Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa varaudutaan sairaalatekniikan nopeisiin muutoksiin rakentamalla uudet tilat mahdollisimman muunneltaviksi. Tämä onnistuu muun muassa tilaa säästävän Delta-liittopalkkirakenteen avulla. Urakoitsijalle on iso haaste myös eristää työmaa-alue ympärillä harjoitettavasta sairaalatoiminnasta.

Kokkolan vuonna 1969 valmistunut keskussairaala palvelee noin 80 000 asukasta yhteensä kymmenen kunnan alueella. Nyt meneillään olevasta sairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeesta syntyi päätös jo ennen nykyistä sote-keskustelua. Silti hanketta valmisteltaessa on pohdittu paljon sitä, millaisilla teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla varauduttaisiin parhaalla tavalla terveydenhoidon tuleviin tarpeisiin.

”Sairaalatekniikka muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Siksi tekniikkaa on pyrittävä sijoittamaan runkorakenteiden ulkopuolelle läpiviennit minimoiden”, toteaa käyttöpäällikkö Toni Rukkila Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitesta.

Tekniikan sijoittaminen rungon ulkopuolelle palvelee myös tavoitetta hyvästä sisäilman laadusta. Mitä vähemmän joudutaan tekemään ilmanvaihtokanaviston läpivientejä, sitä pienemmiksi muodostuvat riskit epäpuhtauksien kulkeutumisesta sisäilmaan. Työmaavaiheessa korostuu sisäilman laadun varmistamisen kannalta se, miten hyvin työmaa-alue onnistutaan eristämään ympäröivistä, koko ajan sairaalakäytössä olevista tiloista.

”Rakennamme sääsuojan alla alipaineistetussa tilassa, jota lisäksi siivotaan tiheämmin tavanomaiseen työmaahan verrattuna”, kertoo työmaan vastaava mestari Timo Korvela sairaalan peruskorjaus- laajennusurakkaa toteuttavasta Rakennusliike Somero Oy:stä.

Tarkkaa logistiikkaa ja rakennetekniikkaa

Timo Korvela toteaa tämän työmaan erityiseksi haasteeksi työskentelyn ahtaalla tontilla keskellä sairaala-aluetta. Peruskorjattavat vanhan sairaalan osat ovat kiinteässä yhteydessä samaan aikaan toiminnassa oleviin osiin, ja laajennusosakin on kiinni sairaalan vanhoissa rakennuksissa.

”Tämän seurauksena tänne ei mahdu oikein varastoimaan mitään. Kuormat työmaalle on mitoitettava ja ajoitettava tarkasti. Esimerkiksi kipsilevyä otamme tänne täsmällisesti toimitettuna vain kuorman kerrallaan”, Korvela sanoo.

Kipsilevyä tarvitaan pääasiassa laajennusosan väliseinärakenteisiin. Yläpuolelta huonetiloja rajaavat teräksen ja betonin liittorakenteen muodostavat deltapalkit. Pääosa kantavasta rakennusrungosta sairaalan sekä vanhassa että uudessa osassa on betonielementtirakenteista. Vanhankin rungon kunto on edelleen kohtuullisen hyvä, mutta sen liitosyksityiskohdissa on nykytietämyksen valossa toivomisen varaa.

”Sisäilman laatu muodostuu myös siitä, miten hyvin runko on toteutettu. Laajennusosan liitosyksityiskohdat on rakennesuunnittelija suunnitellut tiiviiksi ja valinnut materiaalit niin, ettei sisäilman laatuongelmia synny”, kertoo rakennuttamisesta vastaava sairaalainsinööri Jukka Mäkelä Soitesta.

Herkkiä järjestelmiä

Vaikka rakennuksen vaippa suunnitellaan ja rakennetaan tiiviiksi ja sitä kautta energiatehokkaaksi, sairaalarakennuksen energialaskua on mahdoton pitää yhtä alhaisena kuin vaikkapa saman kokoista toimistokiinteistöä. Tämä johtuu sairaalatekniikan runsaasta sähkönkulutuksesta, jonka vaikutuksesta sähköenergiaa kuluu sairaaloissa enemmän kuin lämmitysenergiaa.

”Olemme arvioineet vuotuiseksi sähkönkulutukseksi 10 GWh, kun taas lämmitysenergiaa tarvitaan vuodessa vain runsaat 6,5 GWh”, Jukka Mäkelä kertoo.

Sairaalatekniikka ja ”tavallinen” talotekniikka muodostavat yhdessä mutkikkaan kokonaisuuden, jonka ohjaamiseen tarvitaan kehittynyttä automaatiota. Järjestelmäkokonaisuuden mutkikkuutta kuvastaa muun muassa sairaalalaajennuksen valmistumisen jälkeinen mittauspisteiden määrä: 5500.

”Tiiviissä talossa teknisten järjestelmien on toimittava täysin häiriöttömästi”, korostaa kiinteistötyönjohtaja Jukka Kamula Soitesta.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan peruskorjaus ja laajennus

  • Työmaan aikataulu: helmikuu 2017–syyskuu 2018
  • Hankkeen kustannukset: noin 15 milj. €
  • Rakennuttaja: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite
  • Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
  • Rakennesuunnittelija: IdeaStructura Oy
  • Pääurakoitsija: Rakennusliike Somero Oy
  • LVIAS-urakoitsija: Are Oy

 

 

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri