Rakennustaito
28.9.2021
Ammatinvalinnan suunnan usein ohjaa nuoren lähipiiri. Niin kävi Mika Kuukkasellekin. Suunnat olivat selvät, koska isä on upseeri ja äiti vastaavana työnjohtajana toimiva rakennusmestari, mutta valinta ei ollut helppo. Harkinnassa oli kadettikoulu, mutta rakentaminen vei voiton. Eikä ole kaduttanut – palkkauksenkaan takia.
Kuukkasen johtamistyylin joustavoitumiseen vaikuttivat erityisesti vuodet Peabin suomalaisten toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Tällöin hän tutustui ruotsalaiseen työkulttuuriin ja johtamisen ilmapiiriin.
Suomessa ammatillisessa koulutuksessa opetetaan henkilöjohtamista yhä niukasti. Opettaminen on rakennusalalla jäänyt työnantajien vastuulle. Sen haasteen ovat yritykset Kuukkasen mielestä ottaneet hyvin vastaan. Erilaisia kursseja ja tukea työnjohtajille on runsaasti tarjolla.
”Silti suomalaisilla on parannettavaa, kun vertaillaan ruotsalaisiin. Peabilla huomasin, että yritykset ovat Ruotsissa hiukan edellä työnjohdon koulutuksessakin. Heidän työkulttuuriinsa kuuluu tärkeänä osana se, että työntekijöitä kuunnellaan paljon. Siellä pähkäillään asioita etukäteen, mutta Suomessa taas murehditaan jälkikäteen, miksi me ei tehty toisella tavalla!”
Tosin Kuukkasen mielestä Ruotsissa keskustellaan turhan pitkään siitä, miten johdetaan ja mihin mennään.
”Mutta hienoa on, että kun suunta on selvä, niin kaikki menevät siihen suuntaan. Itse olen tottunut hiukan oikomaan keskustelua lopputulokseen pääsemiseksi ja karsimaan asioiden turhaa pyörittämistä.”
Kaikissa urakkamuodoissa töiden sujuvuus ja onnistuminen ovat kiinni porukasta. Homma sujuu, kun mukana ovat oikeat ja osaavat henkilöt, Kuukkanen muistuttaa. Silloin työnteko on hauskaakin.
Nykyisen työnantajansa SRV:n palveluksessa Kuukkanen on ollut mukana kehittämässä työnjohtajien käsikirjaa. Tavoitteena on, että toimihenkilöille muotoutuu yhtenäinen johtamisen linja. Silloin kaikki ymmärtävät, miten porukoita johdetaan rakentamisen eri vaiheissa.
”Tärkeä perusasia on, että työnjohtajan on itse uskottava tavoitteeseensa. Jos ei itse siihen usko, ei joukkoja voi johtaa siihen suuntaan.”
Esimerkkinä tästä hän kertoo nykyisen työkohteensa, 31-kerroksisen Lumo One -tornitalon runkoaikataulun kiristämisen. Hän sai tämän tehtäväkseen tullessaan SRV:hen.
”Lopulta piti mennä itse näyttämään yhdeksi työnjohtajaksi työmaalle, miten se tehdään. Keinoni kierron nopeuttamiseksi olivat selkeät: päivisin työt kahdessa vuorossa ja holvin valut lauantaisin.”
”Aliurakoitsijana ollut runkourakoitsija ei aluksi uskonut suunnitelman toimivuuteen. Tehtäväkseni jäi runkoporukan saaminen mukaan. Etenemistahdiksi saatiin pian ”kerros ja viikko” eli juuri suunnitellusti. Piti tehdä mahdottomasta mahdollista, kun ei ennen ollut tehty.”
Palautteen antaminen on esimiehen tärkeimpiä tehtäviä ja taitoja. Kuukkanen korostaa, että palautteen antaminen on hoidettava aina tilannekohtaisesti. Ei ole yhtä oikeata tapaa.
”En tykkää, jos jätetään asioista sanomatta. Periaatteeni on sano tai unohda, ja mieluummin minä sanonkin ääneen. Mestareiden kanssa perusmallina toimii palautekeskustelu hyvät ja huonot asiat läpikäyden. Työntekijöiden kanssa toimittaessa keinot sen sijaan ovat erilaiset. Tarvittaessa keskeytetään vaikka koko työ, ja sanotaan, miten tehdään. Jos kuitenkaan ei ole kyse vakavasta rikkeestä, ei kannata kimpoilla seinille.”
Turvallisuuskysymyksissä hänellä on nollatoleranssi. Jos työntekijä ei välitä määräyksistä, on edessä lähtö työmaalta.
”Kerran, vaikka oli tiukka aikataulu, pistin runkotyöt seis, kun homma ei millään toiminut. Niinpä 30 miestä sai seistä tovin tumput suorana. Toiset työnjohtajat ihmettelivät päätöstäni, mutta mieluummin minä keskeytän työt kuin että viranomaiset keskeyttävät. Minä olen vastaava ja papereillani ei leikitä.”
Teksti Risto Pesonen kuvat Jani Laukkanen
Työsuojelutarkastajien on helppo nimetä työturvallisuuden ikivihreät ongelmat ja tavanomaisimmat turmat. Esimerkiksi putoamisonnettomuudet pysyvät vuodesta toiseen tilastojen kärkisijoilla. Tehtyjen työtuntien määrän romahtaminen viime vuonna vähensi automaattisesti...
Huoltovarmuuden turvaamisessa lakisääteinen varautumisvelvoite kuuluu valtion viranomaisille, liikelaitoksille ja kunnille. Teollisuuden yrityksillä ei tätä ole. Varautuminen ja huoltovarmuustoimintaan osallistuminen on yritysten osalta siten omaehtoista tai perustuu yhteiskunnan...
Rakennustaito 4-5/1924 Oulun asemakaava, jonka laati arkkitehti Carl Ludvig Engel vuoden 1822 suurpalon jälkeen. Keisari Aleksanteri I vahvisti sen vuonna 1824. Oulun seutu, niin kuin yleensä koko Pohjanmaa, on pinnanmuodostukseltaan erittäin tasaista, joten siinä suhteessa ei Oulun...
Työsuojelutarkastajien on helppo nimetä työturvallisuuden ikivihreät ongelmat ja...
Huoltovarmuuden turvaamisessa lakisääteinen varautumisvelvoite kuuluu valtion...
Tampere on kaupunkien ykkönen kysyttäessä suomalaisten mieluisinta muuttokohdet...