Helsingin Jakomäkeä koskevan juttusarjan ensimmäisessä osassa kerroimme Rakennustaidon numerossa 1/2015 (sivut 24–29) valtavien kerrostalojen purku-urakan vauhdikkaasta alkamisesta.  Aluekokonaisuus on muuttumassa onnistuneesti kevyemmän näköiseksi kuin vanhojen talomassojen aikaan. Vuosikymmenen alussa suunniteltiin 140-metristen asuinrakennusten korvaaminen toteutettavaksi omana urakkanaan ja vasta jälkijunassa lisättiin urakkaan kuuluvaksi myös kahden peruskorjattavaksi tarkoitetun rakennuksen purku ja uudisrakentaminen.

Tavoitteena hyvä asuttavuus

Laatupainotteisen kilpailun voittajaksi huhtikuussa 2011 selvisi Arkkitehtitoimisto Piirta. Sen johtaman, ATT:n valitseman kolmen ison talon suunnittelutiimin palkkasi Rakennusosakeyhtiö Hartela myös KVR-osuutensa kahteen rakennukseen. Toteutettava suunnitelma perustuu kapearunkoiseen lamelliratkaisuun. Aura-nimisessä ehdotuksessa pitkät rakennusmassat oli jaettu kolmeen rakennukseen, jotka muodostavat auramaisen kuvion. Niiden neljä lamellia on porrastettuja sekä vaaka- että pystysuuntaan. Rakennukset on sijoitettu mukaillen alueen nykyistä rakennustapaa, mutta mielenkiintoisella ja persoonallisella otteella.

”Värilliset lasiseinäiset porrashuoneet avautuvat luonnollisiin kävelysuuntiin ja toisaalta suuntautuvat kauniisti varjoisiin ilmansuuntiin, ylikuumenemisen vaaraa ei ole. Porras on valoisa ja tilallisesti kaunis, se luo edellytykset elämykselliseen kotiintuloon. Mustavalkoiset betonielementtijulkisivut värillisine porrashuoneineen kadun puolella ja vaihtelevat parvekejulkisivut pihan puolella luovat uutta positiivista ja herkkää ilmettä alueelle”, kertoo arvostelupöytäkirja, joten tuloksen syntymistä on kiinnostavaa seurata.

”Kohteen vaativuutta lisäsi poikkeuksellinen koko, sen yhdistäminen miellyttävään asuinympäristöön ja ääniteknisesti hankala sijainti Lahdenväylän varrella. Myös Malmin lentokentän läheisyys aiheutti päänvaivaa lentokorkeusrajoitusten muodossa, koska nyt rakennetaan Helsingin korkeimman kohdan, Jakomäenkallion vieressä”, muistelee hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Petri Piirta muutaman vuoden takaista hankkeen alkua. Rakennussuunnittelu on pääosiltaan valmis ja viimeisenkin talon rakennuslupa-asiakirjat jätettiin sisään maaliskuussa.

Kierrätysprosentti suunnitellen korkeaksi

Purku-urakoitsija Delete Oy:n projektipäällikkö Hannu Koski kertoo osaltaan työn edenneen jopa hieman suunniteltua nopeammin, sillä talvi on auttanut purussa. Vauriot purkukoneille ovat leudon talven takia olleet vähäisiä ja esimerkiksi ison purkukoneen pölyhaittoja pienentävä vesisuihku on toiminut häiriöittä. Hankkeen iso koko tuo toistuvuuden kautta hyötyä ja nopeuttaa töitä.

”Helmikuun lopussa saatiin ensimmäinen pitkä talo purettua kokonaan ja maaliskuussa saadaan sisätyöt toisessa 140-metrisessä hoidettua ja runkopurku käyntiin.”

Jotta Delete voi varmistaa purkutyölle mahdollisimman korkean kierrätysprosentin, tarkkuutta vaaditaan erityisesti kohteessa syntyvät betonimassan kierrätyksen suhteen. Sen käyttökohteena voi olla maarakentamisessa vaikkapa tienpohjat.

”Pyrimme löytämään betonille valmiin jatkokohteen jopa suoraan purkutyömaalta, jotta logistiikkaan ei kulu ylimääräistä aikaa ja kustannuksia. Samalla saamme myös vähennettyjä työmaasta syntyviä päästöjä, kun materiaalit ajetaan suoraan jatkokäyttöön ilman välivarastointia.  Näiden uusiokäyttöjen ansiosta kierrätysprosentti on tässäkin kohteessa reilusti yli 90 prosentin”, Koski jatkaa.

Huolellinen rakentamisen valmistelu toteutunut

Jakomäen pääurakoitsija Rakennusosakeyhtiö Hartelan työpäällikkö Arttu Närvänen on nähnyt leudon talven helpottaneen myös koko hankkeen etenemistä. Rakennusvalvonta piti maaliskuun alussa ensimmäisen talon pohjakatselmuksen ja nyt rakennuksen maatyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Perustusten laudoitukset alkoivat pari viikkoa sitten.

”Viestikapulan vaihto purku-urakoitsijalta maarakennustöiden tekijälle on harvoin talvisaikaa mennyt yhtä myhäilevissä merkeissä kuin täällä. Lumi ei peittänyt alleen aina keskusteluja herättäviä purkujätteitä ja urakkarajojen toteutuminen oli helppo tsekata. Pahimmillaankin vain 30 sentin routa myös helpottaa tarkkojen maatöiden, kuten viemäri- ja kaapelikaivantojen jämptiä suorittamista.”

Koko Jakomäen urakan eteenpäinvientiin on vaikuttanut myönteisesti kuukausia kestävän purku-urakan antama suunnitteluaika ennen varsinaisten rakennustöiden alkua.

”Olemme voineet huolellisesti harkita eri aliurakoiden toteuttamis- ja hankintamahdollisuuksia. Ensimmäisten talojen osalta teimme aliurakoista perusteellisia ’laskuharjoituksia’. Esimerkiksi perustustöiden tekemistä vertasimme omilla miehillä, pilkkomalla ne kilpailutettaviin osasiin ja teettämällä  työ kokonaisuutena. Kustannustehokkaimmaksi tässä tapauksessa osoittautui viimeinen.” Arttu Närvänen korostaa luotettavuutta tiukassa aikatauluketjussa olevia aliurakoitsijoita valittaessa.

Ja näin erityisesti Jakomäen tyyppisessä suururakassa, jossa toistuvuutta on merkittävässä määrin.

”Tahdistavissa töissä ei passaa tulla viivästyksiä ja valituille tulee myös antaa aikaa omaan tuotannon- ja työnsuunnitteluun. Olemmekin saaneet jo sovittua kolmen talon elementtitoimitukset ja niiden asennukset neljän yrityksen kanssa sekä talotekniikan urakat kahden kanssa. Raju pilkkominen vaatii pääurakoitsijalta lisäpanostuksia sekä hankinta- ja sopimusvaiheessa että toteutuksen aikana. Ja se tahtoo unohtua turhan helposti”, Närvänen perustelee hankintapolitiikkaansa.

Teksti Risto Pesonen, kuvaus Tommi Tuomi