Rakennustaito
RT 04/2017 | 8.9.2017
Talojen kuntotutkimuksissa on löydetty rakenteista jyrsijöiden, muun muassa hiirten, myyrien rottien ja kärppien, pesäkoloja ja kulkureittejä.
Rakenteissa esiintyy myös hyönteisten, kuten kimalaisten ja ampiaisten, pesiä. Aiheuttavatko nämä pikkuiset ja kutsumattomat vieraat ongelmia rakennuksen rakenteille?
Asukkaiden kertomuksien mukaan sisäilmaongelmien aiheuttajat yhdistetään usein rakenteiden kosteusvaurioihin. Näin ei asia kuitenkaan aina ole, mutta sisäilman hajuongelmien aiheuttajia nämä pienjyrsijät ja hyönteiset saattavat olla.
Jyrsijöiden jätökset aiheuttavat joskus voimakastakin pistävää hajua asuntojen sisäilmaan. Haju on lähellä ammoniakin ja formalde‑ hydin yhdistelmää. Kuntotutkijan näkökulmasta katsoen hajuaistimuksen tunnistaminen on helppoa sen jälkeen, kun pesäkolo on ensi kerran avattu. Ovatko sitten hajut ja muut päästöt sisäilmaongelma, on tuhannen taalan kysymys? Ainakin tiedetään metsämyyrien jätöksien aiheuttavan myyräkuumetta.
Tutkimuskohteissa on selvinnyt, että jyrsijät tulevat seiniin pääsääntöisesti lintujen talviruokinnan yhteydessä. Ruokintapaikoilta tippuu maahan siemeniä ja muuta ainesta, joita jyrsijät tulevat syömään.
Hiiret ja metsämyyrät pääsevät yllättävän pienistä rakosista seinärakenteeseen, alle 10 millimetrin rako riittää. Esimerkiksi tiiliverhouksen tuuletus- tai ulko-oven pielilaudan ja verhouksen välinen rako riittää (kts. kuva).
Talojen eristetyt seinärakenteet ovat pikkueliöille hyvä ja lämmin asuinpaikka talvella. Pesäkolo löytyy yleensä läheltä ulkoseinän sisäpintaa heti höyrysulun jälkeen. Paikka on lähellä sisäilman lämpötilaa.
Ulkoseinän eristevillassa on jyrsijöiden kaivamia käytäviä ja pesäpaikkoja. Tutkimusten yhtey‑ dessä on todettu, että pelkkien reittien jyrsiminen ei tuota hajuhaittoja, mutta jos jyrsijät tekevät pesän seinän sisään, on hajuhaitta todennäköinen. Pesähajut pääsevät sisäilmaan ulkoseinän sisävaipan epäjatkuvuuskohdista.
Talvella pesäkolojen ja eliöiden olemassaolon tunnistaminen ilman rakenteiden avaamista on helppoa lämpökameralla. Esimerkkitapauksessamme asukkaiden koira ja kissa olivat kuunnelleet ulkoseinän tapahtumia ”pää kallellaan”, mutta isäntä itse ei osannut päätellä vaurioiden syntytapaa.
Suomessa on tunnistettu 37 kimalaislajia. Kimalaisten pesien havaitseminen on vaikeaa. Tarkkailemalla kimalaisten lentoreittejä, voi päätellä pesimistä silloin, jos kimalaiset menevät ulkoseinän rakosista sisään.
Lento voi olla kertaluonteista pesäpaikkojen etsimistä, mutta jos se on jatkuvaa samoihin paikkoihin, on melko todennäköistä, että pesä sijaitsee seinän rakenteissa.
Teksti ja kuvat hometohtori
Kommentit on suljettu.
Seurantatiedoista ilmenee, että kunnianhimoiset laskelmat ilma-vesilämpöpumppuratkaisujen tehosta ovat kestävällä pohjalla. Etenkin ammattityönä asennettujen ilma-vesilämpöpumppujen kestokyky ja laitteiden luvatut huoltovälit vakuuttavat. Uusi teknologiasukupolvi parantaa entisestään...
Rakennusalan yrittäjä Jaan Väär toteaa Jollaksen työmaallaan, että vuokrakoneille sovitut aikataulut pitävät hyvin, ainakin aamupäivällä – autonosturi ja anturatärytin tulivat juuri sovittuun aikaan. ”Sovituissa aikatauluissa pysyminen on tärkeää, koska työjärjestykset...
Ryhmäkentaminen on viime vuosina tehnyt paluuta Suomeen yli 50 vuoden tauon jälkeen. Viime vuosisadan alussa suosittu rakennustapa katosi grynderirakentamisen myötä 1950-luvun jälkeen. Tampereen Vuorekseen on nousemassa kokonainen omakotitalokortteli...
Elämää seinän sisässä – aiheuttavatko ”rapisijat” sisäilmaongelmia?...
KATARIINA SOURI Niin se vaan on että jo kymmenen vuotta omakotitalon rakentamise...
Jos luonnonmukainen asuminen järvimaisemassa kiinnostaa, kannattaa suunnata kesä...