Se on aivan selvää uintivalmentaja Ninni Fromille. Valmentamisesta voi erinomaisesti ottaa mallia johtamiseen.

Liikuntaan liittyvä ammatti oli Ninni Fromin mielessä vaihtoehtona tekniikka-alalle, mutta rakentamisen opiskelu vei voiton. Urheilu on kuitenkin pysynyt vahvasti osana rakennusinsinöörin vapaa-aikaa.

From toimii uintivalmentajana ja on menestynyt seniorien uintikisoissa. Hän löytää paljon yhtäläisyyksiä valmentamisesta ja työelämän johtamisesta.

”Uintikilpailuun valmistaudutaan ja harjoitellaan yhdessä, tiiminä, vaikka itse suoritus onkin yksilötapahtuma. Jotta suoritus harjoituskauden jälkeen kokonaisuutena onnistuu, se vaatii välietappeja. Silloin arvioidaan motivoivasti avoimessa keskustelussa, miten on mennyt ja miten jatkossa tavoite, paras mahdollinen lopputulos, saavutetaan. Näin homma toimii johtamisessa ja johdettavana olemisessakin”, From vertailee.

Valmistuttuaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi vuonna 2013 From kokeili määrälaskentaa ja Rakennusviraston tehtäviä, mutta työmaan reipas ilmapiiri ja vilkas toiminta imaisivat mukanaan.

Asuinrakennuskohteessa pari vuotta sitten hän sai vastuulleen muutostyöinssin tehtäviä, joissa joutui olemaan jatkuvasti suorassa kontaktissa asiakkaiden kanssa. Sitä hän piti stressaavana. Työnjohtajankin tehtävät ovat tulleet tutuiksi, mutta ne eivät kuitenkaan houkuttele.

Opiskeluaikana ei neljän vuoden aikana puhuttu mitään johtamisesta, mutta nykyinen työnantaja Fira Oy on kouluttanut ahkerasti, myös johtamisessa. Silloin aiheena on ollut muun muassa se, miten toisten työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa toimitaan ja miten heidät on kohdattava. Ne ovat tärkeitä taitoja tehtävässä kuin tehtävässä.

”Sen verran ehdin olla työnjohtajana, että huomasin pärjääväni paremmin taustalla. Viihdyn työmaainsinöörin roolissa. Olen vastaavan työnjohtajan tukena valmistelemassa ja valvomassa hankkeen eteenpäin menoa.”

Uudet toimintatavat työllistävät ja innostavat

Uusien teknisten ratkaisujen kokeilu työmailla pilotointihankkeina vaatii työmaainsinööriltäkin jatkuvaa opiskelua.

”Toimihenkilöporukka vaihtuu hankkeissa varsin usein, eikä rutiineja tai vahvoja esimies-alainen-suhteita ehdi aina syntyä. Kun lisäksi uusia toimintatapoja tuodaan pilotteina työmaille kokeiltavaksi, on johdettavan välttämätöntä tietää, mitä odotetaan, ja mitkä ovat ne tärkeimmät työtehtävät.”

Jokaisella työmaalla tulee vastaan muitakin uusia asioita. Esimieheltä tai työkaverilta tarvitaan selkeää teknistä ohjausta. Oleellisinta on kuitenkin työmaan koko henkilöstön yhteen hitsaaminen, jotta jokaisen vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa.

Samoja oppeja From on soveltanut työmaainsinöörinä ohjattaviensa kanssa työmailla. Johdettavan ja ohjaajan välille on luotava sellainen ilmapiiri, että osaavat uskaltavat milloin vain tulla kysymään.

”Tämä malli toimii myös kokeneempien työntekijöiden kanssa. Heitä ei pidä pyrkiä kädestä pitäen ohjaamaan. Työtekniikat he poikkeuksetta kyllä osaavat. Ihmisten on ymmärrettävä, miksi tekee ja mitä tekee.”

Uraansa aloittelevalle työntekijälle johtamisen pitää sen sijaan olla usein ohjaavampaa. Tietoa ja taitoa voi ohjattavalla jo olla, mutta on parempi opastaa hänet alkuun mieluummin kunnolla kuin olettaa hänen jo osaavan.

Palautteessa on tärkeätä antaa se kehittävässä mielessä, positiivisuuden kautta. Tärkeää on, miten sen sanoo, ja käydä rauhassa läpi, mitä ja miten on tehty ja oliko siinä parantamisen varaa.

From pitää antoisampina pieniä rakennushankkeita, joissa oma vastuualue on laajempi käsittäen selkeitä kokonaisuuksia aina viranomaiskontakteihin asti. Isoilla työmailla työmaainsinöörilläkin on kapea-alaisempia tehtäviä.

Olosuhdehallintajärjestelmä Kauppiksen työmaalla

Fromin nykyinen työmaa on Helsingissä Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus, jota modernisoidaan uuteen käyttötarkoitukseen. Tämä monipuolinen hanke on Firalle projektinjohtourakka, jossa pääurakoitsijan työnjohtoporukkaa vastaavan työnjohtajan lisäksi on kolme, sekä heidän lisäkseen työmaa- ja hankintainsinööri. Projektipäällikkö valvoo suunnittelua ja projektin taloutta ja vastaava puolestaan katsoo työmaan pyörittämisen päälle.

Firan pilotointihankkeena tällä työmaalla on olosuhdehallintajärjestelmä. Siinä sensoreilla mitataan rakennuksen kosteutta ja muita vanhan rakennuksen olosuhteita, jotta varmistetaan rakenteiden parempi työmaanaikainen kestävyys.

”Valmistuttuani olin työmaaharjoittelijana pienellä rivitalotyömaalla ja tänne tulin parkkihallityömaalta, joten uutta on viime kuukausina ollut paljon.”

”Jokainen korjausrakentamishankehan on aina omanlaisensa. Kun täällä muussa toimihenkilöporukassa on useita korjaushankkeissa mukana olleita, osaamista on löytynyt ja aina voi kysellä.”

Kauppiksen työmaa kestää vuoden 2020 loppuun. Fromin tavoitteena on hoitaa nämä hommat mahdollisimman hyvin, jotta sitten pääsee neuvottelemaan uusista haastavista työmaista ja tehtävistä. Jatkoajatuksista käydään Firassa aina aidot keskustelut esimiehen kanssa.

Samanvertaisuus ei ole aina itsestäänselvyys

Jatkoa ajatellen Ninni Fromille on selvää, että rakentamisessa nimenomaan talopuoli kiinnostaa infran sijaan. Työmaat ovat hänen juttunsa, ja sitä tukevat hänen voittopuolisesti positiiviset kokemuksensa nuorena naisena työmaaoloissa.

”Mielestäni asioista on puhuttava avoimesti. Mihinkään metoo-tilanteisiin en ole törmännyt, mutta samavertaisuudessa naisten ja miesten välillä on petrattavaa. Ehkä olen paksunahkainen, enkä siksi edes itse huomaa kaikkia heittoja ja toisten asenteita.”

Fromin mielestä on selvää, että työmaaolosuhteissa nuori nainen joutuu välillä todistamaan olevansa osaava ammattilainen. Epäilijöitä kun tahtoo toisinaan löytyä.

”Minulla on siinä tilanteessa hyvin yksinkertaiset keinot. Pitää tehdä omat hommat todella hyvin, puskea vaan eteenpäin eikä antaa toisten asenteiden vaikuttaa. Aseman ja arvostuksen saavuttaminen vie hetken aikaa, mutta tähän asti se on aina onnistunut”, hän toteaa naureskellen. 

Ninni From

30-vuotias.

Koulutus: insinööri AMK,
Rakennustekniikan koulutus­ohjelma, valmistunut 2013.

Työnantaja: tammikuussa 2020 5 vuotta Firassa; nyt työmaainsinööri.

Harrastuksena uinti. Toiminut valmentajana ja uinut voimassa­olevan Suomen ennätyksen 100 metrin perhos­uinnissa (ikäsarjassa 30 – 34-vuotiaat) ajalla 1:06,78.

Perhe: avoliitossa.

3 pointtia

1.  Ohjatessani pyrin olemaan selkeä, mutta samalla antamaan kuitenkin työntekijälle tilaa suorittaa työnsä. On tärkeää, että ohjattava voi myös aina tulla kysymään apua.
2.  Parhaassa tiimissä on avoin, auttavainen ja toisia tukeva ilmapiiri, jossa jokainen saa olla oma itsensä.
3.  Firassa jatkuvasti kehittyvät toimintatavat ja pilottihankkeet ovat innostavia ja haastavat minua työntekijänä jatkuvasti.

Teksti Risto Pesonen, kuvat Johanna Rontu