Rakentaminen on edelleenkin vaarallisimpia toimialoja. Infra-alan työturvallisuus on muita rakentamisen osa-alueita heikompi. Parannuskeinoja on tarjolla.

Infra-ala on muita alttiimpi työtapaturmille, mikä johtuu etupäässä taivasalla olevien työmaiden nopeasti muuttuvista olosuhteista. Riskit ja valvontapaineet esimerkiksi puoli kilometriä pitkällä ja kymmenien metrien korkeuteen veden pinnasta nousevalla siltatyömaalla ovat aivan eri luokkaa kuin asuntotuotannossa.

Viime elokuussa Kuopion ja Siilinjärven rajalla Kreaten urakoimalta Jännevirran sillalta putosi kaksi työmiestä jääden roikkumaan valjaiden varaan: kaidekelkka heidän jalkojensa alla oli rikkoutunut. Työntekijät noudattivat turvallisuusmääräyksiä, joten tapahtuneesta selvittiin pelkällä säikähdyksellä.

Korkealla työskentelyn haasteet ovat tuttuja Graniittirakennus Kallio Oy:n (GRK) työpäällikölle Antti Rämälle, joka valvoo Vekaransalmen sillan rakentamista Maantie 438:lla Virmutjoki–Sulkava-välillä sekä Saimaan kanavan alaporttien uusimista Venäjän puolella rajaa:

”Vekaransalmen sillan alla kulkee Saimaan syväväylä. Alikulkukorkeus on 24,5 metriä. Saimaan kanavalla korkeusero vedenpinnasta sulun yläreunaan on 12–18 metriä sulusta riippuen. Ennakointi ja työn suunnittelu ovat tärkeitä. Samoin liukkauden torjunta, koska kuljetetaan raskaita rakenneosia.”

Kreaten työturvallisuuspäällikön Jari Kautosen valvomista työmaista haasteellisimpia on Tampereella junaraiteiden päälle SRV:n urakoima Kansi ja Areena-hanke. (Lisää Kannesta, Rakennustaito 4/2018). Suurimpia riskitekijöitä ovat sähköradat ja junaliikenne, joiden ehdoilla rakentaminen tapahtuu.

Asennevamma tulee kalliiksi

Työturvallisuuden pahin riskitekijä ei ole olosuhde vaan ihminen. Työntekijöiden ja vierailijoiden perehdyttämisen tärkeydestä on puhuttu vuosikymmeniä. Ajan trendin mukaan myös perehdyttäminen on siirtymässä nettiin. On tarjolla e-perehdyttämistä sekä pilvipohjaisia mobiiliratkaisuja työturvallisuuteen.

Oikea asenne on ratkaisevaa työturvallisuuden kannalta. ”Vaikka työntekijä on käynyt kaiken maailman pakollisissa koulutuksissa, mikään ei takaa sitä, että hän noudattaa kaikkia ohjeita. Sama koskee aliurakoitsijoita”, toteaa Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Antti Rämä.

Kreaten Kautosta älykäs työturvallisuus vielä mietityttää: ”Jos voi perehtyä työmaan asioihin vaikka kotona, sillä päästään nopeammin töihin. Mutta varsinkin infrapuolella jokainen työmaa on erilainen, perehdyttämisen täytyy olla työmaakohtaista ja silmästä silmään.”

Myös GRK:n Rämä epäilee e-perehdyttämisen toimivuutta työkohtaisena perehdyttämisen muotona. GRK rakentaa paljon teollisuusyrityksille, kuten Stora Ensolle ja UPM:lle. Tällöin saattaa yleisperehdytyksen lisäksi olla jopa kolme erilaista perehdyttämistä.

Aliurakoitsijat ovat riskiryhmä

Tampereen Kansi-työmaan erityispiirteet on käyty läpi jokaisen työntekijän kanssa. Työntekijöiltä vaaditaan sekä rataturva- että työturvakortti, katualueella työskenteleviltä lisäksi tieturvakortti. Myös GRK:n työntekijöillä on taskussa kaikki mahdolliset kortit ja perehdyttämiset kuitattu, mutta Rämän mielestä se ei vielä riitä:

”Nyt tullaan siihen asennekysymykseen. Vaikka työntekijä on käynyt kaiken maailman pakollisissa koulutuksissa, mikään ei takaa sitä, että hän noudattaa kaikkia ohjeita. Sama koskee aliurakoitsijoita.”

Kautonen pitää alaurakoitsijoita merkittävimpänä riskiryhmänä. Kun uusi urakoitsija tulee työmaalle, hänen osaamisestaan ei ole mitään tietoa. Se koskee erityisesti ulkomaisia toimijoita: ”Ulkomaalaiset ovat työturvallisuusmielessä selkeä koko alaa koskeva haaste.”

Rämä tietää keinon, jolla infra-alalla päästään nollatoleranssiin:

”Työnjohtoa, joka valvoo, että työntekijät noudattavat ohjeita, on oltava enemmän.”

Teksti Santeri Pakkanen, kuvat Sampo Laukkanen