RKL:n liittohallituksen puheenjohtaja vaihtuu marraskuun liittokokouksessa, ja toistaiseksi Juhani Kukkakorpi ja Jukka Lintunen ovat kertoneet olevansa käytettävissä tehtävään. Kumpikin on jo tullut jäsenkunnalle tutuksi RKL:n III ja II puheenjohtajan rooleissaan. Rakennustaito valottaa ehdokkaiden henkilö- ja yhdistyshistoriaa.

Lintunen lisäisi liiton koulutusta ja tiivistäisi oppilaitosyhteistyötä

RKL:n nykyinen II puheenjohtaja Jukka Lintunen on maksanut jäsenmaksunsa liitolle jo 41 vuotta. Hän muistaa liittyneensä Jyväskylän paikallisyhdistykseen pian valmistumisensa ja ”kolmen kesäkuukauden harhailun” jälkeen elokuussa 1980.

Ennen opistoa Lintunen oli käynyt lukiota, mutta vaihtanut Äänekoskelle ammattikouluun. Veri veti telineille: hänen isänsä toimi rakennusalalla, ja veljestäkin tuli rakennusmestari.

Valmistuttuaan Lintunen aloitti työuransa Rakennus- ja Insinööritoimisto Ropponen Ky:llä vastaavana mestarina. Hetkeksi hänet saatiin kokeilemaan ammattiopettajan uraa, mutta rakentaminen vei mennessään: ensin Rakennus-Ruolalle, sitten surullisenkuuluisan Haka-Rakentajat Oy:n palvelukseen.

Haka vei työmaajohtajan Venäjälle vähän Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen rakentamaan kauppakeskusta ja päiväkotia suljettuun sotilaskylään. ”Siitä riittäisi tarinaa”, Lintunen virnistää.

”Käydessäni kotona kuulin lentokentällä, että Haka oli mennyt konkurssiin. Palasin viemään hankkeen loppuun itävaltalaisen yrityksen lukuun, joka sitten halusi minut saksankielentaitoisena Riian lentokenttää rakentamaan. Olen aina ollut niin sanotusti haastehakuinen”, Lintunen miettii.

RKL:n on kyettävä muuntautumaan

Lintunen on ikänsä ollut urheilu- ja yhdistysmies, ehtipä hän perustaa Saarijärvelle oman jalkapallojouk­kueenkin, FCS:n.
RKL:n jäsenenä Lintunen aktivoitui noin 15 vuotta sitten, kun joukkuepelaamiselta vapautui aikaa.

Nuorten koulutus ja työllistäminen on Lintuselle harrastus, joka on tihkunut myös työelämään. Skanskalla Lintunen on viihtynyt vuodesta 1995. Hän on edustanut Skanskan globaalissa yhteisössä Suomen teknisiä toimihenkilöitä vuosien ajan. Nykyään samassa luottamustoimessa on Lintusen veli.

”Ammattikunnan arvostuksen vahvistaminen on edelleen perustelu olla RKL:n jäsen. Nyt liiton tulee kyetä muuntautumaan, palvella paremmin ja lisätä koulutustarjontaa.”

Oppilaitosyhteistyö on avainasemassa

Ammattikunnan hyvinvointi on ollut­ Lintuselle tärkeä toiminnan ohjenuora. RKL:n ammattiasiainvaliokunnassa hän on ollut elementissään.

Lintunen kehittäisi liiton jäsenhankintaa ja omistamista, sillä hyvä taloudenpito antaa mahdollisuuksia. Dynaamisempi hallitustyö tukee tavoitetta. Jäsenten hankinta ja sitouttaminen on haaste, ja niissä myös oppilaitosyhteistyö on avainasemassa, itsekin yhdistyksensä kouluyhteyshenkilönä toimiva Lintunen huomauttaa.

”Edestä johdetaan, se on mottoni”, Lintunen sanoo.

Kukkakorpi aktivoisi yhdistyksiä ja ohjaisi toimintaa kohdennetummin

Kun Juhani ”Kukkis” Kukkakorpi valmistui keskellä pahinta lamaa, oli hänellä työpaikka valmiina paikallisen Rakennusliike Kourujärvi Ky:n palveluksessa. Nuori ammattimies pääsi vastuutehtäviin, eikä aikaakaan, kun yrittäjä itse antoi ”vahvan suosituksen” liittymisestä Rakennusmestareiden yhdistykseen.

”Silloin piti mennä näyttämään naamaansa ennen kuin hakemuspaperit hyväksyttiin”, Kukkakorpi muistelee.
Lama kaatoi alan yrityksiä kuin heinää. Myös Kourujärvi meni nurin, ja perheellisen miehen piti etsiä elanto. Sanavalmis tekninen osaaja sai myyntityötä Vesivekistä.

”Hoksasin siinä kohtaa RKL:n merkityksen”, Kukkakorpi kertoo.

”Siellähän ne kaikki potentiaaliset asiakkaat istuivat, yhdistyksen kuukausikokouksessa!”

Ystävyyssuhteita ja verkostoitumista

Verkostoituminen oli Kukkakorvelle perustelu aktivoitua yhdistyksessä, ja se on validi tänäkin päivänä. Toinen tärkeä motivaatiotekijä ovat ystävyyssuhteet.

”Kavereita on tullut järjestön piiristä väkisinkin”, hän hymyilee.

Oma ”järjestöura” lähti käyntiin, kun huomattiin Kukkakorven käyvän taajaan kokouksissa. Porin yhdistyksen hallitukseen Kukkakorpi valittiin ensi kerran vuonna 1999, ja puheenjohtajaksi 2006. RKL:n liittohallituksen jäsen hän on ollut kokonaisen vuosikymmenen, ja kaksi kautta (2014 – 2020) III ja II puheenjohtajan roolissa.

”Yhdistystoiminta on muuttunut. Aiemmin oli virallista ja jäykkää. Nyt viralliset kokoukset ovat tuhoon tuomittuja”, Kukkakorpi luonnehtii.

”Kokousten sijaan teemaillat kiinnostavat kyllä, jos saadaan hyvä alustaja. Se muutos on ollut hyvä.”
Kukkakorpi näkee paljon mahdollisuuksia tulevalle yhdistystoiminnalle.

”Suomi on pullollaan rakennusmestareita, jotka eivät kuulu RKL:ään. Yhdistysten pitää tehdä omasta toiminnastaan heille kiinnostavaa.”

Hallituksen jäsenille selkeät vastuualueet

Aluehallintouudistus on suurin Kukkakorven jäsenaikanaan koke­ma, ja hän on tyytyväinen, että se etenee. Vastuut selkiytyvät, ja tärkeät­ toimikunnat kuitenkin jatkavat.

Liittoa hän kehittäisi siten, että­ hallituksen jäsenille tulevat selkeät­ vastuualueet, ja paikallisyhdistyksiä aktivoidaan. Yhteistapaaminen on korkealla prioriteettilistalla. Jäsenistön kolmelle ryhmälle, työssäkäyvät, seniorit ja opiskelijat, Kukkakorpi jalostaisi entistä kohdennetumpaa toimintaa.

”Yksin tätä ei johdeta, eikä yksi­ mies ihmettä tee”, tiimityötä korostava Kukkakorpi päättää.

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuvat Jessa Kainulainen ja Tomi Nuotsalo