Rakennussektorin kannalta olennaisinta on se, miten kauan koronapandemia pitää Suomea puoliksi suljettuna. Mitä pidemmälle poikkeusolot jatkuvat ensi syksyyn, sitä pahemmin kriisi ulottuu rakentamiseen

Toisin kuin palvelualat, rakennustyömaat ja rakennustuoteteollisuus säästyivät keväällä pahimmilta koronakriisin vaikutuksilta. Työmaat ovat olleet käynnissä, ja ulkomaisista rakentajista suurin osa on pysynyt Suomessa. Kesäkaudella teitä päällystetään enemmän kuin monena muuna vuonna – varsinkin koska asvaltin hinta on pudonnut selvästi raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan perässä.

Poikkeusaikojen venyminen ja yleisen epävarmuuden leviäminen talouselämässä olisivat kuitenkin rakentamiselle myrkkyä.

”Rakentamisen näkymät huononevat sitä enemmän, mitä kauem­min tiukat rajoitukset kestävät”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa.

Uusia asuntoja tarvitaan yhä runsaasti, korostaa Rakennusteol­li­suus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Vihmo viittaa valtiovarainministeriön huhtikuiseen ennusteeseen, jonka mukaan koronakriisin taloudellinen hinta paisuisi suorastaan äkkijyrkästi, jos voimakkaat rajoitustoimet jatkuisivat parin kuukauden sijaan monta kuukautta. Mitä useamman kuukauden kriisi kestää, sitä jyrkemmin rakentamisen tahti hidastuu ja alan työpaikat vähenevät.

Kyse ei ole vain viranomaisten asettamista rajoituksista. Kriisin pitkittyessä yritykset muuttuvat varovaisemmiksi ja lykkäävät hankkeitaan. Kuluttajat ovat varovaisia sekä liikkeissään että hankinnoissaan: monet pelkäävät sekä tartuntaa että työttömyyttä.

Notkahdus vai lama?

Talonrakennuksen tahti alkoi vähitellen hidastua jo viime vuonna. Takana oli muutama erittäin vilkas asuinrakentamisen vuosi. Kaupungistuva Suomi tarvitsee kasvukeskuksiin runsaasti uusia asuntoja, mutta ihan sentään vuosien 2016 – 2019 vauhtia ei pystyttäisi jatkamaan vuosia yhtä soittoa. Lisäksi esimerkiksi kauppakeskusten vilkkaat rakennusvuodet ovat jääneet väistämättä taakse.

Koronapandemia on painanut Suomen taloutta ja työllisyyttä maaliskuusta alkaen. Huhtikuussa arviot kriisin voimakkuudesta ja kestosta vaihtelivat ja ennustaminen oli erityisen vaikeaa. Toukokuussa viranomaiset alkoivat kuitenkin jo asteittain lieventää rajoituksia.

Lupaavien uutisten vastapainoksi rakentamisen näkymiä alkoivat jo toukokuussa varjostaa kriisin välilliset vaikutukset. Työmaat eivät edelleenkään ole pysähtyneet, mutta joidenkin asuinkerrostalojen aloituksia on jo lykätty, ja myös hankkeiden ennakkomarkkinointiin oli otettu aikalisiä. Markkinoilta kantautui tietoja rahoituksen vaikeutumisesta.

Varovaisuuden lisääntyminen alkoi ennen kaikkea siirtää uusien­ kohteiden suunnittelua ja rakennusinvestoinneista päättämistä.­ Uusien kerrostalotyömaiden eli tilastokielellä asuntoaloitusten määrä saattaa tänä vuonna pudota 20 – 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Vaikka asuinrakentamisen maltillinen hidastuminen on jatkunut jo viime syksystä, Vihmo toivoo hartaasti, että asuinrakentaminen ei kuitenkaan varsinaisesti sukeltaisi. Pohjimmiltaan kysyntää on paljon ja pitkään, ja asuinrakentamisen saaminen uudestaan kunnon vauhtiin taantuman jälkeen veisi väistämättä aikaa.

Suuriin kaupunkeihin tarvitaan runsaasti uusia asuntoja koko tällä vuosikymmenellä. Uusien asuntojen määrää ei saisi päästää putoamaan alle 30 000:een vuodessa.

Miten ylös kuopasta?

Rakentamisen määrä on aina heilahdellut voimakkaasti talouden­ suhdannevaihteluissa. Muista­ rakentamisen lohkoista poiketen korjausrakentaminen­ on ollut monta vuosikymmentä­ varsin vakaassa määrällisessä kasvussa. Rakennuskannan keski-iän kasvaes­sa korjaamisen tarve­ ­lisääntyy.

Rakennussektori on noussut suhdannekuopista vaihtelevalla tyylillä ja nopeudella. Vihmo to­teaakin, että historiallisia talouskäyriä ei pidä tuijottaa liikaa, sillä talouskriisit ovat erilaisia. Toipumisen vauhti ja etenemisjärjestys vaihtelevat kriisistä toiseen.

Tämänkertainen kriisi johtuu pandemiasta. Runsaat kymmenen vuotta sitten maailmantalous kärvisteli finanssikriisissä, joka jatkui Euroopassa eurokriisinä. 1990-luvun lamalla oli omat syynsä.

Teksti Martti Ristimäki, kuva Rakennusteollisuus RT, kuvitus Sirpa Ärmänen