Helpota, yksinkertaista ja salli – resepti kilpailukyvyn parantamiseen?

Kiinteistö- ja rakentamisalan vuosittaisen seminaarin, KIRA-foorumin, keskeiseksi teemaksi nousi alan rooli uudistuvassa Suomessa. Yli 500 alan asiantuntijaa Finlandia-talolle 17.11.2015 koolle keränneessä tapahtumassa pohdittiin muun muassa kaupungistumisen uhkia ja mahdollisuuksia, allianssimallin hyödyntämistä rakennushankkeissa sekä rakennusalallakin edessä olevaa digiloikkaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen peräänkuulutti keinoja rakennuskustannusten alentamiseen, joka omalta osaltaan vaikuttaa myös koko yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseen. Lääkkeeksi tähän hän tarjosi ennen kaikkea kaavoitus- ja lupaprosessien helpottamista ja yksinkertaistamista sekä uudenlaisten, joustavien ratkaisujen sallimista.

”Vasaroiden pitää antaa paukkua silloin kun siihen on halua ja tarvetta”, Vanhanen painotti puheenvuorossaan. Matka ideasta käytännön toteuttamiseen tulee saada nykyistä lyhemmäksi ja joustavammaksi.

Vanhanen totesi kaipaavansa nykyistä luovempaa ajattelua sekä hallitukselle että rakennusalan toimijoille kilpailukyvyn ja joustavuuden parantamisessa. Jäykkä lainsäädäntö ei saa olla esteenä markkinoiden kasvulle ja kehittymiselle. Vanhanen osoitti myös muita kipukohtia, jotka ovat tähän asti jarruttaneet kasvavaan asuntotarpeeseen vastaamista, mutta jotka muuttuessaan keventävät rakentamiseen liittyvää byrokratiaa.

Niihin kuuluu esimerkiksi Ely-keskusten roolin muuttuminen päätöksentekijästä konsultoivammaksi. Vanhanen totesi luottavansa maakuntien kykyyn määrittää oman kehityksensä painopisteet ja tehdä itse niihin liittyvät kaavoituspäätökset.

Kaupungistuminen kohottaa tuottavuutta

Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen punnitsi voimakkaan kaupungistumisen tuomia etuja ja haittoja. Vaikka ilmiössä on myös varjopuolensa, Loikkanen katsoo hajautuneen kaupunkirakenteen heikentävän viime kädessä kilpailukykyä, ja näin ollen hän kannustaa yhdyskuntarakenteiden eheyttämiseen ja tihentämiseen.

”Kun kaupungin koko kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3–8 prosenttia. Väestötiheyden kaksinkertaistuminen puolestaan lisää tuottavuutta viidellä prosentilla”, Loikkanen ynnäili esityksessään.

Loikkasen teeseihin lukeutui myös etäisyyksien kaventaminen alueiden välillä erilaisilla maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla, raja-aitojen ja kaupankäynnin esteiden kaataminen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, erilaisuuden ja muuttoliikkeen salliminen sekä hyvinvoinnin takaaminen.

Digiloikka välttämätön myös rakennusalalla

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n senior advisor, professori Matti Kokkala avasi tilaisuudessa sitä, miten liiketoiminnan digiloikat tapahtuvat ja kuinka niiden tuomat hyödyt lopulta heijastuvat loppukäyttäjän elämään. Kokkala lähestyi aihetta käytännönläheisin esimerkein visioiden muun muassa pysäköintipaikkojen ”Airbnb-palvelua”, jossa valtaosan ajasta tyhjillään olevia autopaikkoja voisi helposti vuokrata eteenpäin. Yksinkertaisen sovelluksen avulla voisi saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Kokkalan mukaan monikäyttöperiaatteella toimivaan parkkihalliin tarvittaisiin jopa 30 prosenttia vähemmän paikkoja, ja paikkaan oikeuttavan osakkeen ostaminenkin olisi 30 prosenttia nykyistä edullisempaa. Parhaimmillaan kaikki käyttökustannukset voisi kattaa vieraskäyttäjien maksamilla vuokrilla. Laajasti asiaa tarkastellen monikäyttöhalli alentaisi kustannuksia myös asuntorakentamisen puolelle, sillä taloyhtiöön rakennettavien autopaikkojen määrä vaikuttaa suoraan myös asuntojen hintoihin.

”Joka puolella tuotetaan tietoa, mutta tähän mennessä sitä ei ole juurikaan hyödynnetty. Toisin sanoen, siitä ei ole tuotettu liiketoimintaa. Nyt tiedosta on tullut uuden liiketoiminnan raaka-ainetta”, Kokkala totesi.

Digiloikka on näin ollen otettava myös kiinteistö- ja rakentamisalalla, koska teknologian kehitys ei pysähdy.

Sairaalarakentaminen suunnannäyttäjänä

Toinen KIRA-foorumissa esitellyistä tapausesimerkeistä oli Kainuun keskussairaalan uudisrakentamis- ja perusparannushanke, jota toteutetaan käyttäjälähtöisellä allianssimallilla. Sweco PM Oy:n toimitusjohtaja Maija Jokela luetteli esityksessään allianssihengen hyötyjä, kuten kaikille osapuolille yhteisiä käytäntöjä ja jatkuvan kehittymisen ideologiaa. Myös hankkeen suunnittelun vaiheistus on Kainuussa toteutettu allianssin tavoitteiden mukaisesti.

Käyttäjälähtöisyys ja osallistavan suunnittelun malli ovat työskentelyn lähtökohtia myös Kuopiossa. Puijon sairaalan mittavasta rakennushankkeesta oli kertomassa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen.

Teksti Tanja Määttänen, kuvat Jari Kostiainen