Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, jonne kerätään rakentamisen eri vaiheissa toteutuneita rakennusvirheitä.

Uudistetun virhepankin tavoitteena on esimerkkien avulla kuvata virheeksi tulkittuja ongelmatilanteita ja siten estää vastaavien tilanteiden toistumista. Sen on tarkoitus toimia rakentamisen eri osapuolten verkkopalveluna, josta voi monipuolisesti hakea suunnittelussa, toteutuksessa tai ylläpidossa tarvittavaa tietoa niin uudis- kuin korjausrakentamisestakin.

Tietoa virheistä kaivataan

Kahta täysin samanlaista projektia tuskin on, koska henkilöt, työtavat, ympäristö ja olosuhteet vaihtuvat kohteesta toiseen. Hankkeet ovat aiempaa suurempia, ja ne on pilkottu yhä pienempiin osakokonaisuuksiin. Samalla rakentamisaikoja on pyritty lyhentämään. Huolimatta käytössä olevista laatujärjestelmistä rakentamisessa syntyy silti ongelmatilanteita, jotka voidaan jälkikäteen tulkita rakennusvirheiksi.

Rakentamisen aikana tapahtuneet virheet on yleensä pyritty selvittämään ja korjaamaan mahdollisimman näkymättömästi. Osa virheistä on syntynyt vuosien kuluessa useiden eri tekijöiden summana. Kun ne on viimein havaittu, samanlaisia riskejä sisältäviä ratkaisuja on ehditty käyttää useissa eri kohteissa. Koska tietoa rakennusvirheistä ei ole ollut avoimesti saatavilla, on tehty samoja virheitä ja käytetty samoja riskejä sisältäviä ratkaisuja kerta toisensa jälkeen.

Mikä on rakennusvirhe?

Sanalla rakennusvirhe ei ole yhtä yleispätevää määritelmää. Katsottaessa viranomaisen, rakennuttajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen tai oikeuskäytänteiden näkökulmasta – rakennusvirheen käsite vaihtelee.

FISEn rakennusvirhepankin rakennusvirheen taustalla on aina toteutunut ja virheeksi tulkittu ongelmatilanne. Yleensä ongelmatilanteen on aiheuttanut puutteet useassa osatekijässä ja siten täysin vastaava rakenne voi toimia moitteettomasti toisenlaisessa ympäristössä. Riski ei siten ole virhe, koska se ei välttämättä muodostu virheeksi.

Verkkopalvelussa on toiminnot rakennusvirheen ilmoittamiseen sekä ilmoitettujen virheiden esittämiseen virhekuvauksina ja virhekortteina. Palvelussa on kattavat hakutoiminnot, joilla tietoa voi hakea hakusanoilla tai luokitusten perusteella.

Toistaiseksi virheilmoituksia ja -kortteja on verkkopalvelussa vähän, koska se julkaistiin vasta vuodenvaihteessa. Hanke kuitenkin jatkuu 2017–2018, jolloin järjestetään laaja virheiden keruukampanja. Tavoitteina on tehdä rakennusvirhepankista tunnettu rakentamisen eri osapuolten keskuudessa, saada mahdollisimman kattavasti toteutuneista virheistä virheilmoituksia sekä organisoida virhepankin ylläpito ja kehittäminen.

Kunnianhimoisena tavoitteena on saada rakennusvirhepankista yleisesti hyödynnettävä työkalu viranomaisille, rakennuttajille, suunnittelijoille, rakentajille ja muille ammattialisille sekä rakennusten käyttäjille.

Ilmoita rakennusvirhe

Jotta rakennusvirhepankkiin saataisiin jatkossa mahdollisimman kattavasti toteutuneita virheitä, siihen lisättiin uutena ominaisuutena rakennusvirheen ilmoittaminen. Verkkopalvelun Ilmoita rakennusvirhe -osiossa pystyy ilmoittamaan virheeksi tulkitun ongelmatilanteen. Ilmoituksen edellytyksenä on, että se on tulkittu rakennusvirhepankin määritelmän mukaiseksi rakennusvirheeksi ja että se on ilmoitusvaiheessa tutkittu ja korjaus on suunniteltu. Suosituksena on, että virhe olisi jo korjattu, jotta ilmoitus kattaisi myös korjauksen toteutuksen.

Rakennusvirhepankkia rakennetaan yhteisöllisesti vastavuoroisuusperiaatteella. Siellä olevat virhekuvaukset ja -kortit esitetään puhtaasti tekniseltä kannalta ilman tapauksiin liittyviä tuotenimiä tai osapuolia. Tarkoitus ei siis ole leimata yksittäisiä henkilöitä, organisaatiota, ammattiryhmiä tai tuotteita.

Tarkoitus on toimia puolueettomasti avoimena tiedon jakajana ja siten hyvän rakentamistavan edistäjänä. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun kerrotaan ja jaetaan kokemukset avoimesti. Kun toiminta saadaan riittävän kattavaksi, saavutetaan paitsi laadukkaampaa rakentamista myös kustannussäästöjä ja koko alan maineen paranemista.

Rakennusvirhepankin uudistaminen

FISE käynnisti vuonna 2016 kehittämishankkeen rakennusvirhepankin uudistamiseksi. Lähtölaukaus kehittämishankkeelle oli tarve saada virhepankki kattamaan uudisrakentamisen virheiden lisäksi myös korjausrakentamisen.

Monessa tapauksessa taustalla oli vaikeus oikean tiedon saamisessa. Ympäristöministeriö oli valmis rahoittamaan hanketta yhtenä käytännön toimenpiteenä eduskunnan antamien kosteus- ja homelausumien ratkaisemisessa.

Hankkeen tavoitteita:

• Kehitetään rakennusvirhepankkia toimivammaksi kaikkien saavutettavissa olevaksi työkaluksi.
• Parannetaan rakennusvirhepankin kattavuutta ja laajennetaan se kattamaan myös kosteus- ja homevaurioiden rakennusvirheitä.
• Rakennetaan virheiden keruusta jatkuvaa toimintaa.
• Edistetään luotettavan tiedon jakamista hyvästä rakentamis- ja korjaustavasta.
• Mahdollistetaan toistuvien virheiden määrän vähentämistä.

Hankkeen ensimmäinen osa saatiin valmiiksi vuoden 2016 lopussa. Siinä kehitettiin rakennusvirhepankille nykyaikainen verkkopalvelu. Tutustu uudistettuun rakennusvirhepankkiin.

Teksti Marita Mäkinen, kuva M. Pentti