Alkukesällä 2013 aloitettu Ison Omenan laajennushankkeen ykkösvaihe valmistuu elokuussa 2016, muilla lohkoilla työt jatkuvat vuoteen 2017. Skanskan ensimmäinen urakka on runkovaiheessa ja jatkourakka purkutyövaiheessa. NCC:n urakoima lohko on jo sisävalmistusvaiheessa.

Länsimetron rakentaminen poikii radan varteen jättimäisiä talonrakennushankkeita. Erityisen selvästi tämä näkyy Matinkylässä, josta Länsimetron ykkösvaiheen pääteasemana tulee yksi koko pääkaupunkiseudun keskeisistä liikennesolmukohdista ja samalla merkittävä työ- ja ostospaikkakeskittymä.

Rakenteilla olevan metroaseman yläpuolelle nousee liityntäliikenteen bussiterminaali ja Ison Omenan laajennus. Se sisältää yli kuusi hehtaaria liiketilojen uudisrakentamista, kaksi pysäköintitasoa, bussiterminaalin ja metron liityntäpysäköintitasoja.

Citycon investoi Ison Omenan laajennukseen kokonaisuudessaan noin 250 miljoonaa euroa, ja uudisosaa rakennetaan toimivan kauppakeskuksen kyljessä.

”Meillä on vahvistunut viimeaikaisten kauppakeskushankkeidemme kautta näkemys sujuvan tiedonkulun tärkeydestä. Tilaajien ja kauppakeskusasiakkaiden on koko ajan tiedettävä, missä mennään”, korostaa Skanskan tuotantopäällikkö Juho-Pekka Hämäläinen.

Lappeenrannassa laajennetun IsoKristiinan, Ouluun rakennetun Kauppakeskus Valkean ja Porin Puuvillan opetus on Hämäläisen mukaan ollut erityisesti se, että on eduksi saada myös ali- ja sivu-urakoitsijat mukaan systemaattiseen viikkosuunnitteluun. Näin kokonaisuudesta vastaavalla projektinjohtourakoitsijalla, siis Skanska Talonrakennus Oy:llä, säilyy jatkuva tuntuma järkevimmästä työvaiheistuksesta.

”Kapeasti ajatellen jokainen pyrkii toimimaan omalta kannaltaan mielekkäimmällä mahdollisella tavalla. Kokonaisuuden etu ei kuitenkaan välttämättä ole aina sama kuin yksittäisen urakoitsijan etu”, Hämäläinen sanoo.

Jännitettyjä purkuja

Helmikuussa 2015 käynnistynyt Skanskan työmaa alkoi massiivisilla puruilla vanhan Ison Omenan paikoitushallissa. Tämä edellytti mittavia tuentoja, jotka oli toteutettava täsmälleen oikeassa järjestyksessä ja rakennesuunnittelijan laskelmien mukaisesti.

”Erityisesti jälkijännitettyjen tasojen purku oli suunniteltava huolella. Oli myös huolehdittava, etteivät punoksista purkautuvat voimat vaurioita viereisiä rakenteita, jotka oli tästä syystä eristettävä jännitetyistä tasoista teräslevyillä”, kertoo kohteen päärakennesuunnittelija Anssi Vuorenmaa Sweco Rakennetekniikka Oy:stä.

Työmaan vastaava mestari Rauno Rahkola korostaa purkujen turvallisuuden tärkeyttä. Se ei hänen mukaansa toteudu näin vaativassa kohteessa ilman huolella laadittua turvallisuussuunnitelmaa.

”200 kilonewtonin vetojännitykset saatiin puretuksi turvallisesti sen jälkeen, kun ensin oli saatu vesipiikkaamalla punokset näkyviin. Tämän jälkeen saatettiin aloittaa varovasti jännitysten poistaminen niistä”, hän kertoo.

Purettavista rakenteista tehtiin erillinen tietomalli, kuten vastaavasti myös peruskorjattavista ja uudisrakenteista. Kutakin näistä kolmen kategorian tietomallista on päivitetty koko työmaan ajan kahden viikon välein. Tietomallista saatavia lukusuureita on käytetty myös rakennelaskelmien lähtötietoina. Jotta lähtötiedot ovat olleet luotettavia, puretuissa ja uudelleenrakennetuissa kauppakeskuksen osissa on tehty tarkemittaukset. Nämä tarkemittaustulokset on edelleen siirretty tietomalleihin rakennuksen ylläpidon ja tulevien peruskorjausten tarpeisiin.

Tietomalleja ja turvallisuutta

BIM- eli tietomallit tulivat suomalaisille rakennustyömaille ensimmäisen kerran lähes kymmenen vuotta sitten. Skanska on ollut alusta asti tienraivaajia tässä asiassa.

”Epäilyjä mallien käytön mielekkyyttä kohtaan on ollut todella vähän. Tällä työmaalla tietomallimielessä edistyksellistä on se, että kolmiulotteisia tietomallikuvia pääsee katsomaan työmaalle perustetussa tietomallikioskissa”, Juho-Pekka Hämäläinen kertoo.

54-tuumaisella näyttöruudulla näkyvää tietomallikuvaa mahtuu katsomaan kerralla jopa puolitusinainen joukko. Samat tiedot näkyvät myös asennusryhmien nokkamiesten käyttämissä tablettitietokoneissa. Kun on yhdessä käytävä asioita läpi useamman urakoitsijan paikalla ollen, tietomallikioski mahdollistaa tämän ilman, että on aina mentävä työmaatoimistolle. Tällä on merkitystä tuottavuuteen, sillä työmaatoimisto sijaitsee lähes puolen kilometrin päässä työmaasta.

Ison näyttöruudun luulisi pölyyntyvän herkästi työmaalla, jossa myös puretaan ja peruskorjataan. Näyttöruudun suojaaminen ei ole Rauno Rahkolan mukaan lähimainkaan ainoa syy sille, että työmaalla siivotaan päivittäin.

”Siisteydellä on voimakas vaikutus turvallisuuteen ja laatuun sekä myös tuottavuuteen. Pidämme työmaan siistinä myös siksi, että kauppakeskuksen hätäpoistumisreitti kulkee työmaa-alueen kautta”, Rahkola sanoo.

Hän kertoo työmaan TR-mittausten asettuneen 94–95 prosentin tasolle. Tapaturmia oli lokakuun viimeiseen viikkoon mennessä nolla kappaletta ja läheltä piti -tilanteita kaksi. Rahkola on iloinen tuloksista, mutta varoo höllentämästä turvallisuusmääräyksiä missään tilanteessa.

”Esimerkiksi kypäräpakkoon minulla on tiukka kanta: kannatan nykyistä ehdotonta kypäräpakkoa. Minusta ei tule palata siihen, että vastaava mestari määräisi, milloin kypärä on pakollinen ja milloin ei”, hän sanoo.

Tekniikan ja rakenteiden toimittava koko ajan

Ison Omenan laajennus on itsenäinen jättityömaa, mutta sillä on myös yhteistä viereisen NCC:n työmaan kanssa. Esimerkiksi rakennusautomaatiojärjestelmä tulee olemaan yhteinen, mikä merkitsee tarvetta huolehtia näiden kahden työmaan keskinäisestä koordinoinnista.

”Molempia rakennuksia aikanaan palveleva valvomo tulee Isoon Omenaan. Sitä ja automaation toimivuutta päästään testaamaan vasta, kun kaikki LVIS-tekniikka on asennettu täysin valmiiksi. Viimeiset kaksi kuukautta tulevat olemaan todella kiireisiä meidän näkökulmastamme”, kertoo projektikoordinaattori Jaana Alanko automaatiourakasta vastaava Arealtec Oy:stä.

Vanhat sähköt ja ilmastoinnit sekä vanha energiatekniikka vaihtuvat hallitusti ja mahdollisimman häiriöttömästi uusiin.

”Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin on joskus pakko tehdä töitä. Johtoja on vedettävä myös toimivien liikkeiden kautta. Tämä kaikki hidastaa asennustyötä, mikä luonnollisesti oli etukäteen tiedossa. Verrattuna asennuksiin samankokoisessa uudiskohteessa aikaa tarvitaan täällä huomattavasti enemmän”, sanoo sähköasennusryhmän nokkamies Kaj Lostedt Bravida Oy:stä.

Elokuvateatterin teräsrakenteisessa katsomossa on myös mielenkiintoista talotekniikkaa. Ilmanvaihto on kätketty istuinpaikkojen alla sijaitsevaan ”kammioon”, josta ilma puhalletaan saliin.

Elokuvateatterin katsomon rakennetekniikka on pienehköistä mitoista johtuen varsin yksinkertaista. Kunkin kerroksen pääkannattajat sen sijaan ovat teräksisiä WQ-palkkeja. Siellä missä pilareita on jouduttu pysyvästi poistamaan, yläpuolisia rakenteita on jouduttu jämäköittämään. Esimerkiksi kauppakeskuksen puolella on asennettu järeät teräksiset primääri- ja sekundääripalkit, koska kyseisistä kohdista on poistettu pilareita.

Ison Omenan laajennus ja uudistus*)

  • Skanskan työmaan aikataulu: helmikuu 2015 – maaliskuu 2017
  • Cityconin kokonaiskustannukset: noin 250 milj. €
  • Rakennuttaja: Citycon Oyj
  • Projektinjohtourakoitsija (BCD-lohkot): Skanska Talonrakennus Oy
  • Paikallavalu-urakoitsija: AKR Betoni Oy
  • Teräsrunko asennettuna ja betonielementtien asennus: VMT Steel Oy
  • LVIS-työt: Bravida Oy
  • Sprinklerityöt: Trison Oy
  • Rakennusautomaatiotyöt: Arealtec Oy

 

*) = Kokonaisuuteen kuuluu ensimmäisenä lohkona (A) NCC:n urakoima laaja uudisosa, joka on edennyt jo sisävalmistusvaiheeseen.

 

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Tommi Tuomi