Viime vuoden lopussa ilmestyi viimeinen Rakentajain kalenteri, historiallinen vuosiluku kirjan kannessa on 2018.

”On äärimmäisen hieno kansallinen ponnistus, että kalenteria on julkaistu yhtäjaksoisesti aina vuodesta 1917 asti. Yhtään vuotta ei ole jäänyt väliin, vaikka on ollut sotavuosia ja hyvin vaikeita taloudellisia aikoja”, sanoo kalenterin päätoimittajana toiminut Anssi Koskenvesa.

Kirjasarjan päättää vuoden 2018 kalenteri, joka on viimeinen julkaistava kalenteri.

”Viimeinen kalenteri haluttiin tehdä ulkoasultaan ja kooltaan ensimmäistä, vuoden 1917 kalenteria muistuttavaksi. Viimeisen kalenterin artikkeleissa avataan muun muassa Rakentajain kalenterin ja suomalaisen rakentamisen historiaa, mutta suunnataan katsetta myös tulevaan”, Koskenvesa kertoo.

Merkittäviä rakentajia kalenterin taustalla

Rakentajain kalenteri syntyi aikoinaan tarpeesta koota vuosittain yksiin kansiin henkilötietohakemisto rakennusteknikoista ja valtion palveluksessa olevista rakennusmestareista. Kalenterin toinen tärkeä tehtävä oli jakaa rakentamiseen liittyvää osaamista ajankohtaisilla artikkeleilla ja taulukoilla.

Rakennusmestarit, jotka vaikuttivat Rakentajain kalenterin vuosittaiseen toimitukseen, vaikuttivat myös merkittävästi koko maan rakentamisessa, suunnittelijoina, työmaamestareina, vastaavina rakennusmestareina, urakoitsijoina ja osallistumalla eri yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Erityisesti tämä näkyi Helsingin rakentamisessa. Oikeastaan vain kaavoitukseen nämä rakennusmestarit eivät osallistuneet. Toisaalta he osasivat käyttää kaavoituksen suurpiirteisyyttä hyväksi, ja saivat esimerkiksi alun perin väljäksi kaavoitettuun Eiraan paljon rakennusoikeutta.

Usein he myös suunnittelivat rakennukset itse saadakseen niistä sopivampia rakentamismenetelmilleen. Siksi Helsingissä on yli 100 kpl rakennusmestarien suunnittelemaa kerrostaloa. Nämä aikaansaavat mestarit osasivat kustantaa alalle tarvittavia kirjoja ja lehtiä esim. Rakennustaito -lehden ja Rakentajain kalenterin.

Päätettäessä Rakentajain kalenterin julkaisemisesta Suomen Rakennusmestariliiton puheenjohtajana oli (1905–1924) kunnallisneuvos ja rakennusmestari Nestori Eskola.Toinen, joka oli päättämässä kalenterin alkuaikojen julkaisemisesta, oli liittomme toinen puheenjohtaja K.W.Angervuori. Rakennusmestari, Suomen ensimmäinen rakennusneuvos K.W.Angervuori oli liittomme puheenjohtaja 1924–25, ja 1932–40 oli näin myös Rakentajain kalenterin taustavaikuttaja.

Kolmanneksi vaikuttajaksi sopii hyvin Rakennusmestari Yrjö Similä RKL:n kunniajäsen ja Rakentajain kalenterin päätoimittaja 1917- 1921.

Neljänneksi Helsingin rakentamisen vaikuttajaksi sopii Rakentajain kalenterin päätoimittaja 1922- 1935 rakennusmestari August Tolonen.Viides tähän joukkoon kuuluva on rakennusmestari ja ekonomi Martti Sorvali, Rakentajain kalenterin päätoimittaja 1936–46. Se että kalenteri julkaistiin sota-aikana, oli hänen ansiotaan.

Vuoden 1947 jälkeiset kalenterin tekijät vaikuttivat myös Helsingin rakentamiseen edeltäjiensä tapaan. Tosin se toimittaminen siirtyi silloin paljolti useamman eri asiantuntijan tehtäväksi: Magnus Malmberg, Väinö Pääkkönen, Olavi Törmänen, Armas Linnamaa, Pentti Moisio ja Lauri Seppänen. Lisäksi allekirjoittanut oli toimituskunnassa 1980– 2000, kahdenkymmenen vuoden ajan.

Miten nämä helsinkiläiset rakennusmestarit sitten hyödynsivät kalenteria? Uskon että alussa oli käyttöä jopa peruskalenterille, erilaisille taulukoille ja ammattitaitoa parantaville asiantuntija artikkeleille sekä erilaisille henkilötietoluetteloille. 1960- ja 70-luvulla kuului työmaakopista usein, ” Katso kalenterista”. Silloin rakennusyritykset tilasivat sen jokaiselle työmaalle. Olipa joissain työselityksissä maininta, että työmaalle tulee hankkia ne ja ne RT-kortit ja Rakentajain kalenteri.

Teksti Ari Angervuori, kuva Jari Kostiainen