Äänekosken kaupungin tekninen johtaja Tommi Rautjärvi peräänkuuluttaa kokonaisuuksien hallintaa ja osaoptimointiin liittyvien vaarojen tunnistamista.

”Pelkkään rakennuksen hintalappuun ei saisi takertua liiaksi. Kustannuslaskelmat olisi tehtävä vaikkapa 50 seuraavaksi vuodeksi.”

Tommi Rautjärvi kertoo ajautuneensa rakennusalalle jo ihan poikasena. Ura alkoi muurarinsällinä 15 vuoden iässä. Puolimatkan leivissä ollessa Tommille kirkastui, että rakennusmestariksihan sitä kannattaa kouluttautua. Lahden tekusta mies valmistui vuonna 1990.

Ennen päätymistään vuonna 2013 Äänekoskelle, Tommi oli lukuisissa eri työtehtävissä.

”Nykyisessä tehtävässä minulle on ollut paljon hyötyä siitä, että olen saanut perehtyä rakennusalaan ja rakentamiseen monelta kantilta”, Tommi Rautjärvi summaa.

Kaupungin kouluverkon uudelleen rakentaminen on Rautjärven mukaan haaste sinänsä. Oppimisympäristö voi olla perinteisen luokkahuoneen lisäksi käytävä, aula, portaikko ja jopa ruokalakin. Uuden ympäristön on tarkoitus antaa samanlainen lähtötason kaikille, josta ponnistaen jatko olisi sitten itse kunkin aktiivisuudesta kiinni.

”Uudistaminen herättää aina ennakkoluuloja. Olemme pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa, mutta hyvään oloon ei saa tuudittautua, sillä uudistumisen tarve on välttämätön.”

Elinkaariajattelua ei ole suomalaisessa rakentamisessa täysin sisäistetty. Äänekosken kaupungissa kokonaistaloudellisuus on selkeänä suuntaviittana. Suolahden kouluhanketta viedään eteenpäin yhdessä jää- ja uimahallin kanssa.

Rakennusryhmä tulee lämpiämään lähes sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimivalla kaukolämmöllä. Myös aurinkoenergiaa tullaan hyödyntämään. Myös jään teosta vapautuva lämpö hyödynnetään uimahallin veden lämmittämisessä.

”Ihmisiä pitää rohkaista entistä enemmän ideointiin. Ideoiden joukossa on oltava paljon pähkähulluiltakin tuntuvia ideoita, joita perkaamalla ja kehittämällä asiat etenevät oikeaan suuntaan”, Tommi muistuttaa lopuksi.

 

Lue lisää seuraavasta 16.9. ilmestyvästä Rakennustaidosta.