Rakentamisen volyymi on ollut pitkään poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kasvukeskuksiin on syntynyt kokonaan uusia kaupunginosia. Asuntotuotanto on ollut ennätystasolla. Isoimmissa kaupungeissa rakennetaan parhaillaan useampia megakohteita hotelleineen ja kauppakeskuksineen.

Nämä ovat hyviä uutisia rakentajille ja koko kansantaloudelle. Valitettavasti on saatu lukea myös huonoja viestejä rakentamisen laatuongelmista muun muassa uudiskohteissa.

Jututan usein rakennusalan ammattilaisia suunnittelijoista mestareihin ja timpureihin. Viesti eräältä vastaanotto- ja vuosikorjauk­sia tekevältä työryhmältä oli veret seisauttava: uudiskohteiden laatu on heikentynyt ja ryhmän korjausmäärä on lisääntynyt koko ajan. Lisäksi korjattavat virheet ovat yhä karkeam­pia laiminlyöntejä.

Työllistävä vaikutus heille, niin kuin kaverit totesivat. Tarina tuntuu ihmeelliseltä tänään laatujärjestelmien aikakaudella. Viime kädessä kasvavat kustannukset kuitenkin ohjautuvat asunnonostajille ja asukkaille.

Hyvän laadun tekemisessä on koko ajan uusia haasteita, kun rakentamisessa on muutenkin menossa iso murros. Urakoitsijoilla on yhä vähemmän omia ammattilaisia työmailla. Tehtäviä on ketjutettu aliurakoitsijoille, ja niiden joukossa on kasvavassa määrin ulkomaalaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Aika­taulut ovat myös todella tiukkoja – jopa haasteellisia.

Rakentamisen laatu on ikuisuuskysymys. Se nousee toistuvasti esille rakentamisesta puhuttaessa. Asian ympärillä on järjestetty satoja seminaareja ja perustettu useita työryhmiä. Hyvää työtä on tehty paljon.

Minulle on syntynyt vaikutelma, että samoja laatuasioita on pohdittu eri tahoilla itsenäisesti ja kokonaiskuva on jäänyt epäselväksi. Lisäksi yrityksille on syntynyt omia toimintatapoja laadun kehittämiseen.

Laatuajattelua pitäisi ryhtyä kehittämään edelleen laajemmalla porukalla. Mukaan voisi ottaa enemmän myös suorittavan tason työntekijöitä. He ovat päivittäin työmailla rakentamisen ytimessä. Olen varma, että rakennustyömaan henkilöstöstä löytyy hyviä ideoita toimintamallien kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi.

Asioiden pohtiminen yhdessä koko ketjun tekijöiden kanssa on varmasti hedelmällistä. Ei, määrä ei korvaa – laatua ei korvaa mikään.

Hannu Järveläinen