Jännevirran uusi silta Kuopion ja Siilinjärven rajalla on vesistörakentamisen taidonnäyte. Alikulkukorkeudeltaan 24-metrinen ja pituudeltaan 577-metrinen betonin ja teräksen liittorakenne korvaa käännettävän sillan sekä ahtaaksi ja huonokuntoiseksi käyneen langerpalkki-terässillan.

Kuopion ja Siilinjärven rajalla sijaitseva Jännevirta on infrarakentajalle vaativa paikka, sillä vesisyvyys siltapaikan keskellä on noin 20 metriä. Rakentamisen vaativuus korostuu uuden sillan yli kaksi vuotta kestävällä työmaalla, kun siltaa rakennetaan yli 20 metrin korkeudella Kallaveden pinnasta. Tämä on tarpeen, jotta pääasiassa Yaran lannoitetehdasta palvelevan laivaliikenteen tarpeet tulevat otetuiksi huomioon entistä paremmin. Vanha, ensi vuoden syksyyn asti palveleva vanha siltayhteys koostuu kääntösillasta ja langerpalkki-terässillasta. Siltojen kantavuus on heikko nykyisille liikennekuormille ja -määrille.

Myös lisääntynyt huviveneily korkeine mastoineen on lisännyt tarvetta korvata kääntösilta kiinteällä sillalla.

”Onhan se myös hieman vanhanaikaista, jos iso silta pitää aina kääntää sivuun, kun vähänkin korkeammalla mastolla varustettu alus lähestyy”, sanoo työmaapäällikkö Mika Huhtala työmaan pääurakoitsijana toimivasta Kreate Oy:stä.

Vanhan sillan purkaminen tulee olemaan työmaan viimeinen merkittävä vaihe. Siihen jää Huhtalan mukaan aikaa noin kaksi kuukautta, koska purkutyötä ei voi aloittaa ennen kuin kaikki uudella sillalla on valmista ja liikenne siirretty sinne.

”Uitamme 200-tonnisen vanhan sillan yhtenä kappaleena telineiden päällä rantaan itse. Maissa sitten purku-urakoitsija saa pilkkoa ja polttaa järkäleen sopiviksi palasiksi ja kuskata pois”, Huhtala sanoo.

Uudet perustukset valmiit

Purku-urakka tulee olemaan varsin vähäinen episodi isossa kokonaisuudessa, joka koostuu pääosin mainitusta uudesta sillasta. Sen kansirakenteet etenivät kesän loppuun mennessä noin puoleen väliin: perustukset valmistuivat kaikkiin kahdeksaan tukeen jo aiemmin.

”Perustuksissakin riitti haastetta, varsinkin keskimmäisten tukien kohdalla, koska siellä oli syvintä ja lisäksi anturat oli porapaalutettava. Pisimmät, noin 30-metriset paalut piti jatkaa hitsaamalla asennustyön yhteydessä”, Mika Huhtala kertoo.

Työmaalla on lähes koko ajan työskennellyt sukeltajaryhmä, jonka töitä varten laaditaan erillinen vaarallisten töiden turvallisuussuunnitelma. Yksi perusperiaatteista siinä on, että sukeltajia on oltava samanaikaisesti töissä jatkuvasti kaksi, joista toinen on turvasukeltaja ja lisäksi niin sanottu narumies.

Vaikka rakennustyömaan sukeltajien ammattitaitoon kuuluu myös rakennustaito, anturoiden järeät raudoitukset pääurakoitsija harkitsi mielekkäimmäksi tehdä etukäteen maissa mahdollisimman valmiiksi. Sukeltajien tehtäväksi jäi valmiiden raudoite-elementtien asennus – ennen vedenalaista Contractor-tekniikalla toteutettua paikallavalua.

Keskimmäisten tukien perustukset valettiin huhtikuussa ja kesäkuussa. Muotteina käytettiin kahta 18 tonnin painoista ja tilavuudeltaan 800-kuutiometristä puurakenteista kasuunia.

”Puu turposi kastuessaan, kuten veneenrakennuksesta tiedetään. Näin muotti saatiin tiiviiksi ja valu onnistumaan”, Mika Huhtala selvittää.

Keskimmäinen aukko vaativin

Kun perustukset olivat valmiit, päähuomio kiinnittyi ylärakenteisiin. Myös työturvallisuuspäällikkönä työmaalla toimiva Mika Huhtala kertoo töiden olevan vaativimmillaan sekä tekniikan että turvallisuuden näkökulmasta siltapaikan keskellä, jossa rakenne on korkeimmillaan, lähes kuusi metriä sillan päitä korkeammalla.

”Vaikka liittopalkin teräsosat tulevat Ruukin tehtaalta valmiina ja vaikka valmistelemme asennukset alhaalla niin pitkälle kuin mahdollista, painavimpien osien yhteen liittäminen on tehtävä yläilmoissa. Joudumme käyttämään roikkotelineitä eli ripustamaan työskentelyalustat hitsaamalla sillan valmiisiin rakenteisiin”, Huhtala kertoo.

Putoamissuojauksen aukottomuus on itsestään selvä vaatimus tällaisilla työmailla. Ylhäällä on myös oltava ensiluokkaiset, sataprosenttisen luotettavat valjaat. Valjaiden rakenteen ja säätöjen on oltava sellaiset, ettei valjaiden varaan ole mahdollista jäädä roikkumaan, sillä jo varttitunnin roikkuminen voi aiheuttaa kuolion raajoihin.

Kaikkein vaativin työvaihe osuu Mika Huhtalan mukaan joulukuulle, jolloin asennusvuorossa on keskimmäisen aukon 700 tonnia painava liittopalkki. Asennustyöt onnistuvat säästä riippumatta, kunhan tuuli ei ole liian navakka. Sen sijaan teräksen maalaaminen vaatii sopivan lämpötilan; alle +5°C:ssa maalaus ei onnistu.

”Teräspinnat maalataan sääsuojateltassa joka tapauksessa. Myös hitsaukset tehdään sääsuojaa hyödyntäen”, Huhtala kertoo.

Vt 9 Jännevirran silta

  • Tilaaja: Liikennevirasto
  • Pääurakoitsija: Kreate Oy
  • Työmaan aikataulu: toukokuu 2016 – marraskuu 2018
  • Urakkasumma: runsaat 26 milj. €
  • Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
  • Sillan pituus: 577 metriä
  • Sillan alikulkukorkeus: 24 metriä

 

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri