Aliurakoinnin ketjut eivät saa venyä liian pitkiksi, jotta selkeät vastuut ja laatu varmistuvat, korostaa tuotantoinsinööri Saara Kaija. Hyvin toimivalla työmaalla käydään yhdessä tuumin läpi päivän ohjelmat ja pullonkaulat.

Tuulivoimaloiden virtausmekaniikan tutkijan tehtävät ovat kaukana rakennushankkeen tuotanto­insinöörin työstä, mutta se ei estänyt Aalto-yliopistosta konetekniikan osastolta valmistunutta lentotekniikan diplomi-insinööriä Saara Kaijaa hakeutumasta rakennusalalle. Ei vaikka hän oli nuorempana haaveillut töistä kilpa-autojen parissa.

”Olimme mieheni kanssa rakentaneet jo puolitoista omakotitaloa hartiapankilla, ja olin hyvin kiinnostunut kokonaisuudesta pitäessäni rakennusprojektimme hanskassa suunnitelmien, kustannusten ja hankintojen keskellä.”

”Heräsi ajatus, että ehkä rakennusalalla voisi tehdä töitäkin. Rupesin selvittelemään raksan tarjoamia erilaisia työtehtäviä, ja yhtenä vaihtoehtona luin tuotantoinsinöörin tehtäväkuvauksen. Se vaikutti juuri sopivalta omiin vahvuuksiini verraten.”

Saara Kaija hakeutui vuonna 2018 Lujatalo Oy:lle tuotantoinsinööriksi ja oli vaihtoon tyytyväinen.
Pari vuotta sitten hän siirtyi Pohjola Rakennus Oy:n leipiin. Tuotantoinsinöörin laaja tehtäväkuva sai jatkoa: uuden hankkeen koko oli moninkertainen aikaisempiin verrattuna. Espoossa Matinkylän vanha ostoskeskus purettiin, ja tilalle rakennettiin parkkihalli ja kolme asuinrakennusta, joihin tuli yhteensä 220 asuntoa. Viimeinen taloista valmistui joulukuussa.

”Hankkeiden käynnistysvaiheessa tuotanto­insinöörille kuuluu työmaan suunnittelu ja perustaminen sekä suunnitelmien perään katsominen. Hankintavaiheessa laadin dokumentteja hankinnan apuna ja teen työmaasuunnitelmia laadun ja työturvallisuuden puolelta. Lisäksi hoidan kustannusseurantaa, projektipankkia ja asukasmuutoksia. Sitä rataa hommia riittää. Sanonkin, että olen vastaavan mestarin vasen käsi. Olemme tiivis työpari ja teemme kaiken yhdessä.”

Saara Kaija

  • Tuotantoinsinööri.
  • 39-vuotias.
  • Koulutus: Diplomi-insinööri, Aalto-yliopisto, 2013. Opiskelee rakennusmestariksi (AMK), TAMK.
  • Työnantajat: Pohjola Rakennus Oy Suomi, 2019–, Lujatalo Oy, 2018–2019, VTT, 2013–2017.
  • Perhe: mies, yksi lapsi.
  • Harrastukset: moottoripyöräily, jalkapallo, ulkoliikunta ja luonnossa kulkeminen monissa muodoissa.

Luottamusta ja avointa keskustelua

Opiskeluaikana annettu johtamiskoulutus on konepuolella yhtä niukkaa kuin rakennuspuolellakin.

”Nyt opiskelen työn ohessa rakennusmestariksi, ja siihen jo kuuluu johtamiskoulutusta. Sitä on syytä pohtia, oppiiko johtamista koulunpenkillä. Itse olen mielestäni oppinut eniten pitämällä silmät ja korvat auki, varsinkin työmaaympäristössä, kun on paljon työnjohtajia. Itse asiassa vierastan koko johtaminen-sanaa. En edes ajattele johtavani tai olevani johdettavana. Se on sitä arkipäiväistä yhteistyötä, onpa sitten kyse työntekemisestä tai työnjohtamisesta.”

Kaija korostaa, että tehtäväkuvasta riippumatta samat lainalaisuudet pätevät johtamisessa. Pitää osata kohdata ihminen ihmisenä, jotta syntyy avoin keskustelu ja luottamus.

”Mielestäni voi kysyä, onko raksalla porukan vetäjä työnjohtaja vai työn johtaja. Työnjohtajaa ei ehkä useinkaan mielletä työn johtajaksi, siis esimieheksi, vaan työtä ohjaavaksi nokkamieheksi. Ajatus, miten johdetaan, on työmaalla vähän löyhempi kuin jossain konttorissa.”

Tärkeintä hänestä on oma tyyli ja ote: siitä se yhteistyö ja hyvä henki syntyy. Kaikki tekevät paljon mieluummin työtä, kun työympäristö ja ilmapiiri ovat miellyttäviä. Työn laatukin on silloin parasta.
”En erottele palautteen antamista johtamisesta.”

Lyhyet urakointiketjut ovat laadun tae

Logistisesti Matinkylän työmaa oli erittäin haastava. Koko kortteli purettiin kerralla, ja saman tien pantiin työn alle kaksi runkoa ja vielä parkkihallikin. Tontilla ei ollut paljon säilytystilaa, ja kaikki tila annettiin runkourakoitsijoiden muottikalustoille ja raudoituksille.

”Me hoidimme omat siirtomme täsmätoimituksina välivarastosta, joka oli onneksi lähellä. Aikataulutus oli tosi tarkasti kellotettua, mutta hässäköiltäkään ei säästytty. Pitää olla hyvä työyhteisö, jotta voidaan onnistuneesti käydä läpi päivän ohjelmat ja pullonkaulat.”

”Sitä on syytä pohtia, oppiiko johtamista koulunpenkillä. Itse olen mielestäni oppinut eniten pitämällä silmät ja korvat auki, varsinkin työmaaympäristössä, kun on paljon työnjohtajia”, toteaa tuotantoinsinööri Saara Kaija. Pohjola Rakennuksen iso työmaa Espoon Matinkylässä valmistui viime vuoden lopussa.

Pohjola Rakennuksella ei ole omia miehiä työmaalla.

Toteutuksessa käytetään aliurakoitsijoita ja projek­ti­­johtourakkaa, mitkä ovat toimivia toteutusmuotoja.
Aliurakoitsijoiden kanssa on selkeästi sovittu, että työmaan pääkieli on suomi ja porukan työnjohtajan kanssa pitää syntyä toimiva puheyhteys.

Harvan aliurakoitsijan työnjohtaja on koko ajan työmaalla, mutta jokainen käy usein paikalla ja työmaan asioista on pysyttävä koko ajan kartalla.

”Aliurakoinnin ketjut eivät saa venyä liian pitkiksi. Koko homma menee helposti kasvottomaksi, eikä työtä arvosteta. Aliurakoitsijoiden tulee aina hyväksyttää meillä ketjutus. On tärkeää, että tunnen kasvoista aliurakoitsijoidenkin edustajat työmaalla. Tiedän, kuka on kukin ja mitä tekee. On laadun tae, että ketjut eivät ole liian pitkät.”

Matinkylän työmaaorganisaatiossa korostettiin sitä, että ei vain anneta vastuuta, vaan myös rohkaistaan ottamaan vastuuta. Työt eivät etene, jos ei tehdä päätöksiä.

”Virheitä aina sattuu. Jahkaamalla mikään ei mene eteenpäin. Tämä on työnjohtajan duunissa selkeä punainen lanka”, Saara Kaija muistuttaa.

Teksti Risto Pesonen Kuvat Tomi Nuotsalo

Kuuntele Rakennustaidon podcast: