu

Hakijalta edellytetään myös vähintään kolmen vuoden työkokemusta rakennuksen kuntoon ja terveyshaittoihin liittyvissä tutkimustehtävissä. Ne voivat sisältää rakennusfysiikkaan, sisäympäristön epäpuhtauksiin tai ilmanvaihtoon liittyviä mittauksia ja näytteenottoja. Kokemuksen pitää olla monipuolista ja kattaa kosteusvaurion kuntotutkijan eri aihe- ja osa-alueet.

Pätevyys on voimassa viisi vuotta ja uusittaessa on selvitettävä tiedot työkokemuksesta ja päivityskoulutuksista pätevyyden voimassaoloajalta. Lisäksi hakijan on esitettävä 15 laatimaansa, tilaajalle toimitettua kosteusvauriokohteiden kuntotutkimusraporttia.

”Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyys ei toistaiseksi ole ollut suosittu, koska se vaatii uudenmuotoista täydennyskoulutusta. Sisäilmamittauksia ja -analyysejä tehtäessä tulee olla rakennusterveysasiantuntijan tai sisäilma- asiantuntijan pätevyys, ja kuntotutkija toimiikin yhteistyössä ko. pätevyyden omaavan kanssa epäiltäessä sisäilmaongelmaa. Näistä kolmesta pätevyydestä rakennusteknisesti vaativin on kuitenkin kosteusvaurion kuntotutkija”, selvittää FISEn toimitusjohtaja Marita Mäkinen.

Kosteusvaurion korjauksen erityisala tuli uutena myös maankäyttö- ja rakennuslakiin 2014. FISE pätevöittää sen mukaisia kosteusvaurion korjaussuunnittelijoita ja korjaustyönjohtajia.

Kuntotutkija, suunnittelija ja työnjohtaja yhdessä muodostavat asiantuntijaketjun, joita tarvitaan kosteusvaurioituneen kohteen korjauksen toteuttamiseen.

”Onnistunut toteutus vaatii asiantuntijuutta korjauksen kaikissa vaiheissa. Nykymuotoisena kosteusvaurioiden eri pätevyydet mahdollistavat korkeatasoisen korjausprosessin läpiviennin. Asiantuntijoita tarvitaan lisää, jotta heitä riittää eri puolille Suomea”, Mäkinen korostaa.

Teksti Risto Pesonen