Rakennustaito
29.9.2020
Helsingin Hämeentien uudistaminen on suurin kadun peruskorjaushanke pääkaupungin historiassa. Urakassa vilkas keskustaväylä muutetaan jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Samalla uusitaan raitiotien kiskot ja kadun alla olevat putket ja kaapelit.
Tällaisen työmaan eri toimintojen, aikataulujen ja työvaiheiden suunnittelu on työmaapäällikkö Sirpa Hämäläisestä paras toteuttaa tiimeissä. Hyvän ryhmätyöskentelyn kannalta avainasemassa on jokaisen perehtyminen hankkeeseen sekä yhteistyö ja itsensä tunteminen. Aikatauluissa pitää näkyä tavoitteet ja työsaavutukset. Silloin tiedetään, missä mennään.
”Jos en ennakoi työssäni tarpeeksi, ei meidän työmaamme porukalle jää tarpeeksi aikaa suunnitella ja tehdä omia töitä valmiiksi. Asioiden selkeä esille tuominen on myös minulla haasteena ja toki kiire. Vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta oikea johtamistapa lähtee, ja sitä pitää opetella. Tiimissä on ihmisille annettava vapautta tehdä omaa työtänsä ja kehittää sitä.”
Turvallisuus on kaiken työmaalla tekemisen toinen perusta. Se on otettava huomioon ensimmäisen vesijohtokaivannon suunnittelusta aina viimeisen liikennemerkin asentamiseen asti. Läheltä piti -tilanteet ja sattuneet tapaturmat käydään läpi koko henkilöstön kesken säännöllisissä turvavarteissa.
Ihmisten välistä vuorovaikutusta Hämäläinen korostaakin toiminnassaan, mutta oman lisänsä arkeen tuo työmaan sijainti keskellä kiireistä kaupunkia. Kokemusta tästä hänelle tuli jo ensimmäisessä tehtävässään Destiassa: Kansalaistoria uudistettiin Helsingin ydinkeskustassa.
Hämeentiellä tilaajan vaatimuksena jo tarjousvaiheessa urakoitsijalle oli, että projektiin osoitetaan viestintävastaava, joka tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin edustajien kanssa.
”Viestintävastaavamme Heidi Kekäläinen on tehnyt pioneerityötä kehittäessään hankeviestintää, ja hän ollut korvaamaton tuki työmaan toiminnassa”, Hämäläinen sanoo.
”Tällaisessa isossa hankkeessa olisi hyvä olla vastuuhenkilö suuren yleisön ja sidosryhmien viestintään. Hän suodattaa saapuneen palautteen eteenpäin organisaatioon nopeasti oikeille henkilöille, kun vaikkapa liikennejärjestelyihin pitää reagoida. Tämä auttaa meitä kaikkia työmaalla ja pystymme myös kehittämään toimintaamme.”
Sirpa Hämäläinen on saanut johtamisopit ja -mallit pääasiassa kokemuksen kautta, sillä tekussa on asiasta puhuttu vähän. Hän muistelee myös hyvänä kokemuksena partiota ja teinivuosiaan vilkkaiden sudenpentujen laumanjohtajana.
”Keskustelemalla ja avoimessa ilmapiirissä jokaisen on mahdollista tuoda esille työn haasteita yhteisesti pohdittavaksi. Olen kiinnostunut ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja psykologiasta. Luen artikkeleita ja kirjojakin näistä aiheista.”
Samojen oppien hän sanoo toimivan myös suhteessa aliurakoitsijoihin. Tietenkin yhteistyön perustana on urakkasopimus, johon on asetettu aikataululliset tavoitteet ja hinnat. Vaikka jokaisen urakan alussa aliurakoitsijat kilpailutetaan, on luottamus sekä valintavaiheessa että hankkeen aikana suuressa roolissa. Silloin ei jatkuvasti tarvitse olla huolissaan ja voi luottaa alaurakoitsijan pysyvän aikatauluissa ja siihen, että työn laatu on hyvää.
”En erottele työtovereitani myöskään sukupuolen mukaan, koska se ei vaikuta työn tuloksiin. Haluan puhua yksinkertaisesti vain hyvistä tyypeistä. Avoin ilmapiiri luodaan keskinäisellä kunnioituksella ja ihmisten arvostamisella”, Hämäläinen korostaa.
Hämäläinen sanookin vierastavansa sanaa johtaja. Työmaan johtaminen on hänestä enemmän valmentavaa keskustelemista. Silti vastuun kantaminen on erittäin tärkeää. Tiukassa paikassa selkeät linjavedot ovat avainasemassa.
Destialla on rakennusalan yleistyneeseen nykykäytäntöön verrattuna enemmän omia työntekijöitä työmaillaan. Destialaisten toimihenkilöiden lisäksi tässä hankkeessa lähes 30 prosenttia työntekijöistä on destialaisia: rakennusammattimiehiä, kaivinkoneen kuljettajia, porareita, kiilamiehiä.
Urakkakohtaisesti päätetään, mitkä omat ammattiryhmät ovat tarpeen missäkin hankkeessa. Hämeentiellä raitiotieväylän kiskotyöt ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Niistä vastaa Destian oma ratayksikkö aliurakoitsijamaisesti.
Hanke etenee asetetussa aikataulussa, eikä korona ole häirinnyt merkittävästi. Infrahankkeissa työ tehdään ulkona ja koneilla, joten kontakteja henkilöiden välillä on suhteellisen vähän. Kokouskäytäntöihin toimihenkilöiden kesken epidemia on kylläkin vaikuttanut, ja palavereja on pidetty etänä.
Hämäläisen mukaan palautteen antamisessa on tärkeää muistaa, että kukaan ei tee tahallaan virhettä, ja että virhe ei ehkä lainkaan ole riippunut tekijästä. Asiaa pitääkin lähestyä keskustelemalla. Aina tulee kuunnella toisenkin osapuolen kommentit tapahtuneesta, ja vahingon juurisyy olisi hyvä selvittää, jotta siihen voitaisiin vaikuttaa. Virheet voivat johtua kiireestä, resurssipulasta, liian vähäisestä tuesta tai vajavaisesta ohjeistuksesta, ja nämä asiat ovat työmaapäällikön vastuulla.
Maailma on täynnä erilaisia infrarakentamisen teknisiä ratkaisuja. Hämäläisestä parhaimmat kullekin työmaalle soveltuvat ratkaisut syntyvät, kun kaikilla on tahto tehdä yhteistyötä ja ilmapiiri on avoin uusille luovillekin ratkaisuille.
”Tärkeää on kysyä koko työmaaporukalta, miten he kokevat minun onnistuneen. Haluan saada palautetta, ja kaipaan sitä esimiehiltä ja alaisiltani, koska kehitettävää on aina. Positiivista palautetta annan itse heti paikan päällä. Kun joku meidän porukassamme onnistuu tehtävissään yksinään tai yhdessä ryhmänä, se on hieno hetki ja niitä hetkiä on paljon.”

Teksti Risto Pesonen, kuvat Jani Laukkanen
Neuvontainsinööri Mohamad Abdul-Sattar auttaa tontinostajia ja tekee tarkastuskäyntejä. Kirkkonummen rakennusvalvonnan puhelinpalvelussa hän neuvoo asiakkaita suomeksi, englanniksi ja arabiaksi – kaikille kolmelle kielelle löytyy käyttöä kasvukunnassa. Rakennusinsinööri Mohamad...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua. Julkisen talouden säästölinja ei silti himmennä valtiovallan diginhohtoisia tulevaisuudennäkymiä. Riittävätkö älyratkaisut kääntämään kehityssuunnan? Katujen ja teiden korjausvelka kasvaa....
Neuvontainsinööri Mohamad Abdul-Sattar auttaa tontinostajia ja tekee tarkastuskä...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin M...
Rakennusalalla puhutaan paljon turvallisuudesta. Kypäristä, kaiteista tai puto...