Idän tuntumassa tehdään muutakin kuin pelataan pesäpalloa.

Joensuu on vilkas opiskelijapaikkakunta. Pohjois-Karjalan Karelia AMK:ssa opiskelee vuosittain lähes 3 700 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita aloittaa joka vuosi noin 800 opinhaluista nuorta.

Koulussa toimii myös pienehkö 700 opiskelijan tekniikan yksikkö, jossa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkintoja syntyy vuosittain 60. Opettaja ja opinto-ohjaaja Janne Väätäinen on ylpeä koulustaan ja opiskelijoistaan.

Vetovoima Karelian rakennusinsinööriopiskeluun on ollut hyvä, ja oppimistulokset ja valmistumisaste ovat olleet korkeita. Maine on kiirinyt maakunnan ulkopuolellekin: joka vuosi rakennusalan koulutukseen haetaan myös muualta maasta.

”Keväällä 2019 toki oli notkahdus hakijoissa. Syytä siihen emme vielä tiedä. Yksi aiheuttaja voi olla se, että Savoniassa alkoi samana syksynä monimuotokoulutus”, Väätäinen pohtii.

Tilanteen korjaamiseksi on Joen­suussa mietitty erilaisia keinoja. Olisiko Kareliassa mahdollista jatkossa opiskella monimuotokoulutuksessa rakennusmestariksi? Monimuotokoulutuksesta saadut tulokset ovat olleet hyviä. Samoin koulutusmuoto saa kiitosta opettajilta.

”Anoimme viime keväänä toimiluvan muutosta, jotta voisimme aloittaa rakennusmestarikoulutuksen. Hallituksen kaatuminen keväällä jätti hakemuksen ikävästi pöydälle.”

Joensuun kokoiselle kaupungille Karelian menestyminen on elintärkeää. Kaupungissa tapahtuu, kun oppilaitokset vetävät nuoria aikuisia puoleensa. Palvelut kehittyvät, ja iso osa jää alueelle töihin.

Nuori paluumuuttaja on tyytyväinen

Olli Ryhänen on alle kolmikymppinen rakennusmestari, jolle muutama vuosi sitten tuli tilaisuus muuttaa takaisin kotikonnuilleen. Ryhänen valmistui ja työllistyi Tampereen AMK:sta runsas kolme vuotta sitten. Lieksassa syntynyt nuori mestari on erittäin tyytyväinen nykyiseen elämäänsä Pohjois-Karjalassa. Hän on innokas metsästäjä ja liikkuu muutenkin paljon luonnossa.

Ryhäsen muutossa tapahtui ketju positiivisia asioita. Aluksi hän meni Lehto Tilat Oy:n palvelukseen vastaavaksi mestariksi, mutta hoivakodin valmistumisen jälkeen työnantajalla ei enää alkanutkaan Joensuun alueella uusia kohteita.

Tampereella opiskellut rakennusmestari Olli Ryhänen muutti takaisin kotikonnuilleen. Töitä löytyi itselle ja puolisolle, ja harrastusmahdollisuudet ovat mainiot.

Ryhänen oli jo opiskeluaikana ollut aktiivinen RKL-nuori, ja tämä seikka osaltaan vaikutti uuteen pestiin Rakennusliike Reijosella.

Toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen etsi viime keväänä mestaria. Joensuun yhdistyksen entinen puheenjohtaja Erkki Pykäläinen tiesi Ryhäsen olevan vapailla markkinoilla.

Ryhänen aloitti seuraavalla viikolla uudessa työssään. Vaimo on töissä ja perheen asiat ovat mallillaan.  Uusi koti sijaitsee kivenheiton päässä Pyhäselän upeasta järvestä. Kaupunkiin on neljä kilometriä.

”Olen kyllä erittäin innoissani. RKL on ollut minulle luontainen valinta heti kouluajoista lähtien. Oli hienoa, että myös niiden yhteyksien kautta löytyi uusi työ ihan etsimättä”, Ryhänen hymyilee.

Yhteistoimintaa etenkin opiskelijoille

Ryhänen suunnittelee jatkossa Joensuun yhdistyksen kanssa aktiivista toimintaa yhdessä Karelian Janne Väätäisen kanssa. Opiskelijoille halutaan tarjota niin liikunnallisia kuin ammatillisia kohtaamisia.

”Tarkoituksena on aloittaa yhteinen keilavuoro ja oma sulkistunti. Lisäksi yhdistyksen kautta on mahdollisuus saada lippuja Jokipoikien lätkämatseihin, koris- ja pesisotteluihin. Uskon, että kaikki tämä on varsin mielekästä yhteistoimintaa opiskelijoille. Ainakin itselleni vastaava toiminta antoi paljon Tampereen-vuosinani”, Ryhänen sanoo.

Kun Joensuun Karelian opiskelijoilta kysyttiin halukkuutta jäädä kotipaikkakunnalle, kädet nousivat pystyyn. Kaupungissa rakentamisen tilanne on Väätäisen mukaan ihan hyvä. Opettajalla on myös selkeä näkemys, miten rakentamisen opetuksen ja itse rakentamisen pitäisi muuttua jatkossa.

”Kaipaan lisää verkko-opetusta. Digitalisaatiossa ihmettelen, että metsäteollisuudessa digiloikka aloitettiin jo 20 vuotta sitten. Rakentamisessa siinä on vielä paljon kehitettävää. Tietomallinnuksella on paljon varaa kehittyä asiakasystävällisempään suuntaan nykyisestä”, Väätäinen toteaa.

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen