Tasaisina aikoina monista sopimuksista on unohtunut pykälä, joka suojaa materiaalikustannusriskeiltä. Viime kuukausien hintaralli on havahduttanut alan toimijat. Urakkasopimussopimusmalleihin on syytä tehdä muutos, sillä materiaalien kallistuminen kääntää helposti urakan tappiolliseksi.

Rakennusmateriaalien hinnat ovat heilahdelleet hurjemmin kuin miesmuistiin. Rakentamisessa tilanne on syössyt erilaisia urakointi- ja tuotantosopimuksia tappiollisiksi, koska sopimuksista puuttuu pykälä materiaalikustannusnousun hintavaikutuksesta.

Rakennusurakan yleisiä vakiintuneita sopimusehtoja ohjeistaa YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277 ja KH-X4-00241 sekä infrarakentamisen osalta Infra 052-710016. Yksi perussopimusmalli on tehty lomakkeelle RT 80260 Urakkasopimus.

Mutta yksi ehto puuttuu, sanovat nyt rakentajat.

Allianssityyppinen urakkasopimus, johon hinnanhallintapykäliä nyt kipeästi kaivataan, tehdään tyypillisesti tarkoitukseen suunnitellulle lomakkeelle, joka on jo kolmisenkymmentä vuotta pysynyt perustaltaan samana.

Sopimuspohja laajenee väistämättä. Aikaisemmin sekä betoni- että teräsrunkojen toimittajat olivat usein alliansseista ulkona. Nyt runkorakentajat saattavat toimia kilpailun ytimessä urakan hallinnassa ja suunnittelussa. Ne pystyvät aiempaa paremmin turvaamaan omat etunsa.

”Sopimuspykälää hinnanmuutosten aiheuttamista riskeistä ja niiden jakamisesta on viimeksi tarvittu vuosikymmeniä sitten”, sanoo toimitusjohtaja Janne Hiltunen runkorakentamiseen erikoistuneesta Rakennuspalvelu J. Hiltunen Oy:stä.

Unohtunut pykälä takaisin pikaisesti

”Urakkasopimuksista on tippunut hyvinä aikoina pois pykälä rakennusmateriaalien hinnanmuutosten aiheuttamista riskeistä ja niiden jakamisesta”, sanoo toimitusjohtaja Janne Hiltunen runkorakentamiseen erikoistuneesta Rakennuspalvelu J. Hiltunen Oy:stä.

”Yksi puuttuu, sanoi piru, kun täitä laski”, hän naurahtaa.

Hiltunen suosittelee sopimuksellisesti varmistamaan sen, että muutokset materiaalikustannuksissa eivät kaadu ainakaan kokonaan aliurakoitsijalle.

Samaa mieltä kuin Hiltunen on betoniteollisuusyritys Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo.

”Paremminkin meillä on kyse toimitussopimuksista. Materiaalitoimituksissa ei tavallisesti puhuta urakoista, mutta sama tehottomuus sopimusmalleja vaivaa kautta linjan”, Isotalo toteaa.

”Inflaatiotalouden aikana sopimusehdot sisälsivät riskinhallinnallisia ehtoja, mutta ne ovat jääneet pois sopimuksista. Nyt ne on syytä palauttaa.”

Materiaalikustannuksiin liittyvät ehdot pitäisi Isotalon mukaan sisällyttää eritoten pitkiin toimitusprojekteihin eli etenkin monivuotisten infrahankkeiden sopimuksiin.

Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo uskoo, että mikä menee ylös, tulee myös alas. PTT ennusti lokakuun alussa, että sahatavaran hinta laskee ensi vuonna.

Hintojen raju nousu tuntuu

Rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet enemmän kuin tavallisesti nousukauden alkuvaiheessa. Koronapandemian alku oli maailmanlaajuinen markkinasokki, mutta myös maailmantalouden nousu koronakuopasta on ollut tavanomaista nopeampi ja muutenkin poikkeuksellinen. Lamasta siirryttiin monilla sektoreilla melkein heti pulaan tai ylikuumentuneeseen markkinatilanteeseen vilkkaan kysynnän ja toimitusvaikeuksien vaikean yhdistelmän vuoksi.

Rakennuskustannukset Suomessa nousivat syyskuussa 9,3 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin mukaan tarvikepanosten kustannukset nousivat 13,2 prosenttia ja työpanokset 6,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kysytyimpien rakennusmateriaalien hinnat jatkoivat kesällä nousuaan myös verrattaessa hintoja edelliseen kuukauteen.

Tarvikepanosten hintakehityksessä on viime kuukausina ollut suuria eroja eri tuoteryhmien välillä. Ylivoimaisessa nousukärjessä ovat olleet puutavara ja teräsrakenteet. Molempien tuoteryhmien kysyntä on erittäin vilkasta kaikkialla, ja niukkuutta on siten maailmanlaajuisesti.

Puutavaran hinnat ovat nousseet hurjaa tahtia erityisesti viimeisen runsaan puolen vuoden aikana. Syyskuussa puutavara oli kotimaan markkinoilla keskimäärin noin 67,9 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aikaisemmin. Rakennustyömaiden siirtolavoilla näkyykin varsinaisten roskien seassa nyt entistä vähemmän vain kerran käytettyä tavaraa.

Teräsrakenteiden hinnat ovat nousseet myös vahvasti: syyskuussa niiden hinnat olivat keskimäärin 4,5 prosenttia korkeammat kuin kuukautta aikaisemmin, ja vuodessa nousua oli ehtinyt kertyä 31,1 prosenttia.

”Harjateräs on historiansa korkeimmassa kurssissa”, Lujabetonin Isotalo muistuttaa.

Rakennusmateriaalien hintojen nousu kotimaan markkinoilla heijastaa tietysti myös kovaa kysyntää maailmanmarkkinoilla. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT):n mukaan sahatavaran vientihintojen hintapiikki tammi–heinäkuussa 2021 oli niin poikkeuksellinen, että vastaavaa ei ole nähty sitten 1970-luvun öljykriisin vuosien.

PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen muistuttaa, että keskiarvoja laskevat tilastoindeksit vääristävät kuvaa kurantin rakennussahatavan hinnasta, koska joidenkin vähemmän kysyttyjen sahatavaralaatujen hinnat eivät ole sanottavasti nousseet.

Sahatavaran hintakehitystä on PTT:n mukaan nyt tavallista vaikeampaa ennustaa. Kiivas nousu kotimarkkinoillakin voi olla jo kääntymässä loivaksi laskuksi. Sahatavaran vientihintojen korkeimmat noteeraukset saatettiin tällä kertaa nähdä viime kesänä. PTT:n ennusteen mukaan sahatavaran keskimääräinen vientihinta tänä vuonna on 22 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna, mutta keskihinta laskee ensi vuonna 10 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna.

Hinnat heiluvat, sopimukset joustamaan

Materiaalien maailmanmarkkinahintojen nousut ja laskut kuuluvat kuvaan, ja myös rakentamisessa siihen on sopeuduttava ja varauduttava.

”Ne ovat sekä riski että mahdollisuus kaikille sopimusosapuolille”, Isotalo korostaa.

Tältä pohjalta Isotalo kehittäisi alan sopimuskulttuuria.

”Globaali talous, sen nousut ja laskut, ovat erottamaton osa alaamme. Se mikä menee ylös, tulee myös alas. Helposti nähdään vain riskit hinnoissa, mutta unohdetaan mahdollisuudet laskevien materiaalihintojen aikana”, Isotalo sanoo.

Teksti Reijo Holopainen kuvat Adobe ja Reijo Holopainen