Rakennustaito
RT 03/2017 | 19.5.2017
Kosteus- ja homevaurioiden korjauksien suunnittelussa ja myös toteutuksessa on yleistynyt rakenteiden tiivistäminen. Tiivistäminen oikean kosteusvaurion korjaustavan tai uudisrakentamisen yhteydessä on hyvä asia, mutta tiivistäminen ei korvaa kosteusvaurion korjausta. Niin suunnittelijoiden kuin myös rakennuttajien ja urakoitsijoiden on hyvä muistaa tämä.
Lehdistössä ja televisiossa on toistuvasti juttua sisäilmaongelmista. Esimerkiksi ”tiivistyskorjaukset” ovat isossa roolissa sisäilmaongelmissa, koska varsinaista kosteusvauriota ei ole korjattu vaan on suoritettu vain tiivistys (kuva 1).
Rakennuskannassamme on tuhansia erilaisia rakenteita, jotka suunnittelijan on tunnettava ja tiedettävä. Suunnittelijan on päätettävä, milloin tiivistys on paikallaan. Kuvien esimerkkitapauksessa tiivistys ei ole oikea ratkaisu. Suunnittelijan on tiedettävä rakenne. Jos kohteesta on tehty kuntotutkimus, on tutkijan oltava suunnittelussa mukana. Muutoin ketjusta puuttuu yksi lenkki, ja toteutus on epäonnistumisen polulla.
Tutkituissa tiivistyskohteissa rakenteista on löytynyt vuotoja tiivistämättömästä jalkalistan naulanreiästä (kuva 1). Kuvassa 2 näkyy puolestaan sokkelin sisäpuolisen eristeen saumarako, joka on yhteydessä seinän alaosaan. Seinän verhouslevyn ja alapuun liitos ei ole tiivis, joten vuotoja tapahtuu levyn ja höyrysulun väliin sekä höyrysulun taakse.
Periaatteessa vanhoja puurunkoisia levyverhousseiniä on melko mahdoton saada tiiviiksi.
Jos seinärakenteessa on mikrobivaurio, pääsevät vuotoilman mukana sisäilmaan niiden aineenvaihdunnan tuotteet. Tämä on suurimpia sisäilmaongelmia aihuettavia asioita.
Tulevaisuus näyttää tiivistyksien osalta synkältä. Korjauksia tehdään kiihtyvällä tahdilla syventymättä juuri lainkaan rakenteiden detaljeihin. Tämä johtuu mielestäni siitä, että suunnittelijoiden koulutus ei ole kohdallaan eivätkä tilaajat tiedä, mitä suunnittelijoilta tilataan.
Urakoitsijat rakentavat hankeasiakirjojen mukaan, joten ongelma ei mielestäni ole urakoinnissa.
Teksti ja kuvat hometohtori
Rakennusalan on opeteltava elämään kohtuuden ja kierrätyksen ehdoilla, sanoo professori Matti Kuittinen. Hänen itselleen suunnittelemansa minikoti Talo Varjo on esimerkki siitä, miten materiaalitehokkuus ja asumisen laatu kulkevat käsi kädessä. Yksi mies, yksi talo, 34 neliömetriä....
Jyväskylän kaupunginteatteri pääsee ensi kesänä palaamaan esitys- ja talotekniikaltaan sekä akustiikaltaan uudistettuun Teatteritaloon. Samassa urakassa valmistuu teatterin laajennusosa, jonka suunnittelussa on ollut tärkeää ottaa huomioon Alvar Aallon alkuperäinen...
Ulkolämpötilan sahaus nollan molemmin puolin sekä suuret viistosademäärät ovat yhdistelmä, joka vauhdittaa vanhojen kerrostalojen julkisivujen rapautumista nyky-Suomessa. Esimerkiksi betoniparvekkeiden kuntoa on syytä seurata tarkasti, mutta myös betonin laatuun ja raudoituksen...
Paljon erikoisosaamista vaativa isojen kansien ja lattiatasojen jälkijännitetty...
Uusi junasilta Kuopiossa ei täytä tilaajan vaatimuksia. Väylävirasto päättää jat...
Väylävirasto pohtii, ottaako se vastaan tilaamaansa rautatiesiltaa. Vakavien val...