Suomessa on meneillään rakentamisen korkeasuhdanteen rinnalla ennätysmäinen purkubuumi, kun heikkokuntoiset kiinteistöt väistyvät uudisrakennusten tieltä.

Uusi kirkko nousee Vantaan Tikkurilassa keskelle kylää jouluksi 2020. Sen tieltä puretaan vuonna 1956 valmistunut sisäilmaongelmainen kirkko sekä muut saman korttelin rakennukset.

Tikkurilan kirkon purkupäätöksen taustalla on yli kymmenen vuoden prosessi, jonka aikana ehdittiin tehdä useita suunnitelmia kirkon korjaamiseksi ja laajentamiseksi. Vanhan säilyttämiseen kannusti se, että Vantaan kaupunki haki vuonna 2010 rakennukselle suojelupäätöksen.

Suojelupäätös jumitti purkua

Vuonna 2012 todettiin, että peruskorjaus olisi maksanut yli 10 miljoonaa euroa. Korjaussuunnitelma ei vakuuttanut rakennuksen käyttäjiä siitä, että työskentely olisi korjauksen jälkeen kirkossa terveellistä.

”Päättäjämme linjasivat vuonna 2012, että haemme kaavamuutosta, joka mahdollistaa vanhan rakennuksen purkamisen ja uuden rakentamisen. Koska kaupunginmuseolla oli intressi rakennuksen suojeluun, prosessi kesti elokuuhun 2018 saakka. Rakennus ehti olla vuodesta 2013 tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi”, Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen sanoo.

Purkutyön kilpailutus liitettiin osaksi kokonaisurakkaa, johon kuuluu kirkon kanssa samassa korttelissa olevien seurakuntien virastotalon, Betanian liikerakennuksen sekä Vantaan kaupungin omistaman pysäköintilaitoksen purkaminen. Kokonaisurakkaan kuuluu myös purettavien rakennusten tilalle nousevien uuden kirkon, seurakuntatilojen, sekä 300 asuntoa käsittävän asuinkerrostalon rakentaminen.

”Lähdimme toteuttamaan tätä projektia allianssimallilla. Valitsimme Lujatalon allianssikumppaniksemme. Delete toimii purkutyössä heidän aliurakoitsijanaan.”

Lujatalo vastaa työmaasta, kuten esimerkiksi työmaapalveluista, purkualueen aitaamisesta ja liikennejärjestelyistä, kokonaisuutena. Delete vastaa varsinaisesta purusta. Referensseillä osoitettu ammattitaito ja kokemus vaativista purku-urakoista nousivat purkutyön kilpailutuksessa kärkikriteeriksi.

Kilpailutukseen asiantuntija-apua

Sitowise oli Vantaan seurakuntien apuna laatimassa kilpailutusasiakirjoja. Niihin piti sisällyttää varsinaisen purun lisäksi runsaasti yksityiskohtia.

”Purkuvaiheessa pitää hankkia luvat liikennejärjestelyille ja kaupungilta pitää vuokrata katualueita. Kaukolämpölinjausten siirron vuoksi tarvitaan kaivulupa ja erikseen siirtolupa kaukolämpölaitokselta. Tämän lisäksi tarvitsimme muun muassa geosuunnitelmat, turvallisuussuunnitelman ja ympäristösuunnitelman”, Sari Turunen kertoo.

”Kun kyseessä on kaupunkialueella oleva poikkeuksellisen iso kohde, pitää purku-urakoitsijan hallita muun muassa melun ja pölyn rajoittaminen. Aikataulupaine on myös melkoinen.”

Ongelmallinen savinen maaperä ja pohjavesiolot asettavat vaatimuksia jo purkuvaiheessa.

”Purkua varten pitää tehdä vedenpainetta hallitsevaa ponttiseinää, jotta purkukuoppa ei täyty vedestä eivätkä tontin vieressä olevat ajotiet sorru.”

Ulkoalueella purkutyöt alkoivat lokakuun 22. päivänä 2018, jota ennen oli jo tehty purkutöitä sisällä.

”Uuden kirkon rakentaminen alkaa helmikuussa 2019, mihin mennessä se osa tontista pitää olla purettu. Ensi kesään mennessä pitää kaikki olla purettu.”

Kommunikoi ja suunnittele huolella

Kun Turuselta kysyy, mitä neuvoja hän antaa purkutöitä suunnittelevalle kollegalleen, yksi asia nousee ylitse muiden.

”Kaupungin viranomaisten kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin yhteistyössä. Heiltä saa paljon tietoja luvista, selvityksistä ja asiakirjoista. Toinen asia on kattava purkusuunnitelma, joka tekemiseen kannattaa käyttää kokeneita ammattilaisia. Purkutyön aikana on tärkeää informoida säännöllisesti naapureita.”

Turunen korostaa, että purkutyössä pitää käyttää menetelmiä, jotka sopivat siihen ympäristöön, jossa työtä tehdään. Keskellä kaupunkia on syytä minimoida pöly ja melu.

”Työmaaliikenne on tärkeä suunnitella tarkoin, sillä työmaalta tulee paljon materiaalia ja siksi runsaasti ajoneuvoliikennettä.”

Minkälaisiin yllätyksiin purkutyön aikana voi varautua?

”Työn aikana löytyi tontin läpi kulkeva kaapeli, jota ei löytynyt piirustuksista. Rasitesopimuksissa tästä ei ollut mitään mainintaa. Pian selvisi, että ne ovat tietoliikennekaapeleita. Ensin selvitimme, mistä ne kulkevat ja mihin. Vähän aikaa etsittyämme kaapelille löytyi todennäköinen omistaja, kun selvisi, että kaapeli kulkee vieressä olevalta terveysasemalta tontin kautta kaupungin muihin rakennuksiin.”

Hyvin suunniteltu on puoliksi purettu

Kun suunnittelet purkutyötä, ota ainakin nämä asiat työlistallesi:

1. Haitta-ainekartoitus

Purkutyön suunnittelu lähtee liikkeelle valmistelevilla töillä, joista asbestin ja muiden haitta-aineiden, kuten PAH- ja PCB-yhdisteiden, kartoitus on ensimmäinen tehtävä.

Betonirakenteet on myös syytä kartoittaa: ovatko rakenteet pilaantuneita, onko betoni kaatopaikkakelpoista, voidaanko sitä hyödyntää esimerkiksi maarakentamisessa vai voiko betonia kierrättää muulla tavalla.

2. Betonitutkimus

Betonin tutkiminen on järkevää tehdä varhaisessa vaiheessa, sillä pilaantuneen betonijätteen käsittely on kallista ja se on ikävä yllätys, jos sitä ei ole huomioitu ennakkoon purkusuunnitelmassa.

Rakennuksen rakenteita avataan, jos piirustuksia ei ole tai niistä ei selviä, mitä materiaaleja on käytetty.

3. Purkusuunnitelma

Suunnitelmissa esitellään rakenteet ja kerrotaan alustavasti, missä järjestyksessä ja miten puretaan. Suunnittelussa tuodaan esille myös kaikki rakennukseen liittyvät erityispiirteet.

Suunnittelun toinen puoli on hankkeen laajempi kokonaisuus eli mitä tilaajan toiveet ovat ja miten niihin vastataan.

Purku-urakkaan voidaan sisällyttää esimerkiksi muutostöitä ja se, miltä tontin tulee näyttää purkutyön jälkeen. Nämä tiedot on syytä kirjata suunnitelmaan ja urakkaan. Näin vältetään mahdolliset lisätyöt.

4. Luvat

Lupaprosessit ovat oleellinen osa purku-urakan valmistelua. Kiinteistön omistajan pitää hankkia purkulupa, jonka hakemuksen liitteenä pitää olla haitta-ainetutkimuksen raportti. Suunnitelmiin on hyvä kirjata, että urakoitsija vastaa muun muassa katualueiden käyttöön liittyvistä luvista ja liikennejärjestelyistä.

5. Kilpailutus ja neuvottelut

Kilpailutusasiakirjojen pitää olla mahdollisimman yksityiskohtaisia. Asiakirjojen pitää koskea kyseistä kiinteistöä, sen erityispiirteitä ja yksityiskohtia. Yksikköhintaluettelo on syytä pyytää jokaisesta todennäköisestä työvaiheesta, kuten rakenteiden sisällä olevien haitta-aineiden purusta, erikseen. Näin tarjouksia on helpompi verrata keskenään.

Purku-urakoitsijaa ei koskaan pidä valita pelkkien tarjousasiakirjojen perusteella. Urakkaneuvotteluihin on syytä varata aikaa. Urakkaneuvotteluissa selviää, miten urakoitsija on perehtynyt kyseiseen urakkaan, sen erityispiirteisiin ja siihen tarvittaviin ratkaisuihin. Neuvotteluissa voi myös selvitä se, että urakoitsija haluaakin tarkistaa hintaa tai muuten tarkentaa tarjousta vastaamaan tilaajan tarpeita.

6. Projektipäällikkö ja valvoja

Vaikka urakka oli kuinka hyvin suunniteltu ja urakoitsija tarkoin valittu, usein ilmaantuu ongelmia ja ennakoimattomia asioita. Purkutyön aikana käy usein niin, että suunnitelmista joudutaan poikkeamaan. Siksi on tärkeää, että mukana on purkuhankkeisiin perehtynyt ulkopuolinen projektipäällikkö, joka katsoo projektin kokonaisuutta. Hän sovittaa tilaajan ja urakoitsijan välillä tilanteen niin, että urakka pääsee etenemään aikataulussa.

Pelkkä projektipäällikkö ei kuitenkaan riitä, vaan työmaalla on syytä olla myös valvoja, jotta tilaaja saa urakasta sen, mitä on edellyttänyt. Urakoissa voi olla esimerkiksi naapuruston kanssa asioita, joita urakoitsija ei aina muista hoitaa, jos valvontaa ei ole.

Hankkeen selkeydestä ja koosta riippuu, tarvitaanko erikseen suunnittelija, valvoja ja projektipäällikkö, vai voiko sama henkilö olla kaikissa kolmessa roolissa. Oleellista on, että tehtävää hoitavalla henkilöllä on osaamista kaikkiin tehtäviin.

Purkutyön aikana valvojan tehtävänä on myös varmistaa, että työmaan jätevirrat kulkeutuvat sinne, minne laki määrää, tilaaja on ne halunnut ja mitä suunnitelmiin on kirjattu.

Artikkeliin on haastateltu konsulttiyhtiö Vahasen asiantuntija Anna-Maria Niemistä, joka on perehtynyt purkutöihin siitä alkaen, kun teki vuonna 2015 diplomityönsä betonin uusiokäytöstä.

Teksti Jukka Nortio, kuvat Antero Harju ja iStock