Omakotirakentajien enemmistö liittää uudet energiatehokkuusvaatimukset mielessään lähinnä maalämpöön ja muihin nykyaikaisiin energiateknisiin ratkaisuihin, ei niinkään rakenteisiin tai rakennusmateriaaleihin.

”Kivitalojen suosio on kyllä hienoisessa kasvussa edelleen. Tämä johtuu kuitenkin ensisijaisesti siitä, että kivirakenne mielletään turvallisemmaksi kosteusvaurioriskien kannalta”, pohtii toimitusjohtaja Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksesta.

Hän pitää energiatehokkuusvaatimusten kiristämistä joka tapauksessa hyvänä asiana. Uudet vaatimukset ovat hänen mukaansa edistäneet välillisesti rakentamisen laatua: energiatodistuksen saamiseksi ilmavuodot on nykyään pakko mitata.

”Talotehtaalla on kiinnitettävä jokaiseen rakenneyksityiskohtaan entistä enemmän huomiota”, Juva toteaa.

Perustusratkaisutkin kiinnostavat Juvan mukaan useimpia ensisijaisesti materiaalien kosteuskestävyyden kannalta.

”Yksi tavallisimpia huolenaiheita on, miten Styrox, Finnfoam ja muut perustusten lämmöneristystuotteet kestävät kosteutta”, hän lisää.

Perustusratkaisu sisältyy useimpiin talopakettitoimituksiin, kuitenkin niin, että perustusrakenne vaihtelee tontin maapohjan mukaan. Muilta osin talotehtaat pyrkivät tuotantotaloussyistä mahdollisimman vakioituihin ratkaisuihin, joita yhä useammin myydään nykyisin avaimet käteen -toimituksina.

”Käytännössä ’Avaimet käteen’ vaihtelee melkoisesti. Suuret toimittajat pääsääntöisesti erottuvat järjestelmällisen toimintansa ansiosta edukseen: niissä ei yleensä ole tiedossa tapauksia, ettei kaikki olekaan sisältynyt hintaan”, Juva toteaa.

Teksti Vesa Tompuri