Viimeisen tiedon mukaan teknologiayhtiöt ovat tulossa rakentamisen kentään. Luvassa on siis muutosten vuosikymmen. Anssi Koskenvesa tuotti 2017 Rakennusmestarien Säätiön tuella ”Tulevaisuuden työnjohtaja” -kirjan. Nyt kysymmekin Anssilta kahdeksan nopeaa kysymystä: Minne menet huomisen työnjohtaja?

  • Tulevaisuuden työnjohtaja?

Moniosaaja, ryhmien johtaja, rakennus- ja tietotekniikan yhdistelijä. Yhteistyöosaaminen korostuu samoin kuin merkitys edellytysten luojana. Työnjohdon tehtävänä on edelleen ja tulevaisuudessa poistaa esteitä ja opastaa tekijöitä työnteossa kuten jo sata vuotta sitten.

  • Rakentamisen muutosnäkymät 25 vuoden aikana


Digitalisaatio, esivalmistuksen räjähdys, moniosaaminen vrs. erikoistuminen, taas aivan uudet toteutusmuodot, yhteistyön ja erilaisten osaamisten hyödyntäminen. Vrt. kiinalaiset rakentavat tornitalon 16 vuorokauteen jo nyt. Tulostammeko taloja? Ainakin rakennamme niitä isommista ”palikoista” teollisemmin. Osaamisen on kehityttävä kautta linjan. Rakentaminen lienee tuolloin aidosti teollista toimintaa. Rakentaminen saattaa jakautua kahteen linjaan – monumentit ja erikoiskohteet sekä niiden vastaparina esivalmistukseen ja modulaarisuuteen perustuva tuotanto.

  • Työmaat digitalisoituvat, miten mestarin ammatti muuttuu, vai muuttuuko?

Perusasiat on hallittava edelleen ja niiden merkitys vaan korostuu tuotteen vaatimusten kasvaessa. Tietotekniikan rooli tehtävien hoidossa muuttuu. Erityisosaamista ei tarvita, koska työkalut muuttuvat päivittäisen elämämme tietotekniikka-aplikaatioiden kaltaiseksi. Mikään tekninen ratkaisu ei kuitenkaan korvaa ammattiosaamista, jota rakentamisen johtamisessa tarvitaan yhä enemmän. Monien eri toimijoiden töiden ja tuoteosien yhteensovittamisessa on osattava johtaa ihmisiä tekemään yhdessä töitä valvontaa ja ohjausta unohtamatta.

  • Rakennusalan osaaminen 2025?


Alaamme kohtasi 90-luvulla laman lisäksi rakennusmestarikoulutuksen lopettaminen. Nämä molemmat ovat vaikuttaneet todella paljon siihen millaista työnjohtoa ja toteuttajia (aliurakoinnin kasvu) meillä on. Maailma muuttui ja johtamista olisi tarvittu enemmän, kun sitä oli tarjolla vähemmän. Onneksi mestarikoulutus aloitettiin uudelleen ja muut erilaiset koulutusreitit työmaan johtoon ovat paikanneet myös tilannetta. Osaamistarpeiden jatkuvasti kasvaessa ollaan kuitenkin edelleen takamatkalla perinteisen mestarikisälli -oppimisen ketjun katkettua. Moni nuori on tällä hetkellä työmaan johtotehtävissä, jopa työmaapäällikkönä todella vähällä kokemuksella. Seuraavien vuosien aikana on huolehdittava sellaisen osaamistason saavuttamisesta, että ihmisillä on mahdollisuus selviytyä heille asetetuista tehtävistä kunnialla.

  • Miksi jatkuvat koulutukset ovat elintärkeitä rakennusmestareille ja -insinööreille?


Rakennusala muuttuu jatkuvasti. Uusia tuotteita, määräyksiä, ohjeita ja muita huomioon otettavia asioita tulee jatkuvasti. Alan tuotantojohdolle on ensiarvoisen tärkeää pitää tietotaitonsa ajan tasalla. Myös perusasioiden kertaaminen aika ajoin on paikallaan. erilaiset pätevöitykset ja ammattitutkinnot osoittavat paitsi osaamista myös kunnioitusta omaa ammattitaitoa kohtaan. Se, jos mikä on ammattiylpeyttä. Vasta kun itse arvostaa omaa tekemistään, voi odottaa, että muut arvostavat sitä.

  • Tiedon merkitys työmaalla, voiko hiljaista tietoa ”varastoida”?


Nykyaikainen työmaa pursuaa tietoa ja toisaalta tiedosta voi olla puutetta. Oleellista on infotulvan keskellä pystyä priorisoimaan kullekin heidän tarvitsemansa tärkeät tiedot. Tietotekniikka helpottaa tiedon järjestelyä ja kohdentamista. Se tieto, joka helposti hukkuu, on kuitenkin ns. hiljainen tieto. erilaisten yhteistoiminnallisten menettelyjen kautta opimme toinen toisiltamme.
Oman kokemukseni mukaan ani harva alamme tuotantojohdossa oleva henkilö on perehdytetty hänen tehtäväkuvansa mukaiseen työhön. Kuinka voit saavuttaa tavoitteet, kun et edes tiedä mitä sinulta odotetaan.

  • Miten kehittäisit nykyisiä rakennusalan keskeisimpiä koulutuksia?


Alan koulutusten tulee tietenkin vastata ajan haasteisiin. Uutta tietoa perinteisten asioiden rinnalle on tultava myös ammatillisiin pätevöityksiin ja ammattitutkintoihin. Koulutusten suunnittelussa on noudatettava jatkuvan parantamisen periaatetta ja tehtävä muutoksia tarpeiden muuttuessa. Koulutusten kohdentumisessa oleellista on kokonaisuuden hahmottaminen tarpeen näkökulmasta. Nykyään on ehkä hieman liikaa vallalla ajatus, vähän tuota ja vähän tuota toista, niin hyvä siitä tulee. Koulutusten suunnittelun tulisi lähteä myös ammatillisissa koulutuksissa tavoitteen eli osaamistason määrittelystä.

  • Mitä on tekemisen ilo työmaalla?


Tekemisen ilo työmaalla syntyy, kun voi huolehtia perustehtävästään tuottaa turvallisia ja terveellisiä rakennuksia ja rakennelmia turvallisesti ja laatuvaatimusten mukaan aikataulussa ja kustannustavoitteessa. Tämä onnistuu, kun koko projektissa pidetään yhteistyössä huolta työmaatuotannon edellytyksistä eli suunnitelmista, tekijöistä, materiaaleista, kalustosta, olosuhteista jne. Laatu luo iloa ja laatua on tehdä kerralla kunnolla, pitää mitä luvataan sekä jatkuvasti kehittää ja kehittyä.