Kaupunkiympäristötalo valmistuu Kalasatamaan kesällä 2020. Noin sadan miljoonan euron hanke on tällä hetkellä runkotyövaiheessa, joka on sekä pohjaolosuhteiden että arkkitehtonisten vaatimusten johdosta erittäin vaativa.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut ovat hajasijoitettuina ympäri kaupunkia. Kesästä 2020 lähtien kaikilla niillä on yhteinen osoite Kalasataman Työpajankadulla. Skanskan yli 80 miljoonan euron projektinjohtourakka käynnistyi tämän vuoden maaliskuussa pilaantuneiden maiden poistolla. Kesällä edettiin perustus- ja pian tämän jälkeen runkovaluvaiheeseen. Näitä oli edeltänyt pilaantuneiden maiden poiston lisäksi pohjaveden alentaminen tyhjömenetelmällä.

Pohjaveden alentaminen on tarpeen, kunnes jo valettujen kellarikerrosten vedeneristykset vuodenvaihteeseen mennessä on tehty.

”Perustusrakenteet tulevat olemaan rakennuksen valmistuttua pysyvästi vedenpaineenalaisia. Paksuimmillaan 1,2-metrisen pohjalaattarakenteen tiiviys tulee varmistettua laatan alle asennetulla bentoniittimatolla, kun taas kellarinseinät ovat kolminkertaisin kermein eristetyt”, kertoo työmaan runkotöiden aluevastaava Matti Virolainen.

Vaativimpana rungon osana hän kuitenkin pitää alimpiin kadun yläpuolisiin kerroksiin suunniteltuja paikallavalukaaria. Yhteensä neljä seitsemästä kaaresta on kerroksen ja kolme kahden kerroksen korkuisia. Tukiväliltään 20-metristen kaarien lakipisteen korkeus tukien väliseltä vaakalinjalta mitattuna vaihtelee välillä 5–10 metriä. Tällainen geometria merkitsi sitä, että raudoitteet piti hankkia tehtaalta valmiiksi kaaren muodon mukaisesti taivutettuina.

Myös muottitöiden näkökulmasta betonikaaret ovat työmaan vaativin osa.

”Kaarien muotit oli tehtävä sahatavarasta perinteisesti käsityönä. Muualla pääsimme onneksi käyttämään järjestelmämuotteja, joilla tämä vaihe sujuu arviolta kolminkertaisella teholla perinteiseen tapaan verrattuna”, kertoo paikallavalukokonaisuudesta työmaalla vastaavan Sierak Oy:n työnjohtaja Vesa Laine.

Muurattuja ja liittorakenteita

Kaupunkiympäristötalon paikallavalukaaret ja julkisivut kauttaaltaan on verhoiltu muurauksin. Erityisesti tiilien kiinnitys kaarien pintaan on vaativa tehtävä kokeneillekin muurareilla. Muurausaliurakasta vastaa KJL Muuraus Oy, joka tarvittaessa tekee myös rappauksia. Tässä rappauskerros oli tarpeen kaaren tiilipinnan suojakerroksena, jotta muurauksen päällä valettavasta betoniseinästä ei valu massaa tiilien rakoihin.

Tiilien erilaisten kiinnitystapojen, raudoitteiden asennusten ja saumojen yksityiskohtien varmistamiseksi päätettiin rakentaa mallikaari. Sen avulla saatiin varmuus valittujen teknisten ratkaisujen toimivuudesta. Nämä seikat oli luonnollisesti otettava huomioon jo rakennesuunnittelussa. Laskelmien vaativuuden näkökulmasta rakennesuunnittelun ykköshaaste oli kuitenkin kaaren rakennemitoitus; statiikan lisäksi piti hallita tarkasti myös trigonometria.

”Samalla tehtiin ratkaisuihin vielä hienosäätöä. Kaarien rakennemitoitus oli kaiken kaikkiaan laskelmien näkökulmasta erittäin vaativa. Suunnittelijan oli varmistettava rakenteen stabiliteetti sekä laskettava tarkasti betonin kutistuma ja lämpötilaeroista johtuvat pakkovoimat”, kertoo rakennesuunnittelun projektipäällikkö Jari Lehto Ramboll Finland Oy:stä.

Paikallavalettujen alimpien kahden kerroksen yläpuoliset kuusi kerrosta ovat elementtirunkoisia. Ontelolaattavälipohjia kannattelee teräspalkisto, joista osa on WQ- ja osa taas Easy Beam -tuotenimellä tunnettuja palkkeja. Pilarit ovat teräsliittopilareita ja julkisivut kantavia teräsbetonisia sandwich-elementtejä.

”Poikkeava 4,6 metrin kerroskorkeus ja suuri ikkunakoko toivat haastetta julkisivujen elementtisuunnittelulle”, Lehtonen lisää.

Kohde sisältää myös vaativia infrarakenteita, kuten kuusi metriä korkean, ajoramppiin rajautuvan teräsbetonisen tukimuurin. Myös se on vedeneristetty kermein.

Logistiikka ja digitalisaatio pitkällä

Rakentaminen työmaantäyteisessä Kalasatamassa on jo lähtökohtaisesti vaativaa, oli tontille tulossa minkä kokoinen talo tahansa. Kaupunkiympäristötalon työmaalla ei ole neliömetriäkään liikaa tilaa, minkä johdosta logistiikka sekä työmaalle että työmaalla on suunniteltava tarkasti.

”Jos esimerkiksi tiilikuorma ja betonielementtikuorma ovat tulossa yhtä aikaa, meidän on järjesteltävä ajoaikoja, koska muussa tapauksessa jompikumpi joutuisi odottamaan”, Matti Virolainen täsmentää.

Jotta päällekkäisyydet eivät yllättäisi, pääurakoitsija päätti hankkia työmaalle logistiikka-aliurakoitsijan. Tarjouksen perusteella työmaalle valikoitui LTQ Partners Oy, minkä lisäksi Skanskalla itselläänkin on logistiikkaosaamista työmaalla käytössä.

”Ajoitamme kuljetukset työmaalle tarkimmillaan 15 minuutin aikaikkunaan”, sanoo LTQ Partners Oy:n työnjohtaja Atte Karppinen.

Logistiikan onnistumista edesauttaa aliurakoitsijan pitkälle kehitetty tietojärjestelmä. Muutenkin digitaalitekniikka uusine sovelluksineen on työmaalla kunniassaan. Esimerkiksi vierailijakortteina on käytössä yksinkertaisen näköiset, mutta kehittyneet RfiD-teknologiaa soveltavat tunnisteet. Samaa teknologiaa on tulossa Skanskan työpäällikkö Mikko Steniuksen mukaan myös hävikin torjumiseen.

”Näin on mahdollista torjua esimerkiksi kuparin ja muiden voroja kiinnostavan materiaalin anastaminen”, Stenius sanoo.

Digitaalisuus näkyy myös laajamittaisemmassa päivittäisessä toiminnassa, erityisesti tietomallinnuksen hyödyntämisessä. Tietomalleihin on tällä työmaalla yhdistetty tuotantoinsinööri Kimmo Lyyran mukaan myös aikataulutekijä.

Työturvallisuus tarkassa syynissä

Kun pääurakoitsija viime vuoden syksyllä sai kuulla voittaneensa pitkään käydyn tarjouskilpailun, yksi tärkeistä päätöksistä oli varmistaa, että vaativaksi tiedetty työmaa saisi mahdollisimman pätevän työturvallisuusvastaavan. Tämän seurauksena Skanska pyysi työmaan työsuojelupäälliköksi Uudenmaan aluehallintovirastosta juuri eläkkeelle jääneen Jari Nykäsen, joka ottikin vastaan kahden vuoden pestin.

”Tällä työmaalla on yhtaikaa jokseenkin kaikki mahdolliset turvallisuusriskit järeistä rakenteista raskaisiin taakkoihin ja pölystä ja melusta kemikaaleihin. Kaikki nämä ovat kyllä hallittavissa, kun niihin vain varautuu riittävästi”, Nykänen kertoo.

Tavallista perusteellisemman vierailijaperehdytyksen jälkeen seuraavalla kierroksella tulee katsoneeksi näitä riskipaikkoja hieman tavallista tarkemmin. Viiltosuojahanskatkin pysyvät käsissä, vaikka muistiinpanojen kirjoittaminen onkin hieman työläämpää.

Kaupunkiympäristötalo valmistuu Kalasatamaan kesällä 2020. Noin sadan miljoonan euron hanke on tällä hetkellä runkotyövaiheessa, joka on sekä pohjaolosuhteiden että arkkitehtonisten vaatimusten johdosta erittäin vaativa.

Kaupunkiympäristötalo

  • Rakennuttaja: Helsingin kaupunki
  • Urakkamuoto: projektinjohtourakka (jossa allianssielementtejä, kuten Big Room -työskentely)
  • Urakkasumma: noin 82 milj. €
  • Pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
  • Geosuunnittelu: Ramboll Finland Oy
  • Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
  • Talotekninen suunnittelu:
  • Paikallavalut, muottityöt ja raudoitukset: Sierak Oy
  • Muuraustyöt: JKL Muuraus Oy
  • Betonielementit: Ämmän Betoni Oy (seinät), Parma Oy (ontelolaatat)
  • Rungon teräsosat: Ruukki Oyj

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Sirpa Levonperä