Rakennustaito
RT 03/2015 | 29.5.2015
”Ihminen on paljon herkempi heräämiselle kuin nukahtamiselle”, Vesa Tuominen tietää.
Ihmiset heräävät usein viikonloppuisin eri kellonaikaan kuin arkena. Se ei Tuomisen mukaan ole paras mahdollinen tapa. Jos illalla nukkumaan meneminen viivästyy, on silti viisainta herätä aina samaan aikaan. Väsyneenä on hyvä ottaa päiväunet, jos siihen vaan on mahdollisuus.
Suomalaiset ovat havahtuneet ymmärtämään riittävän ja laadukkaan unen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille. Huonosti nukkuva ihminen on usein hermostunut, vain heikosti luova ja tekee yksinkertaisesti huonoja päätöksiä.
Yleensä ihmiset ottavat yhteyttä asiantuntijaan vasta, kun nukkumattomuudesta tulee ongelma.
”Kuorsaus on ehkä yleisin syy. Tyynyilläkin saadaan jotain tehdyksi, mutta tyynyjen kasaaminen huomataan yleensä nopeasti aika keljuksi.”
Selkäkivut ja allergian puhkeaminen ovat myös niitä ongelmia, jotka aktivoivat uusimaan sängyn ja patjat. Suomalaiset käyttävät samoja patjojaan miltei yhtä kauan kuin autojaan. Vaihtoväli on hygieniatuotteelle aivan liian pitkä.
”Kuluneet patjat ja autot ovat molemmat terveydelle vaarallisia”, Tuominen yksinkertaistaa.
Suomalaiset haluavat kuitenkin nukkua hyvin, joten patjoihin ja sänkyihin ollaan valmiita satsaamaan.
Jokaisella ihmisellä on oma persoonallinen tuki- ja liikuntaelimistö. Kahta samanlaista selkää ei ole olemassakaan, siksi muun muassa Unikulmassa on huomattu personoitujen sänkyjen ja patjojen tärkeys.
Käytännössä selkää oikein tukeva patja venyttää selkärangan välilevyjä, jolloin ne saavat nukuttaessa ravinteita ja palautuvat. Oikein venyttävällä patjalla nukkunut ihminen herää aamulla aina vähän edellisiltaa pidempänä.
Kropan eroavaisuuksia korostavat erilaiset toispuoleiset työasennot ja myös tottumukset. Vesa Tuominen sanoo, että esimerkiksi lapsen nukkumisasentoa analysoitaessa, voi tuloksista nähdä sen, kummallako kyljellään lapsi on nukkunut enemmän. Siihen vaikuttaa lapsen sängyn sijoittaminen seinän viereen ja se mihin suuntaan sängystä avautuu lapselle turvallinen näkymä.
Teksti Kaisa Skyttä, kuva Unikulma
Näkötornit olivat muodissa Euroopassa 1800-luvulla, ja niitä pystytettiin myös eri puolille Suomea. Moni niistä on tuhoutunut tai purettu, mutta onneksi useita torneja on säilynyt. Kansallisromanttinen ajattelu 1800-luvulla lisäsi kiinnostusta kotimaisia maisemia kohtaan....
Rakennustaidon digilehti on ottanut suuren harppauksen kohti nykyaikaista lukukokemusta. Lehti on siirtynyt julkaisemaan sisältönsä modernilla Ezette-alustalla. Nyt voit lukea Rakennustaitoa missä ja milloin vain uudella helppokäyttöisellä sovelluksella. Säädä fonttikokoa, kuuntele...
Pitkän uran tehnyt Jarmo Hämäläinen siirtää mielellään osaamistaan eteenpäin. Nuorikin voi olla pätevä, hän muistuttaa. Liperissä kasvanut Jarmo Hämäläinen, 62, valitsi rakennusalan sekä isän esimerkin että oman kiinnostuksensa mukaan. Isä teki rakennusmiehen töitä, ja...
Näkötornit olivat muodissa Euroopassa 1800-luvulla, ja niitä pystytettiin myös e...
Rakennustaidon digilehti on ottanut suuren harppauksen kohti nykyaikaista luku...
RKL:n ja rakennusalan kouluttajien TALK-tapahtumassa oli esillä etenkin koulutuk...