Rakennustaito
19.12.2022
Kajaanin kaupunginteatteri koostuu kahdesta vanhasta puurakennuksesta, teatteritalosta ja Sissilinnasta. Pienenä näyttämönä toimivan Sissilinnan peruskorjaus valmistui viime heinäkuussa; tosin esitystekniikkaa viimeistellään vielä. Teatteritalon peruskorjaus alkoi välittömästi sisäpuolen purkutöillä, ja julkisivumaalaus aloitettiin osittain. Samanaikaisesti alettiin rakentaa uutta ja tehdä muutostöitä.
Urakkamuotona on jaettu urakka. Teatteritalon 5,6 miljoonan euron kustannusarviosta 1 150 neliömetrin rakennusurakan osuus on noin 3 miljoonaa. Pääurakoitsija InPro Rakennus Oy:n tekemien purkutöiden jälkeen rakennuksesta jäävät jäljelle vain hirsirakenteet ja julkisivupinnat.
”Sähkö- ja LVI-asiat uusitaan kokonaan. B-siiven toiseen kerrokseen tulee IV-konehuone. Tänne tulee uusi kaukolämpö- ja vesiliittymä sekä maalämpö IV-koneille”, kertoo projektia vetävä InPro Rakennuksen toimitusjohtaja, rakennusmestari Eija Närhi.
Sisätilojen näkyvin muutos on teleskooppikatsomo, johon mahtuu 205 henkilöä. Kiinteän näyttämön lisäksi taloon rakennetaan pyörivä näyttämö. Uusi teräsrunko kantaa modernit näyttämö- ja katsomorakenteet sekä teatteritekniikan.
Teatteritalon remontti valmistuu suunnitelman mukaan ensi syksynä.
Molemmat rakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja. Ennen toteutussuunnittelua rakennuksista tehtiin historiaselvitys sekä pohdittiin, mitä halutaan säästää.
Teatteritalon sisäpuolen hirsiseinät jäävät, ja ne vuorataan akustiikkapaneeleilla. Myös sisäkatto säilyy, mutta sekin jää piiloon. Samoin kahvio ja osa kaakeliuuneista säilytetään. Osa uuneista on jouduttu purkamaan pois. Kaksi poistettavaa uunia kasataan ensi kesänä Sissilinnan sisustuselementeiksi. Teatteritalon julkisivu säilyy, mutta väri vaihtuu vihreästä punertavanruskeaksi. Vesikatto maalataan.
Suojelu on vaikuttanut ratkaisuihin. Kun teatteritalon kattoa ei voi nostaa, uuden tekniikan vaatimaa lisäkorkeutta saadaan madaltamalla lattiaa.
”Lattia tiputetaan metri alaspäin. Lavanostimille ja pyöreälle näyttämölle tehdään uudet betonirakenteet. Suurin työ on teräsrungon saanti sisätiloihin. Osa palkeista joudutaan nostamaan vesikaton kautta”, Närhi kuvaa.
Talven alkaessa pääurakoitsijaa askarruttaa energian kallistuminen, koska yritys maksaa työmaan tarvitseman sähkön itse. Teatteritaloa ei voi nyt lämmittää, koska seinät, alapohja ja osa ikkunoista ovat auki. Lämpö tulee vasta helmikuussa.
Sissilinnan peruskorjauksen alkuperäinen kustannusarvio oli 4,5 miljoonaa euroa, ja toteutuneet kustannukset ovat 4,7 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupungin rakennuttajapäällikön Henri Summasen mukaan ylitys johtuu muun muassa lisäpurkutöistä ja rakenteiden vahvistamisesta välipohjien kantavuuden parantamiseksi.
Jo suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että esitystekniikan lisäksi muutoksiin vaikuttaa työturvallisuus:
”On jouduttu tekemään uusia kantavia rakenteita, jotta kuormia saadaan ripusteltua”, Summanen toteaa.
Paljon kiviä, runsaasti käsityötä
Sissilinnan perustuksina toimivat kellariosan valetut seinät. Teatteritalossa puolestaan on graniittiperustukset. Sokkelista ja sisäpuolelta on löytynyt kiviä enemmän kuin osattiin odottaa.
”Projekti on vielä hyvin aikataulussa ja kustannuksissakin vielä ollaan,” Närhi toteaa.
Työmaan vahvuus on 17 henkeä. Projektin luonne vaatii paljon käsityötä, muun muassa raudoittaminen tehdään käsin. Timpureiden työkuva muuttuu koko ajan. ”Tuntuu, että on tämä työmaa yhtä teatteria”, Närhi naurahtaa.
Pietari Brahen vuonna 1651 perustama Kajaani on pyrkinyt pitämään kuvastaan huolta. Keskustasta löytyy monia ennen sotia rakennettuja funkkistaloja ja vanhempia historiallisia rakennuksia, kuten Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone vuodelta 1831.
K. Nikanderin piirtämä, vuonna 1905 yleiseksi seurain- ja kokoustaloksi valmistunut teatteritalo Kauppakadun varrella edustaa jugendvaikutteista nikkarityyliä. Myöhemmin rakennus palveli matkustajakotina ja vuosina 1925 – 1977 kaupungintalona. Sen jälkeen rakennus on ollut teatterin käytössä.
Teatteritalon lähistöllä Asemakadun varrella sijaitseva Sissilinna valmistui vuonna 1925 suojeluskuntataloksi.
”Nämä ovat historiallisia rakennuksia. Sellainen ajatus on, että teatterissa käynti on elämys, joka ei ole samanlainen kuin uudessa teatterissa”, Summanen sanoo.
Teksti Santeri Pakkanen kuvat Risto Mäläskä
Sammonlahden kaupunginosaan Lappeenrannassa nousee puurakenteinen kaksikerroksinen monitoimitalo. Se on kaupungin suurin rakennustyömaa. Havainnekuva Sammonlahden uudesta monitoimitalosta, johon sijoittuvat päiväkoti, koulu, kirjasto, liikuntahalli ja kaksikerroksinen...
Kumirouhe kiellettiin jalkapallokentillä ympäristösyistä. Usean vuoden siirtymäaika antaa tilaa kokeilla uusia vaihtoehtoja. Uudet koeluontoiset tekonurmiratkaisut perustuvat usein polymeeriin ja polyuretaaniin. Kumirouheella pehmennettyjä kenttäpintoja ei enää rakenneta. Uusi...
Vaalaan valmistuu ensi vuonna uusi vankila. Oulussa rakennetaan parhaillaan vankilaa ja pääpoliisiasemaa yhteiselle 13 hehtaarin tontille. Pohjois-Pohjanmaalla Vaalassa vietettiin harjannostajaisia elokuussa: uusi vankilarakennus keskustaajaman laidalla korvaa samassa kunnassa sijaitsevan...
Sammonlahden kaupunginosaan Lappeenrannassa nousee puurakenteinen kaksikerroksin...
Kumirouhe kiellettiin jalkapallokentillä ympäristösyistä. Usean vuoden siirtymäa...
Suomen vajaasta 6 000 ratakilometristä on yhä sähköistämättä lähes puolet. Tämän...