Rakennustaito
7.6.2023
Rakennusmestarin ammatti tuli Jarmo Nikkarikoskelle verenperintönä: isä-Pekka oli valmistunut Vaasan tekusta vuonna 1953, samana vuonna kuin Jarmo syntyi. Vetovoima rakennusalalle vei nuoren Jarmon työmaalle 15-vuotiaana, Kajaanin teknilliseen kouluun 19-vuotiaana ja heti valmistumisen jälkeen vuonna 1977 isän firmaan vastaavaksi mestariksi – ja RKL:n jäseneksi.
Isän kanssa työskentely sujui hyvin, mutta saneerauksia tehnyt ja pieniä uudiskohteita rakentanut yritys valitettavasti kaatui. Nikkarikoskille se oli kova takaisku, mutta opettikin paljon. Perheen molemmat mestarit lähtivät muille töihin, ja lopulta nuorempi meni Palmbergille juuri ennen 1990-luvun lamavuosia. Palmbergin leivissä Nikkarikoski pysyikin parisenkymmentä vuotta, myös yli vaikean lama-ajan. Silloin pohjoisen rakennusliikettä kannatteli julkinen tilauskanta, kuten Kuhmon kulttuuritalo.
”Kuhmon kulttuuritalon työmaa jäi kyllä mieleen”, muistelee Nikkarikoski.
”Kun se rytinä alkoi, tuli aivan hirvittävä talouden taantuma, hankkeen aliurakoitsijoita meni yli puoli tusinaa konkurssiin. Niitä sai sitten selvitellä. Silti yhteishenki oli mahtava, rakennuttajan kanssa toimittiin hyvin yksiin.”
Kajaanissa nuori mestari kunnostautui yhdistysaktiivina ja toimi paikallisen rakennusmestariyhdistyksen puheenjohtana vuosina 1985 – 1988. RKL:n liittohallitukseen hänet valittiin edustajaksi 1991 – 1998.
Kajaanissa hän ehti myös palvella kaupungin rakennuslautakunnan puheenjohtajana.
Liikkuvainen mies muutti työn perässä Ouluun – ja vaikka kuinka yritti pysytellä rivijäsenenä, Nikkarikoski lopulta päätyi Oulun yhdistyksen puheenjohtajaksi kaudeksi 2006 – 2009. RKL:n hallitukseen Nikkarikoski teki paluun kaudelle 2011 – 2016, ja eteni aina II puheenjohtajaksi asti. Sääntötoimikunnan jäsenenä hän vaikutti uuteen hallintomalliin ja palasi jälleen nyt uudistuneeseen hallitukseen vuonna 2022.
”RKL:n jäsenyys on antanut paljon, mutta aivan erityisen paljon se on tuonut tietoa ja ymmärrystä alasta”, Nikkarikoski toteaa.
”Opiskelijat pitää saada varhaisessa vaiheessa mukaan, ja RKL:n jäsenyyden hyödyt tulee saada kirkastettua. Rakentaminen ei lopu pohjoisessakaan koskaan”, Nikkarikoski pohtii.
Nikkarikoskea kiehtoo rakennusalassa ennen kaikkea sen monipuolisuus:
”On palkitsevaa nähdä työnsä tulos”.
RKL:n kultaisen ansiomerkin Nikkarikoski sai jo vuonna 1994. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein myönnettiin hänelle vuonna 1999. Vuonna 2022 liittokokous kutsui hänet RKL:n kunniajäseneksi.
Kalajoella syntynyt ja työskennellyt, Kajaanissa ja Oulussa ja vähän muuallakin asunut Nikkarikoski sanoo nyt olevansa kotona Oulussa. Vapaa-aika kuluu vaimon kanssa usein Kuhmon-mökillä.
Muisto Pekka-isästä kulkee mukana: Nikkarikoski kantaa isältä perittyä rakennusmestarisormusta.
”Tosin en vain nostalgiasyistä: oma kun ei enää sormeen mahdu”, Nikkarikoski virnistää.
Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuva Gesina Sundström
Kesäpäivillä miteltiin taas RKL-mestaruuksista. Osallistujia paahteisella Paavo Nurmen stadionilla Turussa oli lähes 30. Myös naisia osallistui edellisvuosia enemmän. Kisat käynnistäneessä maastojuoksussa kovin aika tuli miesten yleisessä sarjassa – Turun Antti Uusilehto pinkoi...
Turun Aninkaisten frisbeegolf-radalla kiekot saivat kyytiä, kun RKL:n mestaruudesta kilpailtiin kolmannen kerran. Jos on yleisurheilun palkintosijoilla paljon tuttuja nimiä, frisbeegolfissa samat nimet tuntuvat hallitsevan peliä. Lajista on tullut Mikko Ohra-ahon ja Eemeli Koiviston...
Naantalin Kultaranta Resort tarjosi upeat puitteet ja jo aamusta lähes trooppisen sään, kun 71 RKL:n golffarin yhteislähtö alkoi. Kaunis kenttä tarjosi sopivasti haastetta, ja hanhiparvien hätistely lisäsi vaikeuskerrointa. Turun yhdistyksen järjestelyt pelittivät erinomaisesti ja...
Kesäpäivillä miteltiin taas RKL-mestaruuksista. Osallistujia paahteisella Paavo...
Turun Aninkaisten frisbeegolf-radalla kiekot saivat kyytiä, kun RKL:n mestaruude...
Loviisan Asuntomessut tarjosivat heinä-elokuussa niin wau-arkkitehtuuria kuin ta...
Kiinnostava artikkeli aiheesta.