Turun seudun jätevesihuolto tulee entistä hallittavammaksi, kun Kakolanmäen purkuputken ja UV-puhdistuslaitoksen muodostama kokonaisuus valmistuu ensi vuonna.

Turun seudun nykyinen jätevedenpuhdistamo rakennettiin Kakolanmäelle sen jälkeen, kun vankilatoiminta alueella päättyi vuonna 2007. Nyt alueella on vesihuoltotyömaa. Hankkeeseen liittyvä maanalainen jätevesien purkuputki on jo valmistunut. Se on tarpeen, jotta puhdistettujen jätevesien purkukapasiteetti riittää varmasti myös rankkasateella.
Purkuputken asentaminen oli Suomessa ainutlaatuinen ja teknisesti erittäin vaativa tehtävä, jonka toteutti irlantilainen urakoitsija.

Putki upotettiin peräti noin kahdeksan metrin syvyyteen vaikeissa pohjaolosuhteissa. Purkuputkilinjan kokonaispituudesta noin 800 metriä koostuu saveen tunkatuista putkista. Loput linjasta eli noin 300 metriä louhittiin kallioon.

Erittäin tarkat pohjatutkimukset

”Tällaisessa kohteessa ei voi liikaa korostaa tarkkojen pohjatutkimusten keskeistä merkitystä. Oli tärkeää­ selvittää tiheillä väleillä esimerkiksi se, että maaperässä ei ole tunkkauksen etenemistä estäviä kalliokumpareita tai teräsrakenteita. Samoin piti selvittää tarkalleen se, millainen maaperä on”, perustelee hankkeesta vastaava Turun seudun puhdistamo Oy:n tekninen päällikkö Jarno Arfman.

Tarkoista tutkimuksista huolimatta työhön liittyi Arfmanin mukaan teknisiä riskejä, joille pyydettiin jo tarjousvaiheessa urakoitsijoilta hinnat. Oli realistinen mahdollisuus, että tunkkaus keskeytyy jonkin odottamattoman esteen vuoksi. Yksikään tällainen riski ei kuitenkaan toteutunut. Vaativa asennustyö valmistui sovitussa aikataulussa.
Itse putki koostuu 4 metrin pituisista, sisähalkaisijaltaan 2,5-metrisistä ja 20 tonnia painavista betoni­elementeistä. Betoni on syvälle – tässä tapauksessa myös pohjavedenpinnan alapuolelle – perustettaessa oikeastaan ainoa materiaalivaihtoehto, koska sen omapaino riittää kumoamaan putkeen kohdistuvan nostevoiman.
Yhden nelimetrisen elementin tunkkaus savimaahan kesti tyypillisesti parikymmentä minuuttia.

Hyvää uimavettä virtaa mereen

Hankkeen teknisesti vaativimmat vaiheet alkavat ohi. Jäljellä on vielä runsaasti muun muassa betoni- ja putkistorakentamista. Purkuputken lisäksi hankkeen kokonaisuuteen sisältyy UV-desinfiointilaitos, jossa sinne johdettu käsitelty jätevesi puhdistetaan vielä ultraviolettisäteilyn avulla.

Tämän käsittelyn tuloksena jätevedenpuhdistamolta mereen johdettava vesi on puhdistunut siinä määrin, että se täyttää sosiaali- ja terveysministeriön­ asetuksen 177/2008 mukaisesti rannikon uimaveden­ hyvän laadun. Tätä urakkaa toteuttaa parhaillaan Skanska Infra Oy.

”Vaativinta hankkeessa on käynnissä olevan puhdistusprosessin ja rakentamisen yhteensovitus siten,­ että puhdistamon toiminta ei häiriinny. Erityisen haastavaa on nykyisen poistoputkiston saneerauksen toteuttaminen. Ennakoivalla aikataulu- ja työnsuunnittelulla sekä tiiviillä yhteistyöllä laitoksen kanssa riskit saadaan hallittua ja minimoitua”, kertoo vastaava mestari Markku Ihamäki Skanska Infrasta.

Hanke valmistuu kevääseen 2023 mennessä. Rakennekokonaisuuden suunniteltu käyttöikä on sata vuotta, joten kaikki on pitänyt suunnitella ja toteuttaa suurella huolellisuudella. Normaalit huoltotyöt täytyy toki päästä tekemään.
”Ilmastonmuutoksen takia on odotettavissa, että­ sateet edelleen rankistuvat. Tästä seuraa, että vesihuoltoverkoston kapasiteetti olisi kohtuuttomalla­­ koe­tuksella ilman tässä hankkeessa toteutettuja ratkaisuja”, Jarno Arfman pohtii.

Teksti Vesa Tompuri kuvat Vesa Tompuri ja Turun seudun puhdistamo Oy

---

Valtuutetut kaipaavat uutta otetta kaavoitukseen

Turun Kakolanmäen eli entisen van­kilan ja koko alueen suunnittelu­ eteni­ aluksi takkuisesti. Ensiksi alueelle­ valmistui kallion sisään louhittu­ jäteveden­puhdistamo, ja nyt rakennetaan kerrostaloja. Kunta­politiikassa vaikuttavat rakentamisen asian­tuntijat toivovat lisä­vauhtia ja notkeutta kaavoittamiseen.

Kaupunginvaltuuston konkari, rakennusmestari Jarmo Laivoranta pitää­ Turun kaavoituskäytäntöä liian­ hitaana. Kakolanmäen kehittämistä­ asunto­käyttöön hän sen sijaan kehuu­ onnistuneeksi hankkeeksi.­ Maskun kunnanvaltuutettu Petri Linkoala­ haluaisi, että pienikin kunta ottaisi­ enemmän asioita omaan hoitoonsa eikä esimerkiksi ulkoistaisi kaavoitusta.

Keskustan entinen kansanedustaja­ Laivoranta on vuosikymmenien saatossa ehtinyt toimia valtuutettuna ­­Lokalahdessa, Maskussa ja Turussa.

Laivoranta näkee paljon parannettavaa rakentamista koskevassa päätöksenteossa Turussa.

”Esimerkiksi Toriparkin rakentamista koskeva viestintä ei ole mielestäni noudattanut avoimuuden peri­aatetta.”
Kakolanmäen asuntorakentamishanke taas edustaa Laivorannan mielestä oikeaa tapaa toimia. Siellä löytyi hänen mukaansa rohkea yrittäjä, joka lähti rakennuttamaan asuntoja vanhoihin selleihin.

”Voi spekuloida, mitä muuta käyttöä vanhalla vankilalla olisi ollut. Hanke, jonka mukaan nyt on edetty, on joka tapauksessa paljon parempi­ vaihto­ehto verrattuna siihen, että alueella­ ei olisi tehty mitään.”

Asuntojen rakentamistahti on Turussa sopiva

Urakoitsijana pitkään toimineella ­Laivorannalla on selkeä mielipide siitä, mitä vanhoille huonokuntoisille taloille kannattaisi tehdä.

”Minusta ei ole järkeä väkisin säilyttää tekniseltä kunnoltaan heikkolaatuisia taloja, jos ei ole erityistä syytä suojella niitä. Jotkut poliitikot istuvat kahdella tuolilla puolustaessaan niiden säilyttämistä ja vaatiessaan ­samanaikaisesti lisää asuntoja.”

”Onneksi tämä ongelma koskee vain pientä osaa asuntohankkeista­, lähinnä Turun kaupungin vuokra-asunto­hankkeita. Muilta osin asuntorakentamisen tahti on pysynyt asukasluvun kasvun tahdissa.”

Linkoala kehittäisi Maskua suunnitelmallisesti

Maskun kunnanvaltuutetuksi yhden vaalikauden mittaisen tauon jälkeen pyrkinyt ja kokoomuksen listalta valituksi tullut Petri Linkoala on niin ikään rakentamisen täysiverinen ammattilainen. Linkoala työskentelee Raision­ seudun koulutuskuntayhtymässä ­Rasekossa opettajana ja työpäällikkönä. Hän on Turun Rakennusmestarit ja ­-insinöörit AMK ry:n puheenjohtaja.

Opetustyössään Linkoala on otta­nut käyttöön ennakkoluulottomia harjoitteluideoita perustamalla oppilaidensa kanssa oikeita työmaita simuloivia harjoitushankkeita. Kokemukset tästä käytännöstä ovat hyviä. Hieman samankaltaista ennakkoluulottomuutta hän on ryhtynyt ajamaan myös kunnanvaltuutettuna Maskussa.

”Maskussa on vain 6 000 ihmistä,­ mutta se on samaa talousaluetta Turun­ ja Raision kanssa. Näkisin realistisena ja toivottavana, että tämänkin kokoinen­ kunta ottaisi jatkossa­ ­totuttua rohkeammin vastuulleen sellaisiakin tehtäviä, joita on totuttu ­ulkoistamaan. Pienissä kunnissa tällainen ulkoistuksen kohde on usein ­kaavoitus.”

Teksti Vesa Tompuri