Rakennustaito
RT 03/2016 | 27.5.2016
Ilmavuodoissa lämmin ja kostea sisäilma vuotaa ulos ulkovaipan raoista ja aukoista. Tämä aiheuttaa kosteusvaurioriskin seinän sisälle, ja vastaavasti kylmä ilma voi virrata sisälle. Näin kenelläkään ei ole kivaa.
Pahinta on se, että ilmavirran mukana sisäilmaan pääsee rakenteiden epäpuhtauksia. Miten tiivistäminen on tähän asti tehty rakentamisessa?
Mielestä se on tehty erittäin huonosti tai ei lainkaan. Ongelmana on ollut, ettei suunnitelmissa ole juurikaan puhuttu tiivistämisestä ennen näitä päiviä. Ainut mistä on puhuttu on se, että höyrysulun pitää olla tiivis, mutta detaljeja höyrysulun tiivistämisestä esimerkiksi nurkissa tai rakenteiden liitoksissa ei ole juuri esiintynyt.
Höyrysulun rikkinäisyys yläpohjissa on aiheuttanut ongelmia siitä saakka, kun se tuli rakentamiseen 1960-luvulla.
Nykyisin ohjeistusta löytyy, mutta sen saaminen ja löytäminen on vaikeaa. Valtakunnassa pitäisi olla jokin ohjattu paikka, jossa olisi kaikki oleelliset ja oikeat ohjeet kasattuna yhteen tietopankkiin, kuten RAKSBOX tai vastaava. Toiveena on myös, että jokin luotettava taho pitäisi yllä tätä tietoa. Näin tieto olisi aina ajan tasalla ja oikeaa.
Löysin hiljattain vahingossa erään dokumentin, joka oli tehty osittain ympäristöministeriön rahoituksella. Raportissa oli esitetty detaljeja esimerkiksi höyrysulun tiivistämisestä. Nyt ongelmana on, että näitä hyödyllisiä tietoja on siellä täällä, mutta ei yhteen koottuna, helposti kaikkien rakentajien saatavilla.
Nykyisessä korjaus- ja uudisrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sisävaipan tiiveyteen. Jos tiivistäminen unohtuu, voi hyvin tehty korjauskohde mennä sen takia pieleen, ja sisäilmaongelmat jatkuvat edelleen korjatussa kohteessa.
Eräs hyvä esimerkki on pientalojen ja rivitalojen sokkeleiden korjaustapa tunnetulla palkki/kenkäsysteemillä. Korjaustapa on erittäin hyvä ja näppärä, enkä millään tavalla kyseenalaista systeemiä. Mutta jos sokkeleiden kosteutta ei kuivateta ja systeemi on kosketuksissa lattian alusmaahan, epäonnistumisen riski on erittäin suuri lopputuloksessa.
Jos edellä mainitut kohdat on huomioitu, mutta lattian ja seinän rajakohdan tiivistys on jätetty tekemättä, työ on jäänyt puolitiehen. Tiivistämisellä ei korjata kosteusriskiä eikä maakontaktia, vaan tiivistäminen poistaa tehokkaasti ilmavuotojen riskit sisäilmaan.
On muistettava, että maaperässä ja myös korjatuissa kosteus- ja homevauriorakenteissa on aina mikrobijäämiä, jotka pitää tavalla tai toisella saada pysymään kaukana sisäilmasta.
Tiivistäminen ei ole oikea kosteus- ja homevaurion korjaustapa, vaan varmennustoimenpide oikein suoritetulle korjaukselle.
Teksti ja kuvat Hometohtori
Kommentit on suljettu.
Turun satamaan rakennetaan yhteisterminaali sekä linnan liepeille kokonainen merellinen kaupunginosa ja uusi museo. Myös alueen liikennejärjestelyt pistetään uusiksi. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa asemakaavamuutoksen, joka muun muassa mahdollistaa Silja Linen ja Viking...
Sepelin pesu on kallista, ja peseminen kuormittaa ympäristöä. Siksi olisi syytä tutkia, onko pesty sepeli olennaisesti parempi valinta rakennuksen alle verrattuna kuivaseulottuun sepeliin. Salaojitus, perustusten oikean täyttömateriaalin valinta ja sokkelin vedeneristys auttavat...
Maantiesiltojen korjausvelkaa lyhennetään Keski-Suomessa usean työmaan voimalla. Jyväskylässä kunnostetaan tänä vuonna samassa urakassa kaksi teräsbetonisiltaa. Köhniön asuinalueella Jyväskylän länsilaidalla sijaitsevien yli 50-vuotiaiden siltojen korjaustarpeet ovat pitkälti...
Turun satamaan rakennetaan yhteisterminaali sekä linnan liepeille kokonainen mer...
Yhä useampi vesilaitos hankkii uudenlaista valvontatekniikkaa seuraamaan vanhoje...
Rakennustaito 22/1922 Ennakkotietoja alkaneesta teknillisestä jättiläistyöstä Ko...