Infrastruktuuri muuttuu kokoajan älykkäämmäksi. It- ja tieinfra ovat rakentumassa yhteen. Samalla myös keskinäisriippuvuus ja haavoittuvuus lisääntyvät. Tämä vaikuttaa infratyömaihinkin.

Älytekniikka tuli mukaan tunnelirakentamiseen jo vuosia sitten, kun tunneleista haluttiin tehdä aiempaa turvallisempia. Jo nyt erilaiset paikannus- ja tunnistusteknologiat identifioivat tiellä liikkujia. Esimerkiksi Google tarjoaa tietoa liikenteen sujuvuudesta ja matka-ajoista eri pisteiden välillä. Tämän palvelun tiedetään myyvän keräämäänsä dataa.

”Nykyiset liikkujille navigaattoreissa tarjottavat tiedot liikenteestä eivät riitä automaation tarpeisiin. Tarvitaan aiempaa luotettavampaa ja tarkempaa digitaalista tietoa liikenneinfrastruktuurista, kuten esimerkiksi tien geometriasta ja liikennemerkeistä. Teko­älyohjelmistoja opetetaan tunnistamaan kaikki, mikä näkyy ­kamerakuvassa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ­tieto-osaston tietoliiketoiminta­yksikön johtaja, liikenneneuvos Maria Rautavirta.

LVM lähetti viime talvena lausunnolle ensimmäisen muistion liikenteen automaatiota tuke­vien toimen­piteiden ja lainsäädäntömuutosten selvittämiseksi. ­­Kesäkuun alussa tulee voimaan tieliikennelain ­uudistus.

”Uusi tieliikennelaki mahdollistaa robottiautot”, Rautavirta ­toteaa.
LVM:n mukaan kehittämistyötä vaativat vielä muun muassa turvallisuusasiat sekä yksityisyydensuojaa tarkentavat tietojen käytön reunaehdot.

Virkamiesten ja muiden suunnittelijoiden määriteltävänä ovat infran kehityksen erilaiset erityispiirteet ja eri liikennemuodot ­sekä mahdollisuudet älykkäisiin väylä­ratkaisuihin maalla, merellä, sisä­vesillä ja ilmassa. Muutos on ­läpikotainen, koska yksin jo ilmastonmuutos sanelee omat ehtonsa säänkestäville rakenteille infrapuolella, aivan kuten talonrakennuksessakin.

Suuria päätöksiä lähiaikoina

Rautavirran mukaan liikenteen ­automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelma etenee pian poliittisten päätösten teon vaiheeseen. Suunnittelutyö nojaa vahvasti hallitusohjelmaan. Tavoitteena on eteneminen päätöksenteko­vaiheeseen lähiaikoina, ainakin tämän vuoden kuluessa.

Älytekniikka otettiin ensimmäiseksi käyttöön esimerkiksi tunneleissa, sillä niiden turvallisuusvaatimukset ovat erityisen tiukat.

Älykästä teknologiaa on jo koekäytössä säätämässä esimerkiksi tilanteita, joissa liikenne ruuhkautuu. Älytoiminto pudottaa myrskysäällä nopeusrajoituksia, tai se voi ohjata autot automaattisesti toiselle reitille.

”Nyrkkisääntö on, että kaapelointien ja tietoliikenneyhteyk­sien rakentaminen tieinfraan on ­aina halvempaa etukäteen kuin jälkikäteen. Infrahankkeita tiedetään myöhästyneen vuosilla, kun tekniikkaan ei ole osattu satsata alusta asti riittävästi”, huomauttaa infrateknologian suunnitteluun erikoistuneen Nodeon Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tuunanen.

”Suurtilannekuva” haastaa vanhat opit

Sähkö- ja tietoliikenne sekä tie- ja väyläverkot rakentuvat päällekkäisiksi, älykkäiksi ja keskenään kommunikoiviksi. Simulointimallit sähkönjakelu- ja tietoliikenneverkkojen infrasta yltävät nykytilanteesta vuoteen 2030.

Liikenne- ja viestintäministeriö käyttää myös termiä ”suurtilannekuva” haasteesta, jossa tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio jyräävät vanhat opit.

Rakentamisen kannalta verkkojen päällekkäisyys ja solmukohdat tulevat olemaan keskeinen tilannekuvan haaste.

Ennen tietöitä tehnyt hullujussi saattoi katkaista vahingossa kaukolämpöputken tai sähkö- tai vesijohdon. Nyt fyysisten ja aineettomien tieto- ja sähköverkkojen toisilleen aiheuttamista häiriöistä ei kukaan osaa sanoa juuta eikä jaata. Laitteiden SIM-kortit – esimerkiksi varmana pidetyssä LoRaWan-verkossa – häiritsevät toisiaan.

Rakentamisen kannalta verkkojen päällekkäisyys ja solmukohdat tulevat olemaan keskeinen tilannekuvan haaste. 

Vasen: Jokaisen operaattorin valokuidulle löytyy valmiiksi omanvärisensä mikrokuituputki. Oikea: Liikelaitos Mestarin työmaapäällikkö Seppo Räsänen ja mikrokuituputkikerä. Kuopiossa mikrokuitua vedetään maahan 130 kilometriä.

Kuopiossa kertakaivuulla kaikki infra maahan

Kuopion kaupungin yhdyskuntarakentamispalveluja tarjoava liikelaitos Mestar huolehtii siitä, että jokaisen operaattorin valokuidulle löytyy valmiiksi omanvärisensä mikrokuituputki. Näillä näkymin mikrokuituputkia vedetään Kuopion Savilahti-Neulamäki-alueella maahan noin 130 kilometriä.   

”Samoilla linjoilla kulkevat kaukolämpö- ja jäähdytysputkistot, joten työ vaatii suurta varovaisuutta”, huomauttaa Mestarin työmaapäällikkö Seppo Räsänen.

Rakentamispäällikkö Jari Eskelinen yhdisti kaikki infrakartat tabletille.

Mestarin rakentamispäällikkö Jari Eskelinen toteaa, että Kuopion Savilahteen nouseva uusi kampus haastaa infran rakentajat.
Tiedepuiston ja yliopiston kylkeen nousee uusi kampusalue, jossa risteilee jo kymmenien operaattorien maahan kaivamat tietoliikennekaapelit, sähköverkot ja monenlaiset putkitukset.

”Nyt olemme suurin piirtein saaneet kaiken infran yhdelle tabletin ruudulle”, Eskelinen näyttää.

Eskelisen mukaan toinen ongelma on Vantaalla toimivan Relacom Finland Oy:n viimesyksyinen konkurssi. Se aiheutti infrasaneerauksille vaikeuksia, koska kaivajille pitäisi etukäteen näyttää esimerkiksi operaattori DNA:n kaapelien tarkat tekniset sijainnit kaivuukohteissa. Tämä oli ollut Relacomin työsarkaa.

Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin uudistumista ja teknologian kehittymistä. Sarjan edelliset osat on julkaistu Rakennustaidossa viime vuonna ja numerossa 1/2020, ja myös ne ovat luettavissa verkossa, rakennustaito.fi.

Teksti Reijo Holopainen, kuvat Väylä.fi, Reijo Holopainen ja Vastavalo