Espoon historiallisen keskustan tuntumassa Blominmäessä tehdään massiivista maanalaista vedenpuhdistamoa. Sen ruiskubetonointiurakka on vertaansa vailla.

Iisalmelaisen Normetin valmistama valtava Spreymec 9150 -ruiskubetonirobotti ruiskuttaa betoniseosta espoolaisen kallioperän syvyyksissä. Suhina, humina ja rätinä ovat kuulosuojaimista huolimatta melkoinen. Lemminkäinen Infralla on täällä yksi Suomen historian suurimmista maanalaista ruiskubetonointiurakoista, Blominmäen vedenpuhdistamo, jonka pohjapinta-ala tulee olemaan valmistuessaan noin 100 000 neliömetriä eli 14 jalkapallokentän verran.

Iso kalliorakennusurakka ulottuu vuoteen. Arviolta 850 000 kiintokuution louhintatyöstä vajaa puolet on nyt tehty ja 35 000 betonikuution ruiskubetonointiurakasta runsas kymmenesosa.

Aiemmin muun muassa Länsimetron parissa ja Oulun massiivisella Kivisydän-työmaalla työskennellyt Lemminkäinen Infran lujitustyöstä vastaava työnjohtaja ja rakennusmestari Henri Soronen sanoo suoraan, miten Blominmäen työmaa eroaa kaikista aiemmista.

”Kyllä se on tämän koko. Näin isoa ruiskubetonointiurakkaa ei ole ennen tullut vastaan.”

Ruiskubetonoitavaa pintaa kertyy urakan aikana arviolta 18 hehtaaria.

Kokeneet osaajat

Työnjohtaja Soronen katsoo valtavassa maanalaisessa hallissa hyvillä mielin ruiskubetonoinnin etenemistä. Ruiskurobotin ohjaimissa istuu kokenut ammattilainen, joka tietää kymmenien tuhansien betonoitujen seinäneliöiden kokemuksella tasan tarkkaan, miten betoniruisku pitää missäkin kohden suunnata.

Sorosella itsellään on kymmenkunta vuotta pitkä työura kalliorakentamisesta ja erityisesti lujitustyöstä, joka kattaa ruiskubetonoinnin lisäksi muitakin työvaiheita, kuten pulttaus- ja injektointityöt.

Työn ohessa rakennusmestariksi vuonna 2013 valmistuneen Sorosen mukaan ruiskubetonointi opitaan työn ääressä kokeneilta osaajilta. Lemminkäisellä on tapana, että alan konkarit työskentelevät mestari-kisällityöparina nuorempien ammattimiesten kanssa.

”Meillä on tälläkin työmaalla kavereita, jotka ovat olleet mukana jo lähes 30 vuotta sitten rakentamassa Helsingin Viikinmäen vedenpuhdistamoa”, Soronen sanoo.

Betoni lujittaa kiveä

Kalliorakennetta vahvistavaa betonointia tehdään Blominmäen työmaalla monessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tunnelin ulkopuolella olevaa kalliota eheyttävä esi-injektointi, joka tehdään ennen louhintatyötä. Esi-injektointia varten on porattu jopa 26 metriä pitkiä reikiä tulevan tunnelin seinien ja katon ympärille. Näihin reikiin ruiskutetaan kovalla paineella vesisementtimassaa.

Toinen vaihe, jossa betonointia tarvitaan, on perusteellisen konerusnauksen jälkeen tehtävä turvaruiskutus. Sitä tarvitaan silloin, kun kallioperä on heikkolaatuista ja on vaara, että katosta tai seiniltä irtoaa kiveä.

”Kallio pestään painevedellä juuri ennen turvaruiskutusta, jotta kaikki irtoaines saadaan poistettua ruiskutettavilta pinnoilta. Rusnatun ja puhdistetun kalliopinnan päälle ruiskubetonoidaan noin 50 millin kerros massaa”, Soronen kertoo.

Kolmas vaihe on varsinainen ruiskubetonointi, joka tehdään suunnittelijoiden määrittelemien kerrosvahvuuksien mukaan. Vahvuuden määräytyvät kallioperän, työkohteen ja työstettävän tilan käyttötarkoituksen mukaan. Ennen ruiskubetonointia tehdään ennakkokokeet, joilla varmistetaan suunnittelijoiden määrittelemät laatukriteerit: muun muassa lujuus, tiheys, veden tunkeutumis- sekä kuitutestaukset.

Maltilla kerros kerrallaan

Blominmäen työmaalla ruiskubetonoinnin vahvuus holveissa vaihtelee 70–150 millimetrin välillä. Betonointikerroksia on kahdesta neljään. Pohjakerroksiin tulee ruiskubetonia, jossa betonin seassa on kuitua eli nuppineulanpaksuista teräslankaa. Päällimmäinen kerros ruiskutetaan ilman kuitua. Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaalle betonin toimittaa Ruskon Betoni Oy.

Jokaisen ruiskubetonikerroksen jälkeen pidetään vuorokaudenpituinen kuivumistauko. Kun kaikki kerrokset ovat valmiita, betonimassan kuivumista vielä hidastetaan.

”Betonia kastellaan kahden viikon ajan puhtaalla vedellä, jotta se ei pääse kuivumaan liian nopeasti. Tällä jälkihoidolla varmistamme sen, että betonista tulee mahdollisimman luja.”

Paikka paikoin kallio on niin heikkoa, että sitä vahvistetaan teräsverkolla ennen ruiskubetonointia. Niihin paikkoihin tehdään myös paksu kerros betonia.

”Verkko asennetaan joko ennen ensimmäistä kerrosta tai ensimmäisen kerroksen jälkeen. Mieluiten aina niin, että alla on ohut pintaa tasoittava kerros, koska verkon läpi ruiskuttaminen on hieman ongelmallista”, Soronen kertoo.

Verkko on yleensä tavallista raudoitusverkkoa. Se kiinnitetään holveissa ja seinissä oleviin ankkuripultteihin. Työvaihe on hyvin samanlainen kuin tavallinen raudoitustyö, paitsi että verkko nostetaan koneilla kattoon ja kiinnitetään käsin pultteihin.

Kovaa työtä kolmivuorossa

Sorosen työuran aikana ruiskubetonoinnin suurin muutos on tapahtunut kiihdytinaineissa ja muissa lisäaineissa, joilla vaikutetaan betonin ominaisuuksiin. Kiihdytinaineen koostumuksella ja määrällä säädetään, kuinka nopeasti betonimassa kuivuu. Tavoitteena on tasainen ja hidas kuivuminen, jolloin betoni saavuttaa maksimaalisen kovuuden.

Vaikka materiaalit ja työmenetelmät ovat koko ajan kehittyneet, vaaditaan ruiskubetonirobotin kuljettajalta kovaa ammattitaitoa.

”Tässä työssä ei saa ahnehtia. Jos kerros on liian paksu, se ei kiinnity ja jähmety vaan putoaa klönttinä alas”, Soronen sanoo.

Ruiskubetonointiporukka työskentelee Blominmäen työmaalla kolmessa vuorossa, kuten koko muukin työväki. Loppukesästä töissä oli yksi kone, jossa on kerrallaan ruiskuttaja sekä perämies. Syksyn myötä työmäärää lisääntyy ja porukka kaksinkertaistuu toisen koneen myötä.

Koska Suomessa on juuri nyt menossa runsaasti rakennushankkeita, joissa tarvitaan ruiskubetonointia, pitää osaajien ja koneiden saatavuus olla suunniteltu pitkän aikaa eteenpäin. Myös varamiehiä ja -koneita tarvitaan.

Kolmivuorotyöstä johtuen kalusto on kovilla. Erityisesti hydrauliikka- ja massaletkut joudutaan säännöllisesti vaihtamaan. Blominmäellä on jokaisessa vuorossa kokenut korjausmies, joka pystyy hoitamaan akuutit korjaustarpeet.

Tarkkaa käsityötä

Palataan lopuksi takaisin kallion sisään ja ihastellaan ruiskubetonoijan ammattitaitoa. Monimutkaisesta ja pitkälle automatisoidusta koneesta huolimatta työ on vaativaa käsityötä.

”Työnjohto merkitsee kattoon ja seinille rajat, joissa tehtävien betonikerrosten paksuudet muuttuvat esimerkiksi 120 millistä 60 milliin. Koneen kuljettaja ohjaa suutinta manuaalisesti eli määrittää sen, kuinka nopeasti ja kuinka paljon betonia mihinkin kohtaan tulee. Hän arvioi vuosien kokemuksella betonin syöttönopeuden perusteella, miten nopeasti haluttu betonin paksuus saavutetaan. Suutinta pitää ohjata niin, että ruiskutuskulma on oikea eli mahdollisimman suoraan pintaa kohti. Kun pinta koko ajan muuttuu, pitää kuljettajan olla jatkuvasti tarkkana”, Soronen kuvaa ruiskubetonoijan työtä hivenen ylpeyttä äänessään.

Blominmäen vedenpuhdistamotyömaa lukuina

  • Valmistuu 2020
  • Käsittelee 400 000 ihmisen jätevedet
  • Urakan kokonaishinta 370 meur
  • Louhinta- ja lujitustyö 9/2015–1/2018
  • Urakan hinta 60 meur
  • Louhittavaa kalliota 850 000 m3
  • Laitoksen lattiapinta-ala noin 100 000 m2 eli 14 jalkapallokenttää
  • Puhdistamohallit suurimmillaan 26 metriä syviä, 20 metriä leveitä ja noin 300 metriä pitkiä
  • Käytettävän ruiskubetonin määrä 35 000 m3

Teksti Jukka Nortio, kuvat Ari Heinonen