Rakennustaito
6.3.2023
Torniolainen Antero Kinnunen edustaa RKL:n hallituksessa Pohjoisen aluetta. Kinnunen on toiminut koko uransa Meri-Lapin alueella.
”Porissa kävin suorittamassa rakennusinsinöörin tutkinnon. Muuten olen saanut tehdä töitä kotiseudulla”, hän toteaa.
Kinnunen valmistui laman ollessa syvimmillään vuonna 1992.
”Työpaikka löytyi onneksi Miraplanilta Kemistä. Seitsemän vuoden jälkeen ryhdyin yksityisyrittäjäksi, ja vuodesta 2007 olen ollut osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana Rak-Torissa.”
Rak-Tor Oy tekee suun-nittelua, tarjoaa konsultointi- ja valvontapalveluja ja ottaa pieniä rakennuttajatehtäviä.
Kinnunen on ollut monessa mukana:
”Tavallisten teollisuus-, maatila- ja asuinrakennusten lisäksi mieleenpainuvin valvontakohde on ollut Kemin ympärivuotinen lumilinna.”
Asiakkaiden kautta Kinnunen on ollut mukana Väylän länsipuolen hankkeissa.
”Isommat kohteet Ruotsissa vaatisivat sille puolelle jokea oman firman. Säädökset ovat sen verran erilaisia”, Kinnunen kertoo.
Pohjois-Suomessa on rakennettu viime vuosina paljon, mutta nyt näkymät ovat heikentyneet.
”Suhdanteiden taittuma alkaa näkyä siinä, että isoja hankkeita ei enää ole putkessa.”
Hallituksen jäsenenä Kinnusen sydäntä lähellä ovat työhyvinvointi ja ammattitaidon ylläpito.
”Tulin RKL:n toimintaan nimenomaan kurssien kautta. On tärkeää, että tarjoamme jäsenillemme konkreettisia etuja.”

Äänekosken kaupungin tekninen johtaja Tommi Rautjärvi ajaa nopeampaa lupakäsittelyä. Hän muistuttaa, että rakennusvalvonnan rooli on muuttunut:
”Uusi laki selkeyttää toimintaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että rakentamisen laatu on edelleen tekijöistä kiinni, ei viranomaisvalvonnasta.”
Lupakäsittelyn venyminen kertoo muutoksesta.
”Nyt vaaditaan kokonaisuuksien hahmottamista. Viivästykset aiheuttavat kustannuksia. On selvää, että pitäisi pystyä nopeampaan luvitukseen”, Rautjärvi sanoo.
Kokemus auttaa Rautjärveä toimessaan.
”On ollut suuri hyöty, kun on saanut perehtyä laajasti rakentamiseen ja elämä on kuljettanut apumiehestä suurten hankkeiden vastaavaksi mestariksi.”
Rakennusmestariksi valmistuminen 1990 ei olisi voinut osua huonompaan ajankohtaan.
”Silloin Jyväskylässä ei rakennettu yhtään mitään. Oli onnenpotku, että pääsin Tieliikennelaitokselle ja sitten puolustushallintoon vastaavaksi mestariksi”, Rautjärvi kertoo.
Hän siirtyi 2013 nykyiseen tehtäväänsä Äänekosken tekniseksi johtajaksi.
Rautjärvellä on vaimo ja kolme aikuista lasta, joista poika Jonne ajaa kilpaa EuroNascar-ammattilaissarjassa. Rautjärvi ei itse ole harrastanut moottoriurheilua.
”Pikkupoikana kävin kyllä Suurajojen aikaan jututtamassa kaikki rallitähdet.”
RKL on menossa Rautjärven mukaan hyvään suuntaan.
”Meidän on näytettävä, miksi RKL:ään kannattaa kuulua. Meidän pitää vaalia osaamista ja ammattiylpeyttä. Tarjoamamme koulutuksen tulee olla modernia ja vastata tarpeeseen.”
Teksti Kimmo Collander Kuvat Matias Ahonen ja Gesina Sundström
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkintovastaavat ja opinto-ohjaajat. Osallistujia puhutti etenkin rakennusmestarin YAMK-tutkinto. Koulutuspuolella rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli on puhuttanut viime aikoina. Aiheesta...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun hänestä tuli 21-vuotiaana Petäjäskosken nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja. Hallituspaikkoja eri yhdistyksissä on kertynyt yli kymmenen. Kaupunginkin luottamustoimetkin ovat tulleet tutuiksi. RKL:n...
RKL on määritellyt toiminnalleen eettiset pelisäännöt. Sääntöjen vakiintunut englanninkielinen termi on Code of Conduct. Säännöstö määrittelee sen, kuinka varmistetaan turvallinen, yhdenvertainen ja kunnioittava toimintaympäristö kaikille. Ohjeistus koskee kaikkea toimintaa...
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkin...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun h...
Jukka Lintunen on tarttunut aina rohkeasti haasteisiin. RKL:n puheenjohtaja on o...