Korona-aika on kasvattanut hygieenisten sisätilaratkaisujen kysyntää. Rakennustieto Oy­ on julkaissut parisen vuotta sitten ­Hygienia sisätiloissa -ohjesarjan, joka käsittelee kattavasti hygienian hallintaa.

Kiinnostus uusiin tehokkaisiin ratkaisuihin on kasvanut niin kiinteistöjen ylläpidossa, tilojen siivouksessa kuin rakennusten ja toimistotilojen suunnittelussakin. Esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja pintojen käsittelyllä on merkitystä.

Teknos Oy valmistaa antimikrobisia­ ­jauhe-­ ja nestemaaleja, joita on aiemmin ­hyödyn­netty­­­­ sairaaloissa ja hoivakodeissa.­ Nyt kysyntä­ on laajentunut myös muihin julkisiin ­tiloihin.

”Kehitämme ratkaisuja sisätilojen hygienian hallintaan kuuden kotimaisen yrityksen­ Hygtech-allianssissa yhdessä kaluste­val­mis­­tajien Iskun, Lojerin ja Korpisen sekä­ hana­valmistaja Oraksen ja ovia ja vetimiä­ ­tekevän Abloyn kanssa”, myyntijohtaja ­Harry Kouri Teknoksesta kertoo.
Pinnoitteiden kyvystä torjua bakteerien lisäksi myös viruksia on käynnistymässä­ laajempi akateeminen tutkimus.

”Korona-aika on muuttanut jo monia­ työmaakäytäntöjä tartuntoja ehkäisevään suuntaan, mutta yhteisten taukotilojen ja säilytyskalusteiden pinnat ja ovenkahvat voisivat olla mikrobeja itsestään tuhoavaa laatua”, Kouri ­toteaa.

Markkinoilla on kasvavassa määrin tarjolla myös muita ratkaisuja, ja koronapandemia on lisännyt kiinnostusta kaikkia niitä kohtaan. Valokatalyysiä hyödyntävä desinfioiva pinnoite on käytössä jo lukuisissa julkisissa kohteissa. Itsedesinfioituva pinnoite tuhoaa taudinaiheuttajia normaalissa valaistuksessa.

”Käsittelyn jälkeen pinnoite aktivoituu reilussa vuorokaudessa ja jatkaa mikrobien tuhoamista vain valon voimalla, joten menetelmä ei vaadi uusimista harvoin kosketelluilla pinnoilla. Runsaasti kosketeltavat pinnat, kuten ovenkahvat, säätimet ja kytkimet, suositellaan käsiteltäviksi 12 kuukauden välein”, neuvoo desinfiointipalvelua tarjoavan Nanoksi Finland Oy:n toimitusjohtaja Jukka Laks.

Kuva Adobe