Skanska Talonrakennus Oy viimeistelee Oulun ydinkeskustaan 50 miljoonan euron kauppakeskusta, joka yhdistyy sekä ympäröivään vanhaan rakennuskantaan että uuteen valokatteiseen kävelykatuun.

Huhtikuussa valmistuva Skanskan urakoima kohde on hyvä esimerkki kauppakeskusrakentamisen uudesta suuntauksesta, jonka mukaan kohteita valmistuu ennen kaikkea kaupunkien keskustoihin. Tämä tekee rakenteista ja työmaalogistiikasta vaativia.

”Kaikki kuljetukset on pitänyt sopia 15–20 minuutin tarkkuudella. Jos tästä olisi joku livennyt, sanktiot olisi pitänyt ottaa käyttöön. Esimerkiksi betonielementtirunkotoimitukset olivat aikataulullisesti kriittiset. Onneksi kaikki on mennyt hyvin”, sanoo Skanska Talonrakennuksen hankintapäällikkö Jaakko Holopainen.

Skanskan urakka alkoi vuoden 2014 alussa – sen jälkeen, kun Lemminkäinen oli saanut valmiiksi kauppakeskuksen maanrakennusurakan. Aivan ensiksi rakennuttaja Arinan Kiinteistöt Oy oli teettänyt tontilla kahden omistamansa rakennuksen purun. Kun varsinainen kauppakeskuksen rakentaminen oli sitten lähdössä käyntiin, kaikki ei heti sujunutkaan kuten Strömsössä: kallion injektointi hidasti samanaikaisesti tehtyjä perustustöitä.

”Paljastuneet lusta-alueet tulivat meidän tietoomme vasta perustustöitä aloitettaessa”, Holopainen täsmentää.

Kun sisaryhtiö Skanska Infra oli saanut kallion riittävän lujaksi ja tiiviiksi, Skanskan talonrakentajat pääsivät tositoimiin.

Runko betonielementeillä ja delta-palkeilla

Yli 20 000 neliömetrin laajuinen kauppakeskus, 6 000 neliön alalta kauppa- ja ravintolatiloiksi saneerattava viereinen Sampotalo ja maanalainen parkkihalli muuttavat Oulun keskustaa merkittävästi. Muutos näkyy kauas, sillä koko komeuden päällä on viimeistelyvaiheessa 66 asunnon kerrostalo. Yhteensä valmistuvassa rakennuskompleksissa on – kauppakeskuksen kaksi maanalaista kerrosta mukaan lukien – 14 kerrosta.

Jännevälitkin ovat pitkät ja erityisen pitkät ne ovat Kesäkaduksi ristityllä uudella katetulla kävelykadulla, jossa jänneväliltään jopa 18-metriset palkit suunniteltiin ja toteutettiin teräsrakenteisina. Kauppakeskuksen runko puolestaan on betonielementtien ja deltapalkkien yhdistelmä. Yhteensä liittorakenteisia deltapalkkeja toimitettiin työmaalle 1,7 kilometriä. Myös betonielementtien 2 400 kappaleen määrä herättää kunnioitusta ja kertoo työmaan mittavuudesta.

Kesäkadun kattorakenteissa ovat silti kaikkein poikkeuksellisinta sinne asennetut akryylimuovista valmistetut kattovalokuvut. Toteutettu valokatteinen ratkaisu oli mukana jo kaavoitusvaiheessa.

”Täsmälleen sopivaa tuotetta ei kuitenkaan ollut valmiina. Lähdimme kehittämään ratkaisua yhdessä orimattilalaisen valmistajan Keragroupin sekä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa”, Jaakko Holopainen kertoo.

Kuvut toimitettiin työmaalle ja asennettiin loppuvuodesta 2015. Lopputulos vaikuttaa myös arkkitehtonisesti erittäin onnistuneelta.

Aktiivista hankintatointa ja luovia ratkaisuja

Kattovalokupujen hankintaprosessi kuvaa hyvin kohteessa noudatettua toimintatapaa. Kohde toteutettiin tavoitehintaurakkana, mistä seurasi se, että alusta asti kiinteistön kehittämisessä mukana ollut urakoitsija oli aktiivisesti mukana haettaessa kauppakeskuksen rakenteisiin ja tekniikkaan kustannustehokkaita toimivia ratkaisuja. Urakoitsijan omalla hankinnalla oli aktiivinen rooli myös siinä, miten ja mistä löytää tilaajan hyväksymiä, kauppakeskuksen tyyliin sopivia materiaaleja.

”Esimerkiksi sisätilojen keraamisia laattoja tuli muun muassa Portugalista, Hollannista ja Italiasta – osin suomalaisten jälleenmyyjien välittäminä ja osin itse suoraan hankkimalla”, Holopainen kertoo.

Interiöörin yleisilmeen ja koko kauppakeskuksen mietityn toiminnallisuuden takana on silti luonnollisesti kohteen pääsuunnittelija. Siihen tehtävään rakennuttaja Arina-Kiinteistöt valitsi heti hankkeen alussa oululaisen UKI Arkkitehdit Oy:n.

Rakennesuunnittelun näkökulmasta hankkeessa on korostunut suunnittelutehtävän monipuolisuus.

”Naapurirakennuksiin kiinni rakennettavan kauppakeskuksen perustamistavat vaihtelevat ehjästä kalliosta rikkokallioon ja porapaalutuksiin. Erilaisia haasteita tuottavat seitsenkerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen liikerakennuksen päälle sekä 20 metriä korkean, korttelit yhdistävän Kesäkadun rakentaminen. Vielä on mainittava Sampotalon peruskorjaussuunnittelu ja siltanormien mukaisesti suunniteltavat kadunalaisen ajorampin rakenteet”, kertoo kohteen rakennesuunnittelija”, diplomi-insinööri Matti Kinnunen WSP Finland Oy:n Oulun toimistosta.

Lasia ja maalämpöä

Lasirakenteiden määrä Kauppakeskus Valkeassa on mittava, vaikka Kesäkadun lasikuvut korvautuivatkin akryylikuvuilla. Lasijulkisivut ovat muun muassa energiatehokkuussyistä osin kaksoisjulkisivuja. Lasin ohella valaisimet sekä arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti vaativat alakatot ja valaisimet luovat vaihtelevan, visuaalista monotonisuutta välttävän vaikutelman.

Oman vaativan kokonaisuutensa muodostavat kauppakeskuksen 16 hissiä ja 18 liukuporrasta, joiden toimittaja on ”tietysti” Kone Oyj. Mistään rutiinitoimituksesta ei ollut kyse, sillä esimerkiksi hissien interiöörin sopivien sävyjen haku vei kuukausia.

Myös energiaratkaisuissa pyrkimyksenä oli alusta asti hakea mahdollisimman nykyaikaista ratkaisua. Lämmön ja jäähdytyksen lähteeksi valikoitui maalämpö. Porauksen hoiti Oulun Porakaivo Oy.

”Kaikki 20 kaivonreikää porattiin 250 metrin syvyyteen. Työ tehtiin luonnollisesti jo hankkeen alkuvaiheessa”, kertoo ”43 työmaan mies”, Skanska Talonrakennuksen vastaava mestari Tarvo Tölli.

Hän pitää Kauppakeskus Valkean työmaan kiperimpiin kuuluvana haasteena kuitenkin logistiikkaa. Oulun vilkkain katu Uusikatu oli työmaan ajaksi osittain suljettava, ja ”vallatullakin” puolikkaalla tila oli tiukassa. Paikoin torninosturin ja seinän väliin jäi vain muutama senttimetri.

Nosturinkuljettajilla on ollut työmaan alusta asti käytössään tablettitietokoneet, joista näkee muun muassa kaikkien kuormien purkupaikat tarkasti ja reaaliajassa. Näin kuljettaja pysyy ja voi pitää muutkin ajan tasalla siinä, mihin mikäkin kuorma tullaan purkamaan. Tämä säästää kuormien purkuvaiheen sähläykseltä ja parantaa turvallisuutta.

”Tästä asiasta on syytä olla tyytyväinen, muttei liian tyytyväinen. Koko laajalla työmaalla on toistaiseksi sattunut vain yksi tapaturma, jonka seurauksena asianomaiselle sattui lievä venähdys”, Tarvo Tölli sanoo ja koputtaa neuvotteluhuoneen pöytää.

Kauppakeskus Valkea

  • Kustannukset: noin 50 milj. €
  • Työmaan aikataulu: tammikuu 2014 – huhtikuu 2016
  • Rakennuttaja: Arina Kiinteistöt Oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: UKI Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
  • LVIA-suunnittelu: LVI-Insinööritoimisto Plan-Air Oy
  • Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
  • Betonielementit: Rajaville Oy
  • Deltapalkit: Peikko Group Oy
  • Kattokuvut: Kera Group Oy
  • LVI-urakoitsija: Movitek Oy
  • Sähkö- ja automaatiourakoitsija: Caverion Oy

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Juha-Pekka Honkanen, Vesa Tompuri