Rakennustaito
8.12.2020
Rakkaalla lapsella on monta nimeä – niin on viime vuonna voimaan astuneella jätevesilainsäädännölläkin, vaikka se ei rakastettu olekaan. Mummonpissa-asetus, paskavesilaki ja mitä niitä muita nimityksiä olikaan.
Nimitykset kuvaavatkin hyvin suomalaisten asennetta vesiensuojelua tehostavaan lakiin, jonka siirtymäaika päättyi monen vaiheen ja viivästyksen jälkeen lokakuun lopussa 2019. Prosessin tavoite, kaikkien haja-asutusalueiden ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistaminen, jäi toteutumatta.
Tilannetta kentällä kuvailee rakennusmestari Kauko Korolainen, joka toimii rakennustarkastajana Sonkajärvellä, yhdessä Ylä-Savon kuntayhtymän viidestä kunnasta.
”Minulta on kysytty, paljonko Sonkajärvellä jäi jätevesijärjestelmien saneerauksia lain määräämällä tavalla tekemättä. Olen sanonut, että kymmeniä, mutta totuus on varmasti yli sadan.”
”Kolmasosa kansalaisista on niin tympääntynyt hankkeeseen, että eivät halua kuulla koko laista, vaan mieluummin menevät vaikka Sukevan vankilaan.”
Kuntayhtymä yritti kirjeitse innostaa alueensa 15.000 asukasta saneerauksiin. Tavoitteena oli myös kysellä, onko vaatimusten mukaisia muutoksia tehty.
Korolaisen mukaan 4.000 asukkaan Sonkajärvellä ”homma lopahti kuin seinään” syksyn 2019 jälkeen.
Rakennustarkastaja Kauko Korolainen arvioi, että Sonkajärvellä ainakin kymmeniä jätevesijärjestelmän saneerauksia on jäänyt tekemättä.
Epäselvää on sekin, kuinka monta kiinteistöä määräys koski. Kuntaliiton ympäristöpäällikön Miira Riipisen mukaan ennen vuotta 2004 valmistuneita, ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevia kiinteistöjä lienee Suomessa 110.000. Niistä noin 45.000 on vakituisessa asuinkäytössä ja noin on 69.000 vapaa-ajan kiinteistöjä.
Riipisen arvion mukaan korjaamatta on edelleen kymmeniä tuhansia kiinteistöjä, joita velvoitteet koskevat. Lain mukaan kunnalta on voinut hakea lykkäystä remonttiin jopa viideksi vuodeksi, vaikka laki ei suoranaisesti velvoita siihen.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ari Kangas on samaa mieltä suuruusluokasta. Syyksi asioiden hoitamatta jäämiseen hän näkee viranomaisprosessin hitauden: vuosien kuluessa määräaikoja ja lainsäädäntöä muutettiin useaan kertaan.
”Monelta kiinteistönomistajalta loppui usko siihen, että tästä tulee mitään. Prosessi alkoi jo vuonna 2004, kun ensimmäinen jätevesiasetus annettiin. Niinpä vuodesta 2004 vuoteen 2019 oli yhtä pitkää siirtymisaikaa. Sinä aikana viimeistä siirtymäpäivää muutettiin neljä kertaa eli kaksi kertaa ennen vuoden 2017 lain vahvistumista ja kaksi kertaa vielä sen jälkeen”, Kangas muistuttaa.
Jätevesilain viimeisimmänkin siirtymäajan umpeuduttua kymmenien tuhansien kiinteistöjen jätevesijärjestelmä on vielä uudistamatta.
Kansalaisilta ei loppunut pelkästään usko vaan myös resurssit hoitaa jätevesijärjestelmien ajanmukaistaminen. Kunnissa ei riittänyt resursseja valvomaan jätevesiasiaa.
Osaajistakin on pula. Maaseudulla on vain muutamia yksittäisiä asiantuntevia henkilöitä, jotka tekevät suunnitelmia ja ovat hakeneet kiinteistönomistajalle toimenpideluvat. Esimerkiksi Ylä-Savossa rakennusinsinööri Seppo Kainulainen on tehnyt kymmeniä suunnitelmia.
Oleellista on ensin tehdä huolelliset suunnitelmat. Järjestelmän uudistukselle, jossa kahden kaivon jatkoksi tehdään kolmas sekä jakokaivo, maasuodattamokenttä, tarkistusputki ja purku kivipesään, hinnan pitäisi Kauko Korolaisen mielestä olla rannan läheisyydessäkin alle 5.000 euroa.
Kansalaisten kiinnostusta heikensivät myös monet markkinaveijarit älyttömillä hinnoillaan.
”Meillä täällä käytetään usein maasuodatusbiotiittia kenttäkerroksena eikä silloin tarvita liikkuvia osia, kemikaalipumppuja. Kun alle viiden tonnin hinnalla saa toimivan järjestelmän, niin moni voisi harkitakin investointia, jotta pee ei haise omassa rannassa.”
Teksti Risto Pesonen, kuvat Pipeline Finland Oy ja Iisalmen kaupunki
Essi Pirttioja hakee verkosta vauhtia jäsenhankintaan Lokakuussa RKL:n toimistolla aloitti uusi opiskelijakoordinaattori Essi Pirttioja. Digitaalisen markkinointiin erikoistunut 24-vuotias Pirttioja on valmistunut liiketalouden tradenomiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Hän toimi...
Jyväskylän Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry on toiminut jo sata vuotta. Juhlavuonnaan se julkaisi historiikkinsä Rakennusmessuilla, jotka aikoinaan syntyivät yhdistyksen aloitteesta ja talkootyönä. Jyväskylän RKL on – Alvar Aallon sanoja lainaten – jo useamman kerran...
115-vuotias järjestö otti marraskuussa suorastaan digiharppauksen ja piti poikkeusvuoden 2020 liittokokouksen verkossa ”satelliittimallilla”. Pasilan toimitalossa olivat koolla puheenjohtajat ja sihteeristö, piirit taas kukin ennalta sovitussa etäpisteessä. RKL:n liittokokous...
Yli kymmenen vuoden vatulointi vei lakiuudistukselta uskottavuutta. Jätevesilain...
Essi Pirttioja hakee verkosta vauhtia jäsenhankintaan Lokakuussa RKL:n toimistol...
Jyväskylän Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry on toiminut jo sata vuotta. Ju...
Vastaa