Koronakevät on pysäyttänyt talouden rattaat Suomessa. Ravintolat ovat kiinni. Teatterit ja konsertit on peruttu. Hotellit ovat tyhjillään. Kukaan ei matkusta. Palveluiden kulutus on romahtanut.

Rakennusala on vielä tällä hetkellä selviä­mässä muita aloja paremmin, vaikka uudis­rakentamisen puolelta kuulukin alati voimistuvia huolia hankkeiden lykkäämisestä.

Korjausrakentaminen voisi olla yksi talou­den veturi. Sen toimeliaisuudella taataan työpaikkoja ja veroeuroja valtion kassaan tämän ehkä pitkäänkin jatkuvan kriisin yli pääse­miseksi.

Siksi olin vielä kuukausi sitten kovin huolissani ja turhautunut, kun taloyhtiö toisensa perään siirsi yhtiökokoustaan ja keskeytti hankkeiden valmistelupalavereja ja suunnittelukokouksia. Tuntui, että loppuvuodelle kaavaillut kymmenien miljoonien hankkeet uhkasivat siirtyä hamaan tulevaisuuteen varovaisuuden nimissä.

TÄMÄ VAROVAISUUS  ei suoraan koskenut sairastumisen riskiä tai yleistä turvallisuutta epidemian keskellä. Varovaisuus ja kokousten lykkääminen tuntuivat liian usein johtuvan ihan vain pelosta ottaa uusia tapoja käyttöön. Ensimmäinen etäyhteyksin järjestetty kokous aiheuttaa epävarmuutta: osaanko tulla linjoille, saada ääneni kuuluviin ja toimia uudella tavalla.

Huoleni on kevään kuluessa vaihtunut iloon ja ylpeyteen sitä mukaa kuin hihoja on kääritty niin isännöitsijätoimistoissa, alan etujärjestöissä ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenten keskuudessa. Rakennusalaa, isännöitsijöitä tai ikääntyviä hallitusten jäseniä ei ole aikaisemmin kovin kiitelty uudistumishalusta tai ketteryydestä. Nyt nämä tahot ottavat sellaista digiloikkaa yhdessä, että kukaan ei olisi vielä alkuvuodesta voinut kuvitella sitä mahdolliseksi.

Asukasiltoja järjestetään virtuaalisesti ja etäyhteyksin. Yhtiökokouksia valmistellaan kattavalla etukäteismateriaalilla, ja ­äänen ­antaminen onnistuu kirjallisesti tai osallistumalla etäyhteyksin kokouksiin. Urakkaneuvotteluja ja suunnittelukokouksia pidetään ­­­jo lähes normaaliin tapaan, materiaali­ jaetaan ruudulle ja osallistujat kommentoivat huomaavaisesti vuorotellen, omalta kotisohvaltaan.

TALOYHTIÖT PÄÄTTÄVÄT vuosittain kolmen miljardin euron korjaushankkeista. Taloyhtiöiden hallitukset valmistelevat näitä hankkeita omalla vapaa-ajallaan, suurella vastuulla ja usein ilman ammattiosaamista. On ymmärrettävää, että poikkeuksellisena kriisiaikana ensimmäinen reaktio on odottaa ja ottaa aikalisä.

On kuitenkin ilahduttavaa ja koko Suomen talouden kannalta erittäin merkittävää, että aikalisä pikkuhiljaa lopetetaan ja otetaan rohkeasti käyttöön uudet tavat kokoustaa ja tehdä päätöksiä.

Kiitos, Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto, kovasta uurastuksesta taloyhtiöiden ohjeistamisessa. Kiitos, taloyhtiöiden hallitukset, ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta valmistella hankkeita epämukavuusalueella. Kiitos kaikille alan toimijoille reippaudesta hyödyntää kaikkea sitä digiosaamista, jota meillä jo oli ja jota kertyy nyt uskomattomalla tahdilla. Yhdessä pidämme osaltamme talouden rattaat pyörimässä. Emmekä varmasti kukaan pane pahaksemme, jos valtiovalta päättää vielä osaltaan avittaa korjausrakentamisen vilkkautta jakamalla korjausavustuksia.

Eerika Hyry on ihmisistä innostuva rakennus­tekniikan diplomi-insinööri, korjausrakentamisen asiantuntija, yrittäjä ja konsulttitoimiston toimitusjohtaja.