Kehä I:n parannustyömaa Helsingin Kivikossa on puolimatkan krouvissa. 20 miljoonan euron hanke sisältää ison eritasoliittymän lisäksi ramppeja, siltoja, kevyen liikenteen väyliä ja meluesteitä. Työmaan erikoisuus on Suomessa ainutlaatuinen puistosilta.

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke käynnistyi jo syksyllä 2013. Jotta Kivikon uudet kerrostalot saatiin rakenteille, kaupunki rakennutti melusuojaukseksi näyttävän kivikorimelumuurin.

Uusi eritasoliittymä on erittäin tärkeä myös Helsingin kaupungille. Projektinjohtaja Eila Suojala Rakennusvirastosta kertoo, että Latokartanosta kivenheiton päähän Kehän toiselle puolelle Kivikkoon piipahtava on joutunut autoilemaan kuusi kilometriä ollakseen vasta samalla kohdalla josta lähti.

Hän esittelee periaatteet valtion ja kaupungin rooleista teiden, katujen, siltojen, alikulkujen ja meluesteiden rakentamisessa. Periaatteet ovat selkeät. Suojalan mappien määrä tosin osoittaa, että monipolvisen hankkeen kustannusjaon laskemisessa on ollut urakkaa.

Helsinki-painotteisen Kivikkohankkeen organisaatio on tavallisuudesta poikkeava: vetovastuu on Helsingillä, ja rakennuttajana toimii HKR-rakennuttaja.

”Erinomaisesti”, vastaavat sekä Suojala että Liikenneviraston projektipäällikkö Jarmo Nirhamo kysymykseen järjestelyn sujumisesta.

Molemmilta tulee myös kehuja urakoitsija Kreate Oy:lle. Töitä johdetaan ja tehdään sopivan rauhallisella mutta jämäkällä otteella. Aikataulussa ollaan, ja ongelmat on ratkaistu sujuvasti hyvässä yhteisymmärryksessä.

Sata vuotta infrarakentamiskokemusta

”Eritasoliittymän varsinaiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2014. Väylät ovat ajokunnossa 27. heinäkuuta 2016”, kertoivat elokuussa työmaan vastaava mestari Timo Leskinen ja työmaapäällikkö Eemeli Torni.

Kreate-nimen takaa löytyvät tutut yritykset: Fin-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy. Ne yhdistivät osaamisensa keväällä 2015.

”Toimintavuosia ja osaamista on yhteensä yli sata”, toimitusjohtaja Jouni Happonen kehaisee.

”Liikevaihtoennuste tälle vuodelle on 140 miljoonaa euroa. Kivikko on toiseksi isoin hankkeemme Tampereen Ratinanrannan pohjarakennustyön jälkeen. Periaatteena on tehdä mahdollisimman paljon omilla miehillä. Ammattilaisia palkkalistoilla on 250.”

”Omia miehiä on nyt noin puolet. Sivu- ja aliurakoitsija- ja alihankkijoita on työmaalla ollut jo 121”, Leskinen tarkistaa päivitetystä listastaan.

Infrakohteessa työmaavahvuus vaihtelee isosti. Kivikossa se oli elokuussa 35, ja suurimmillaan on käyty 120:ssä.

Kehä katkaistaan talveksi

”Kivikontien valo-ohjattu tasoliittymä korvataan eritasoliittymällä. Latokartanonkaarta jatketaan. Teemme seitsemän uutta siltaa, 1,9 km melusuojauksia, 1,2 km uusia ramppeja ja 3,5 km kevyen liikenteen reittejä, parannamme alikulkuja ja joukkoliikenneyhteyksiä. Kehän yli rakennetaan puistosilta, joka yhdistää Viikin ja Kivikon ulkoilualueet”, Leskinen ja Torni esittelevät hanketta.

”Louhinnat on tehty. Viime viikolla valoimme etelänpuoleisen rampin siltakannen, pohjoispuolen melumuurien perustukset ovat valmiina ja betonielementtien asentaminen on alkamassa. Kivitöitä tehdään. Ykkösprioriteettimme on nyt puistosilta. Tuet on valettu, teemme telineitä muottitöitä ja raudoitusta varten. Kansi valetaan marraskuussa.”

Kehän yli menevien kahden ison sillan rakentamisen takia kehä katkaistaan lokakuussa. Liikenne siirtyy silloin rampeille.

Liikenteen ehdoilla

Teknisesti hanke on kokeneille infrarakentajille ns. normaalia rakentamista. He nostavatkin liikennejärjestelyt, liikenteen ehdoilla työskentelyn ja työturvallisuuden työmaan vaativimmaksi osaksi. Liikennettä ei räjäytystöiden lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta saa keskeyttää lainkaan.

Teknistä vaativuutta Torni uumoilee tulevalta puistosillan valulta: ”Siltakannessa on käytetty kevennysputkia, joita ei vähään aikaan ole kohteissamme tehty.”

Kaukalomainen puistosilta

Puistoillan on suunnitellut Kivikon koko tie- ja rakennussuunnittelusta vastaava Ramboll Finland Oy. Nyt Liikennevirastossa työskentelevä Sami Noponen oli Rambollissa siltaa suunnittelemassa.

”Kaupungin satsauksen ansiosta sillan luonne ja rakenne muuttuivat. Yleissuunnitelmassa se oli vielä normaali kapea betoninen kevyen liikenteen silta. Tiesuunnitelmavaiheessa oli liittorakenteinen, pyöreillä pilareilla oleva maisemasilta. Rakennussuunnitelmavaiheessa maisemasilta muutettiin betoniseksi, korkealujuusbetonilla valetuista pilareista tuli muotoillut ja reunoista korkeat.”

117 metriä pitkä ja leveimmillään 21-metrinen kaukalomainen kansi valetaan paikalla. Betonikaiteiden jatkeeksi asennetaan vihreät teräsritiläkaiteet, jotka keventävät Kehältä katsottuna varsin massiivista betonirakennetta.

Kannelle tuleva osin kumpareiksi muotoiltava maamassa ja istutukset kohoavat betonireunoille. Kunhan lunta tulee, sillalla on myös latu.

Normisillasta poiketen puistosillan mitoituksessa on mukana lumikuorma, maamassat sekä niiden vettymisestä aiheutuva paino.

Arkkitehdin linjakkaiden betonitukien yläosaan ideoimista rei’istä luovuttiin. Raudoitus kävi näet ahtaaksi, vaikka päällysrakenteeseen sijoitettiin kevennysputkia.

Noponen yhtyy työmaan ennakoimaan toteutuksen vaativuuteen. Toki kevennysputkien käyttö silloissa on normaalia. Ongelmiakin on ollut. Hän korostaa, että halkaisijaltaan noin metriset putket ja niiden tuuletusputket pitää ankkuroida jämäkästi paikoilleen, jotteivät ne valuvaiheessa pääse nosteen vaikutuksesta liikkumaan.

Kehän parantaminen jatkuu

”Kehä I:n parantaminen jatkuu 2016–2018. Espoon kaupungin rajan ja Vihdintien välille rakennetaan lisäkaistat ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymään uusi ramppiyhteys. Kaistajärjestelyjä ja meluesteitä parannetaan. Myös joukkoliikennettä järjestellään uudelleen”, Nirhamo kertoo.

Paljon uusiomateriaaleja

Kivikkohankkeessa on korostettu uusiomateriaalien hyötykäyttöä. Se näkyy työmaalla, esimerkiksi rakennusten purkujätteestä ja betoniteollisuuden ylijäämämateriaalista tehdyn betonimurskeen käyttönä.

Ruduksen tekemää Betorocia on käytetty jo lähes 70 000 tonnia, kokonaismäärä noussee liki 100 000 tonniin. Etupäässä se menee tierakenteiden jakaviin kerroksiin.

”Samalla säästyy vastaava määrä neitseellistä kiviainesta sekä huomattavasti kaatopaikkatilaa”, Nirhamo toteaa.

”Kreate on myös murskannut lähes kaiken paikalta louhitun kallioaineksen rakennusmateriaaliksi. Meillä oli teltassa murskauslaitos, jossa 24 työpäivän aikana murskasimme 76 000 tonnia kiviainesta”, Leskinen kertoo.

Nirhamo kiittää uusiomateriaaleja paitsi ympäristöystävällisyydestä, myös kestävyydestä:

”Betonimurskeen tekniset ominaisuudet voivat olla jopa perinteistä kiviainesta paremmat johtuen betonimurskeen lujittumisominaisuudesta. Se pidentää betonimurskeesta tehtyjen rakenteiden käyttöikää, jolloin saadaan säästöä rakenteen elinkaarikustannuksissa.”

Myös pintamaasta ja massanvaihdosta saadusta turpeesta on työmaalla jalostettu multaa kasvualustoihin ja nurmetukseen.

Teksti Sirkka Saarinen, kuvat Ari Heinonen