Pitkään vähällä käytöllä ollut Helsingin entinen linja-autoasema muuntuu monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi. Kaupunkikuvallisesti arvokas kohde valmistuu vaativien korjaus- ja laajennustöiden jälkeen syksyllä 2023.

Näkymä Yrjön- ja Simonkadun risteyksen suunnasta kohti Turun kasarmia ja Töölöä vuodelta 1908. Talousrakennus on etualalla. Kuva: HIstorian kuvakokoelma / Museovirasto

Kun Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, alkoi vuosikymmeniä kestänyt uudisrakentamisen buumi. Kamppiin valmistui 1830-luvulla iso Turun kasarmi. Venä­läisen kasarmin päärakennus nykyisen Mannerheimintien laidalla tuhoutui lähes kokonaan sisällissodassa, mutta talousrakennus eli kasar­min keittiö sekä monia muita sivurakennuksia säilyi. Itsenäisyyden alkuajat keltaseinäinen matala talousrakennus oli puolustusministeriön hallinnoima, kunnes siitä tuli linja-autoasema.

Kun Kampin keskus uuden vuosituhannen alussa valmistui naapuriin, linja-autot siirtyivät sinne. Muutama vuosi myöhemmin elokuva-alan vaikuttaja, pitkään pääomasijoittajana toiminut Ari Tolppanen sai idean Helsingin ydinkeskustan vanhan rakennuksen kehittämiseksi.

Julkisivun vakavuuden varmis- tamiseksi seiniä on vahvistettu. Seinään liitetyn jännitetyn laatan valu alkoi marraskuussa.

”Kiinnitin huomiota kovin vähälle käytölle jääneeseen rakennukseen ja mietin sille sopivaa käyttötarkoitusta. Sain arkkitehti Sarlotta Narjuk­sen innostumaan hankkeesta, joka sitten eteni nyt nähtävällä tavalla”, kertoo Kulttuurikasarmi Oy:n hallituksen puheenjohta­ja­na toimiva Tolppanen.

Hän pitää laatuelokuviin ja monipuoliseen ravintola- ja tapahtumatarjontaan nojautuvaa toiminta-ajatusta myös taloudellisesti kestävänä. Elokuvatoimintaa pyörittää maan toiseksi suurin elokuvien jakeluketju Bio Rex Cinemas, ja ravintolamaailman monipuolisuuden takaavat Tolppasen mukaan NoHo-ravintola­yhtiön
kuusi erilaista ravintolakonseptia.

Kiinteistön omistaa Glaspalatskvarteret Ab, jonka takaa löytyy vauras suomenruotsalainen yhdistys Konstsamfundet. Kulttuurikasarmin naapurissa Lasipalatsissa toimii nykyisin muun muassa Amos Rex -taidemuseo, jonka uusista maanalaisista näyttelytiloista muistuttavat valkoiset kupolit Lasipalatsin aukiolla. Konstsamfundet omistaa myös Lasipalatsin ja Amos Rexin.

Perustusten vakaus varmistettiin myös suihku­- injektoimalla maaperää rakennuksen Kampin puoleiselta reunalta, kertovat projektipäällikkö Janne Helander (vas.) ja työmaapäällikkö Matti Simula SRV:stä.

Vaativa pohjarakennuskohde

Kasarmin perustusten vakaus varmistettiin suihku­injektoimalla perustusten alapuolista maaperää raken­nuksen Kampin puoleiselta reunalta. Tämä vanha, rakennuksen painumisen estävä pohjavahvistusrakenne osoittautui taas tarpeelliseksi, kun Kulttuurikasarmia rakennettaessa päätettiin sijoittaa uusia ­tiloja syvälle maanpinnan alapuolelle.

Aivan kuten viime vuosikymmenellä Amos Rexin näyttelytiloja rakennettaessa, myös nyt alueella oli tehtävä mittavia louhintoja. Panostuksen määrää ja räjähdysten voimakkuutta rajoitti toisaalta metro-
lin­ja ja kaksi läheistä metroasemaa teknisine järjes-telmineen, toisaalta Amos Rexin näyttelyssä olevien taideteosten tärinäherkkyys.

Janne Helanderin mukaan pian työmaan työntekijämäärä moninkertaistuu ja logistiikka-asioissa vaaditaan entistä suurempaa tarkkuutta.

”Sallittu heilahdusnopeus määrittyi kauimpana työmaasta sijaitsevien teosten tärinäherkkyyden mukaan. Yli 3 mm/s -lukemaan ei viisari saanut päätyä”, kertoo projektipäällikkö Janne Helander SRV:stä.

Tiukkojen louhintatärinäkriteerien vuoksi kiveä oli irrotettava hyvin pienin panoksin, monessa kohdin myös panoksetta vaijerisahaamalla ja rissa­vaije­ri­­sahaamalla. Viime mainittu, varsin harvinainen ­menetelmä oli työmaapäällikkö Matti Simulan mukaan tarpeen siellä, missä hieman yleisemmälle­ vaijeri­sahaukselle ei ollut tilaa. Rissavaijerisahauk­sessa vaijerit viedään kivenirrotuskohtaan pysty­suunnassa, toisin kuin vaijerisahauksessa.

Kulttuurikasarmi

  • Tilaaja: Glaspalatskvarteret Ab.
  • Hankkeen koordinointi / päävuokralainen: Ilona Studios Oy (Kulttuurikasarmi Oy).
  • Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.
  • Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Oy.
  • Geo-, kallio- ja pohjarakennesuunnittelu: Sipti Oy.
  • Projektinjohtourakoitsija: SRV Rakennus Oy.
  • Työmaan aikataulu: lokakuu 2021 – syksy 2023.

Julkisivun suojelu ykkösasioita

Turun kasarmin lähes 70 metriä pitkä keittiörakennus edustaa 1800-luvun alkupuolen empiretyyliä ja on siksi arvokas muistuma 200 vuoden takaisesta Helsingin arkkitehtuurista. Rakennusta on remontoitu useaan otteeseen vuosikymmenien saatossa.

”Yllättäen rakennuksen eteläpäästä löytyi kaksi alku­pe­räistä kattotuolia. Ne säilytetään mahdollisim­man vähän rakenteeseen kajoten”, kertoo projekti-arkki­tehti Janne Lainea Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä.
Sen sijaan vanha vesikatto purettiin, ja se korvataan uudella peltikatolla. Varsinaiset rakennetekniset haasteet ovat kuitenkin olleet maan alla ja ensimmäisen kerroksen kohdalla. Kaivannosta tuli 10 metriä syvä, ja porapaalutus ulotettiin noin 12 metrin ­syvyyteen.

Rakenteiden mahdollisia painumia ja muodonmuutoksia seurataan työmaan aikana tarkasti.

Paalutus luonnollisesti estää rakennuksen painumisen, mutta lisäksi oli estettävä suojellun julkisivun sivu­siirtymät.

Heti työmaan alkuvaiheessa piti tukea ”ilmaan jäävä” vanha rakennus ensin pystysuunnassa ja töiden edetessä myös vaakasuunnassa mutkikkaan kuormansiirtorakenteen avulla.

”Kampin puoleiselle seinälle asennettiin noin viiden metrin välein ulokkeena toimivat teräskehät. Amos Rexin puolelle asennetut vetopaalut ja rakennuksen sisällä valettavat holvit täydentävät kokonaisuuden, jonka avulla suojeltava seinä pysyy pystyssä”, kerto­o toimitusjohtaja Teem­u Rahikainen kohteen geo-, kallio- ja pohjarakenne­suunnittelusta vastaavasta Sipt­i Oy:stä.

Maanalaisten lisätilojen louhintatyöt ovat mittavat, ja ne tehdään aivan Amos Rex -taidemuseon vieressä. Lasipalatsin aukion puoleiselle seinustalle rakennetaan tapahtumalava.

Työmaa ilman varastointitilaa

Kun marraskuussa käynnistyneet seinän ja siihen liittyvän jännitetyn laatan valut ovat ohi, julkisivun vakavuus ei ole enää huolenaihe. Sen jälkeen työmaa voi siirtyä vähitellen sisätyövaiheeseen, jonka aikana työmaalla työskentelevien määrä moninkertaistuu nykyisestä hieman alle 40 työntekijästä. Samalla on keskityttävä entistä tarkemmin työmaalogistiikkaan.

”Periaatteena pidämme sitä­, että päivittäin työmaalle tulee mahdollisimman täsmällisesti juuri se sama tarvikemäärä kuin mitä siellä välittömästi tarvitaan. Minkäänlaista varastointitilaahan täällä ei ole”, Janne Helan­der muistuttaa.

Massiivisimmat rakenneosat, muun muassa kuormansiirron rakennekokonaisuuteen kuuluvat teräspalkit, on jo asennettu ennen sisätyövaiheeseen siirtymistä. Kun niitä ei enää tarvita, ne polttoleikataan sopivan mittaisiksi osasiksi. Se jälkeen ne voidaan siirtää pois rakennuksen sisältä ja koko työmaalta. Myös kaivantoa ”ojennuksessa” pitävä teräksinen setti­seinä puretaan, kunhan työmaa on ensin edennyt riittävän pitkälle.

Louhintatöissä kiveä irrotettiin vain pienin ­panoksin sekä vaijeri- ja rissavaijerisahaamalla, kertoo projektipäällikkö Matti Simula.

Laululava ja paviljonki seinustoille

Settiseinän suojassa kaivantoon on asennettu pysyvien­ pohjavahvistus­rakenteiden lisäksi muun ­muassa HD-polyeteenimuoviset jäte- ja hulevesien keruu­säiliöt, jotka on mitoitettu noin 300 samanaikaiselle rakennuksen käyttäjälle. Käyttäjiä kertyy sekä elokuvissa kävijöistä että ravintola- ja kahvila-asiakkaista.

Maanalaisia elokuvasaleja on kolme. Koska ne sijaitsevat lähekkäin, on vaimentavaan akustiikkaan pitänyt kiinnittää suunnittelussa paljon huomiota. Haastetta lisää se, että suoraan yläpuolella sijaitsevat useiden ravintoloiden lisäksi­ laululavaksi kutsuttu tapahtumapaikka. Lava valmistuu ­Lasipalatsin-aukion puoleiselle seinustalle.

Havainnekuva. Uudistuneessa rakennuk- sessa kahvilat ja ravintolat sijaitsevat maan päällä, elokuvasalit maan alla.

Kaikki tarvittavat uudet toiminnot eivät mahdu vanhaan taloon eivätkä sen alapuolelle louhittuihin kerroksiin. Kampin keskuksen puoleiselle seinustalle valmistuu kolmionmuotoinen lasi- ja teräsrakenteinen paviljonki kattoterasseineen.

”Alun perin tutkittiin lisätilan rakentamismahdollisuutta suojellun rakennuksen päälle. Kaupunkikuvalliset syyt kuitenkin johtivat nyt toteutettavaan ratkaisuun, jossa suojellun rakennuksen mittakaava ja muoto säilyvät ennallaan”, Janne Lainea kertoo.

Teksti Vesa Tompuri kuvat Tomi Nuotsalo