Kajaanin kaupunginteatterin kahden suojellun rakennuksen remontti ei ole mikään tahtituotantoprojekti, vaan huolellista, perusteellista työtä.

Kajaanin kaupunginteatteri koostuu kahdesta vanhasta puurakennuksesta, teat­teritalosta ja Sissilinnasta. Pienenä näyttämönä toimivan Sissilinnan perus­korjaus valmistui viime heinäkuussa; tosin­ esitystekniikkaa viimeistellään vielä. Teatteri­talon peruskorjaus alkoi välittömästi sisäpuolen purku­töillä, ja julkisivumaalaus aloitettiin osittain. Samanaikaisesti alettiin rakentaa uutta ja tehdä muutostöitä.

Urakkamuotona on jaettu urakka. Teatteritalon 5,6 miljoonan euron kustannusarviosta 1 150 neliömetrin rakennusurakan osuus on noin 3 miljoonaa. Pääurakoitsija InPro Rakennus Oy:n tekemien purkutöiden jälkeen rakennuksesta jäävät jäljelle vain hirsirakenteet ja julkisivupinnat.

Historiallisen rakennuksen korjaaminen vaatii­ paljon­ käsitöitä. Markku Tikkanen virittelee ­väliseinän raudoitusta.

”Sähkö- ja LVI-asiat uusitaan kokonaan. B-siiven toiseen kerrokseen tulee IV-konehuone. Tänne tulee uusi kaukolämpö- ja vesiliittymä sekä maalämpö IV-koneille”, kertoo projektia vetävä InPro Rakennuksen toimitusjohtaja, rakennusmestari Eija Närhi.

Sisätilojen näkyvin muutos on teleskooppikatsomo, johon mahtuu 205 henkilöä. Kiinteän näyttämön lisäksi taloon rakennetaan pyörivä näyttämö. Uusi ­teräsrunko kantaa modernit näyttämö- ja katsomo­rakenteet sekä teatteritekniikan.

Teatteritalon remontti valmistuu suunnitelman mukaan ensi syksynä.


Kajaanin kaupungin­teatterin peruskorjaus

  • Rakennuttaja: Kajaanin kaupunki.
  • Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Laaja Arkkitehdit Oy.
  • Sissilinnan korjaus
  • Pääurakoitsija: Sakela Rakennus Oy.
    Toteutuneet kustannukset: 4,7 milj. euroa.
    Aikataulu: 6/2021 – 7/2022.
  • Teatteritalon korjaus
  • Rakennesuunnittelu: Insinööri Savolainen Oy.
  • LVI-suunnittelu: LVI-insinööritoimisto Ruokolainen Oy.
  • Sähkösuunnittelija: LT-Suunnittelu Oy.
  • Pääurakoitsija: InPro Rakennus Oy.
  • Kustannusarvio: 5,6 milj. euroa.
  • Aikataulu: 6/2021 – syksy 2023 (arvio).

Suojelu vaikuttanut moniin ratkaisuihin

Molemmat rakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja. Ennen toteutussuunnittelua rakennuksista tehtiin historiaselvitys sekä pohdittiin, mitä halutaan säästää.

Teatteritalon sisäpuolen hirsiseinät jäävät, ja ne vuorataan akustiikkapaneeleilla. Myös sisäkatto säilyy, mutta sekin jää piiloon. Samoin kahvio ja osa kaakeliuuneista säilytetään. Osa uuneista on jouduttu purkamaan pois. Kaksi poistettavaa uunia kasataan ensi kesänä Sissilinnan sisustuselementeiksi. Teatteritalon julkisivu säilyy, mutta väri vaihtuu vihreästä punertavanruskeaksi. Vesikatto maalataan.
Suojelu on vaikuttanut ratkaisuihin. Kun teatteritalon kattoa ei voi nostaa, uuden tekniikan vaatimaa lisäkorkeutta saadaan madaltamalla lattiaa.

”Lattia tiputetaan metri alaspäin. Lavanostimille ja pyöreälle näyttämölle tehdään uudet betonirakenteet. Suurin työ on teräsrungon saanti sisätiloihin. Osa palkeista joudutaan nostamaan vesikaton kautta”, Närhi kuvaa.

Talven alkaessa pääurakoitsijaa askarruttaa energian kallistuminen, koska yritys maksaa työmaan tarvitseman sähkön itse. Teatteritaloa ei voi nyt lämmittää, koska seinät, alapohja ja osa ikkunoista ovat auki. Lämpö tulee vasta helmikuussa.

Pienemmän rakennuksen eli Sissilinnan peruskorjaus valmistui viime­ heinä­kuussa. Vaikka esitystekniikkaa on vielä viimeistelty syksyn ­mittaan, teatterinäytökset ovat jo alkaneet.

Sissilinnan rakenteita vahvistettiin

Sissilinnan peruskorjauksen alkuperäinen kustannusarvio oli 4,5 miljoonaa euroa, ja toteutuneet kustannukset ovat 4,7 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupungin rakennuttajapäällikön Henri Summasen mukaan ylitys johtuu muun muassa lisäpurkutöistä ja rakenteiden vahvistamisesta välipohjien kantavuuden parantamiseksi.

Jo suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että esitystekniikan lisäksi muutoksiin vaikuttaa työturvallisuus:
”On jouduttu tekemään uusia kantavia rakenteita, jotta kuormia saadaan ripusteltua”, Summanen toteaa.

Paljon kiviä, runsaasti käsityötä

Sissilinnan perustuksina toimivat kellariosan valetut­ seinät. Teatteritalossa puolestaan on graniittiperustukset. Sokkelista ja sisäpuolelta on löytynyt kiviä enemmän kuin osattiin odottaa.
”Projekti on vielä hyvin aikataulussa ja kustannuksissakin vielä ollaan,” Närhi toteaa.

Työmaan vahvuus on 17 henkeä. Projektin luonne­ vaatii paljon käsityötä, muun muassa raudoittaminen­ tehdään käsin. Timpureiden työkuva muuttuu koko ajan. ”Tuntuu, että on tämä työmaa yhtä teatteria”, Närhi­ naurahtaa.

”Teatterirakennusten kuntoa on selvitetty hyvin perusteellisesti. Teatterin johto on ollut hankkeen suunnittelussa hyvin tiiviisti mukana”, kertoo Kajaanin kaupungin rakennuttajapäällikkö Henri Summanen.

Kulttuurielämys vanhassa teatterissa

Pietari Brahen vuonna 1651 perustama Kajaani on pyrkinyt pitämään kuvastaan huolta. Keskustasta­ ­löytyy monia ennen sotia rakennettuja funkkis­taloja­ ja vanhempia historiallisia rakennuksia, ­kuten ­Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone vuodelta­ 1831.

K. Nikanderin piirtämä, vuonna 1905 yleiseksi­ seurain- ja kokoustaloksi valmistunut teatteritalo­ Kauppakadun varrella edustaa jugendvaikutteista­ nikkarityyliä. Myöhemmin rakennus palveli matkustajakotina ja vuosina 1925 – 1977 kaupungin­talona. Sen jälkeen rakennus on ollut teatterin ­käytössä.

Teatteritalon lähistöllä Asemakadun varrella sijaitseva Sissilinna valmistui vuonna 1925 suojeluskuntataloksi.

”Nämä ovat historiallisia rakennuksia. Sellainen ajatus on, että teatterissa käynti on elämys, joka ei ole samanlainen kuin uudessa teatterissa”, Summanen sanoo.

Teksti Santeri Pakkanen kuvat Risto Mäläskä