Tässä tietoiskusarjassa käsitellään ajankohtaisia rakentamismääräyksiä. OSA 2/5 (2016).

Pimeän työn torjunta tiukkenee ja koskee ulkomaalaisiakin, mutta tilaajavastuulaki ei ole peruste urakkasopimuksen purulle.

Harmaan talouden valvontaan liittyvä tilaajavastuun voi laajasti ottaen katsoa sisältävän sekä tilaajan selonottovelvollisuuden (tilaajavastuulaki) että raportointivelvollisuuden verottajalle (verotusmenettelylaki).

Tilaajan työntekijä- ja urakkatietojen raportointivelvollisuus verottajalle koskee sopimuksia, joiden arvonlisäveroton arvo ylittää 15 000 euroa. Ja velvollisuus koskee kaikkia tilaajia, myös luonnollisia henkilöitä.

Tilaajan selonottovelvollisuus rakentamistoiminnassa koskee kaikkia rakennuttajina toimivia tilaajia ja sopimusketjussa kaikkia yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajana toimivia. Poikkeuksena ovat työt, joissa työntekijän työskentely kestää yhteensä enintään 10 päivää tai joissa alihankintasopimuksen vastikkeen arvonlisäveroton arvo on alle 9 000 euroa.

Tilaajan on ennen sopimuksen tekemistä hankittava sopimuskumppaniltaan selvitys muun muassa verovelasta, tapaturmavakuutuksesta ja jopa työterveyshuollon järjestämisestä. Tarkista velvoitteet tilaajavastuu.fi:stä.

Ulkomaalaiselta sopimuskumppanilta on pyydettävä samanlainen verovelkaa ja rekistereihin merkitsemistä koskeva selvitys kuin suomalaiselta. Jos ulkomaalaisella sopimuskumppanilla on suomalainen yritystunnus, ulkomaisen yrityksen on toimitettava sekä sijoittautumismaansa tiedot että tiedot ja todistukset Suomen rekistereistä.

Selonottovelvollisuuden laiminlyöntimaksu on 2 000–20 000 euroa ja korotettuna 20 000– 65 000 euroa.

Tilaaja voi hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Mikäli sopimusosapuolella on verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejä, tulee tilaajan selvittää verovelan määrä verovelkatodistuksella. Tämän jälkeen tilaaja voi harkita, ryhtyykö verovelkaisen yrityksen kanssa sopimussuhteeseen.

Mikäli verovelkaa voi pitää määrältään merkittävänä ja tilaajan olisi täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä maksuvelvollisuuksiaan, voidaan tilaajalle määrätä korotettu laiminlyöntimaksu.

Tilaajavastuulaki vaatii tilaajaa tarkistamaan sopijakumppaniltaan tiedot ennen sopimuksen tekemistä, ja niiden tulee silloin olla korkeintaan kolme kuukautta vanhoja. Sen jälkeen velvollisuutta tarkistukseen ei lain mukaan ole muutoin kuin seuraavan kerran 12 kuukauden päästä, jos sama sopimus jatkuu niin pitkään.

”On ollut tapauksia, joissa tilaaja on havainnut myöhemmin sopimuksen voimassaoloaikana urakoitsijalla häiriöitä reaaliaikaisissa tiedoissa (esim. verovelkaa) ja purkanut sopimuksen sillä perusteella. Tilaajavastuulakiin ei voi kuitenkaan perustaa tilaajan oikeutta sopimuksen purkamiseen, vaan sopimuksen purkaminen tällä perusteella vaatii asiasta sopimusehdon urakkasopimukseen”, muistuttaa asianajaja Arto Kaikkonen Lexia Asianajotoimisto Oy:stä (@lexiaAttorneys).

Rakennusurakkasopimuksiin sovelletaan yleensä YSE 1998 -ehtoja. Kaikkosen mukaan YSE:n 79 § mahdollistaa purkamisen urakoitsijan taloudellisen tilanteen perusteella, mutta silloin ei olekaan kyse purkamisesta tilaajavastuulain vaan YSE:n perusteella. Purkamisessa on tällöin noudatettava YSE:n mukaista menettelytapaa.

Teksti Risto Pesonen, kuva Shutterstock