Liiton tuorein kunniajäsen Jarmo Nikkarikoski on varsinainen yhdistyskonkari. Hän palvelee kolmatta kertaa liittohallituksessa, nyt Pohjoisen alueen edustajana.

Rakennusmestarin ammatti tuli Jarmo Nikkarikoskelle verenperintönä: isä-Pekka oli valmistunut Vaasan tekusta vuonna 1953, samana vuonna kuin Jarmo syntyi. Vetovoima rakennusalalle vei nuoren Jarmon työmaalle 15-vuo­tiaana, Kajaanin teknilliseen kouluun 19-vuotiaana ja heti valmistumisen jälkeen vuonna 1977 isän firmaan vastaavaksi mestariksi – ja RKL:n jäseneksi.

Isän kanssa työskentely sujui hyvin, mutta saneerauksia tehnyt ja pieniä uudiskohteita rakentanut yritys valitettavasti kaatui. Nikkarikoskille se oli kova takaisku, mutta opettikin paljon. Perheen molemmat mestarit lähtivät muille töihin, ja lopulta nuorempi meni Palmbergille juuri ennen 1990-luvun lamavuosia. Palmbergin leivissä Nikkarikoski pysyikin parisenkymmentä vuotta, myös yli vaikean lama-ajan. Silloin pohjoisen rakennusliikettä kannatteli julkinen tilauskanta, kuten Kuhmon kulttuuritalo.

”Kuhmon kulttuuritalon työmaa jäi kyllä mieleen”, muistelee Nikkarikoski.

”Kun se rytinä alkoi, tuli aivan­ hirvittävä talouden taantuma, hankkeen aliurakoitsijoita meni yli puoli tusinaa konkurssiin. Niitä sai sitten selvitellä. Silti yhteishenki oli mahtava, rakennuttajan kanssa toimittiin hyvin yksiin.”

RKL:n jäsenyys on antanut paljon

Kajaanissa nuori mestari kunnos­tautui yhdistysaktiivina ja toimi pai­kallisen rakennusmestariyhdis­tyksen puheenjohtana vuosina 1985 –  1988. RKL:n liittohallitukseen hänet valittiin edustajaksi 1991 –  1998.

Kajaanissa hän ehti myös palvel­la kaupungin rakennus­lautakunnan puheenjohtajana.

Liikkuvainen mies muutti työn perässä Ouluun – ja vaikka kuinka yritti pysytellä rivijäsenenä, Nikkari­­koski lopulta päätyi Oulun yhdistyk­sen puheenjohtajaksi kaudeksi 2006  –  2009. RKL:n hallitukseen Nikkarikoski teki paluun kaudelle 2011  –  2016, ja eteni aina II puheenjohtajaksi asti. Sääntötoimikunnan jäsenenä hän vaikutti uuteen hallin­to­malliin ja palasi jälleen nyt uudis­tu­neeseen hallitukseen vuonna 2022.

”RKL:n jäsenyys on antanut paljon, mutta aivan erityisen paljon se on tuonut tietoa ja ymmärrystä alasta”, Nikkarikoski toteaa.

”Opiskelijat pitää saada varhaisessa vaiheessa mukaan, ja RKL:n jäsenyyden hyödyt tulee saada kirkastettua. Rakentaminen ei lopu pohjoisessakaan koskaan”, Nikkarikoski pohtii.

Rakentaja näkee työnsä tuloksen

Nikkarikoskea kiehtoo rakennusalassa ennen kaikkea sen monipuolisuus:

”On palkitsevaa nähdä työnsä tulos”.

RKL:n kultaisen ansiomerkin Nikkarikoski sai jo vuonna 1994. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein myönnettiin hänelle vuonna 1999. Vuonna 2022 liittokokous kutsui hänet RKL:n kunniajäseneksi.

Kalajoella syntynyt ja työskennellyt, Kajaanissa ja Oulussa ja vähän muuallakin asunut Nikkarikoski sanoo nyt olevansa kotona Oulussa. Vapaa-aika kuluu vaimon kanssa usein Kuhmon-mökillä.

Muisto Pekka-isästä kulkee mukana: Nikkarikoski kantaa isältä perittyä rakennusmestarisormusta.
”Tosin en vain nostalgiasyistä: oma kun ei enää sormeen mahdu”, Nikkarikoski virnistää.

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuva Gesina Sundström