Rakennustaito
13.3.2023
Vanhimmistakin rakennuksista saa kekseliäällä käyttötarkoituksen muutoksella moderneja toimivia taloja. Parisataavuotias entinen varuskuntasairaala muuntui hiljattain kouluksi. Samalla korjattiin huonoon kuntoon päässeet julkisivut sekä katto.
Vuonna 1827 Helsingin Hietalahteen, nykyisten Kalevankadun ja Lönnrotinkadun väliseen kortteliin valmistui C. L. Engelin suunnittelema matala keltaseinäinen rakennus. Se toimi alun perin Venäjän armeijan sairaalana. Kaartin Lasaretin nimellä tunnettuun kortteliin nousi 1800-luvun mittaan toinenkin sairaalarakennus ja apurakennuksia. Abrahaminkadun varteen valmistui 1940-luvulla toimistorakennus, joka oli pitkään Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen eli nykyisen VTT:n pääkonttori.
Vanhin sairaalarakennus siirtyi 1930-luvulla Teknillisen korkeakoulun käyttöön ja muutettiin sitten VTT:n toimisto- ja laboratoriokäyttöön. Hietalahden kauppahallin naapurissa sijaitsevan korttelin talot olivat kuluvalla vuosituhannella yhtä apurakennusta lukuun ottamatta pitkään tyhjillään, kunnes kotimainen kiinteistösijoitusyhtiö HGR Property Partners Oy osti vuonna 2020 koko korttelin Senaatti-kiinteistöiltä. Vanhalle talolle löytyi uusi käyttötarkoitus, kun Helsingin Ranskalainen Jules Verne -koulu kiinnostui tiloista.
Kun peruskorjauksesta ja muuntorakentamisesta sovittiin, aikataulu oli laadittava tiukaksi, jotta oppilaat pääsevät uusiin tiloihin seuraavan lukuvuoden alkuun mennessä. Näin tapahtui, mutta työt tontilla jatkuvat edelleen.
Töiden painopiste on nyt siirtynyt Lönnrotinkadun puolelta Kalevankadun puolelle. Siellä on jo tehty kevyitä purkutöitä: korttelin toinen entinen sairaalarakennus, 1880-luvulla valmistunut punatiilinen talo, korjataan ja muutetaan Helsingin kaupungin päiväkodiksi. HGR:n kunnianhimoiseen suunnitelmaan kuuluu peruskorjausten ohella myös täydennysrakentaminen Kaartin Lasaretin korttelissa, jossa on myös iso sisäpiha.
Korttelin vanhimman rakennuksen muuttaminen kouluksi vaati perusteellisen kunnostuksen, johon sisältyivät talotekniikan täydellinen uusiminen, julkisivu- ja kattoremontti sekä ikkunoiden ja ovien kunnostus.
Kohteen pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto SARC Oy. Rakennesuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy. Pääurakoitsija on HAH Yhtiöt Oy.
”Työläimmät vaiheet olivat julkisivujen kunnostus sekä uuden tekniikan sovittaminen paikoilleen. Vanhat rappaukset oli uusittava kauttaaltaan”, kertoo vastaava mestari Kimmo Lehtola HAH Yhtiöistä.
Julkisivujen kunnostuksessa oli otettava huomioon kohteen suojeluluonne: kaupunkikuvaa ei saanut
muuttaa, ja uuden rappauksen sävyn piti mahdollisimman tarkasti vastata alkuperäistä. Lopputuloksen autenttisuusvaikutelmaa täydentävät lisäksi julkisivuun kiinnitetyt, vanhaa tyyliä mukailevat katulyhdyt, joiden valmistaja löytyi Saksasta.
Rakennuksessa oli konesaumattu peltikatto. Uusi aumakatto on samanlainen. Kattourakka oli Peltiässät Oy:n projektipäällikön Tommi Kuokkasen mukaan ”Helsingin keskustalle tyypillinen”: lappeet ovat jyrkät, ja katolla on piippuja ja muita läpivientejä.
Ikkunat ovat alkuperäiset, ja niiden kunto oli Hyvinkään Puuseppien Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Turpiaisen mukaan ikäänsä nähden erittäin hyvä.
”Oli nähtävissä, että alkuperäinen tekijä oli tehnyt työnsä huolella ja että talosta on sen käyttöaikana huolehdittu hyvin”, Turpiainen toteaa.
Hyvinkään Puuseppien Oy vastasi myös ovien kunnostuksesta. Samalla muutama vanha ovi paksunnettiin täyttämään osastoivan palo-oven kriteerit. Paksuntaminen on vaativaa ammattityötä. Paksunnettavasta ovesta tehdään tavallaan kopio, joka sovitetaan mitoiltaan ja rakenteeltaan tarkasti yhteen alkuperäisen oven kanssa ja kiinnitetään siihen.
”Näin 15 millimetrin paksuisesta ovipeilistä saatiin 30 milliä paksu, mikä riitti vaadittuun puolen tunnin palonkestoaikaan”, Turpiainen kertoo.
Teksti Vesa Tompuri Kuvat Lehtikuva, Vesa Tompuri ja Hyvinkään Puuseppien Oy
Viranomaiset ja yritykset ovat ponnistelleet vähentääkseen työntekijöiden altistumista kvartsipölylle rakennustyömailla. Yritysten omat ohjeet ovat parantuneet. Tutkimuksen mukaan monet aliurakoitsijat eivät kuitenkaan torju pölyä riittävän hyvin. Kvartsipölyä leviää...
Lämpötilan lasku rakennuksen sisätiloissa vaikuttaa seinien ja yläpohjan rakenteiden homehtumisriskiin. Ratkaisevinta on kuitenkin sisäilman kosteus. Valtioneuvoston periaatepäätöksestä käynnistynyt Terveet tilat 2028 on kymmenvuotinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on...
Työmaan logistiikka kuormittaa työnjohtoa. Koko tavaravirta voidaan kuitenkin antaa hoidettavaksi logistiikkaurakoitsijalle, jonka välivarasto puskuroi tehokkaasti aikataulujen heilahduksia ja keventää työnjohdon taakkaa. Työmaa toimii aina ”tuonnin varassa”. Rakentamisen vaatimat...
Vanhimmistakin rakennuksista saa kekseliäällä käyttötarkoituksen muutoksella mod...
Viranomaiset ja yritykset ovat ponnistelleet vähentääkseen työntekijöiden altis...
Lämpötilan lasku rakennuksen sisätiloissa vaikuttaa seinien ja yläpohjan rakente...
Vastaa