Sähkön, polttoaineiden ja kaukolämmön hintojen nousu on tehnyt kiinteistöjen energia­remonteista entistä houkuttelevampia. Suosiotaan kasvattavat erityisesti maa­lämpö­pumput ja lämmön talteen­otto­järjestelmät.

Akuutti energiakriisi on saanut monen­ taloyhtiön ja kiinteistönomistajan miettimään konkreettisia keinoja säästää energiaa. Tämä näkyy lisääntyneenä kiinnostuksena energiaremontteihin erityisesti Helsingissä ja Espoossa. Näissä kaupungeissa kaukolämmön hinta on noussut rajusti ­lyhyessä ajassa.

Teollisuudelle, suurille taloyhtiöille ja kiinteistö­sijoittajille energiaremontteja toteuttavan LeaseGreen Suomi Oy:n kaupallisista ratkaisuista ­vastaava johtaja Jere Kilpi toteaa, että ilmiön taustalla on Fortumin ja Helenin kaukolämmön tuotannon voimakas riippuvuus fossiilisista polttoaineista.

”Helsingissä monet taloyhtiöt ovat panostaneet maalämpöpumppuihin, mikä näkyy kyseisten urakoiden kasvuna erityisesti Roihuvuoren, Kontulan ja Kannelmäen kaltaisissa lähiöissä. Näillä alueilla taloyhtiöillä on isoja tontteja, joissa on hyvin tilaa porakaivoille”, Kilpi kertoo.

Taloyhtiöiden energiaherääminen on tapahtunut nopeasti, mutta kiinteistösijoittajien piirissä ­kokonaisvaltaista energiatehokkuuden parantamista on suosittu jo pidemmän aikaa. Energiaremontit vaihtelevat asiakkaiden tavoitteiden ja teknisesti erilaisten kiinteistöjen mukaan. Toimenpidelistalta löytyvät muun muassa lämpöpumput, aurinkosähkö, ­ilmanvaihdon modernisointi sekä talotekniikan älykäs ­ohjaus.

Prosessiteollisuuden yritykset puolestaan keskittyvät investoinneissaan lämpöenergian talteenottoon ja maakaasun korvaamiseen muilla energiamuodoilla.

”Näissä projekteissa puhutaan aina merkittävistä investointipäätöksistä, jotka vaikuttavat 15 vuotta eteenpäin”, muistuttaa LeaseGreenin Jere Kilpi (vas.) vierellään energia­­tehokkuusyhtiön palveluliiketoiminnan johtaja Otto Mutanen.

Porausurakoiden hinnat nousivat nopeasti

Energiaremonttien lisääntynyt kysyntä on aiheuttanut haasteita muun muassa maalämpöpumppujen ja porauskaluston saatavuudessa. Vaikka tilanne on nyt hieman parantunut, näkyy vilkas kysyntä edelleen esimerkiksi maalämpöpumppujen melko pitkinä toimitusaikoina sekä porausurakoiden korkeina hintoina. Urakkahinnat nousivat vuodessa noin 30 prosenttia.

”Maalämpöpumppujen valmistajat kilpailevat samoista komponenteista globaaleilla markkinoilla. Siksi siinä tilanteessa ei auta, että pumppu kootaan ­Suomessa. Maalämpöpumppujen toimitusajat ovat tällä hetkellä noin kuusi kuukautta”, Kilpi arvioi.

LeaseGreenin toteuttamaan urakkaan Tammistossa sisältyivät maalämpöjärjestelmä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto. Kuvassa maalämpöpumpun lämmönkeruupiirin pumppu (alh. vas.) ja putkistoa.

Investoinnit mietittävä kaukonäköisesti

Sen sijaan tekijöitä työmaille tuntuu riittävän, ­mikä johtuu osittain uudisrakentamisen hiljenemisestä. Esimerkiksi Vantaan Tammistossa sijaitsevan myymälän energiaremontti on edennyt aikataulun mukaisesti. LeaseGreenin toteuttamaan urakkaan sisältyivät 17 maalämpökaivoa kattava maalämpöjärjestelmä ­sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenotto.

”Näissä projekteissa puhutaan aina merkittävistä investointipäätöksistä, jotka vaikuttavat 15 vuotta eteenpäin. Siksi niitä kannattaa miettiä mahdollisimman realistisesti ja pitkällä tähtäimellä. Päätöksiä ei kannata tehdä pelkästään tämän hetken energiahintojen perusteella”, muistuttaa Kilpi.

Kuluvalle lämmityskaudelle isot energia­remontit eivät enää ehdi, joten säästöjä on kaiveltava nopeas­ti vaikuttavista toimista, joihin lukeutuvat lämpötilojen säätäminen alemmaksi, ilmanvaihdon säätöjen tarkistaminen, käyttöveden kulutuksen pienentäminen, ­ikkunoiden ja ovien tiivistäminen sekä sähkön­kulutuksen ajoittaminen pois huippukulutus­tunneilta.

Tulevaisuutta ajatellen on toki järkevää valmistella suurempia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi poisto­ilman lämmöntalteenottoa, energiankierrätysjärjestelmiä, lämmitystapamuutoksia ja aurinkoenergian hyödyntämistä.

Huoneen keskellä on kolme maa­lämpö­pumppua. Etualalla oikealla on niitä vikatilanteissa ja kovilla pakkasilla tukeva sähkö­kattila.

Tehostamismahdollisuuksia arvioitava varhain

Energiatehokkuuden parantaminen on osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Nämä asiat kannattaa ottaa aina tarkasteluun laadittaessa pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa (PTS). Riittävän kattavan energiaselvityksen liittäminen rakennuksen kunto­arvioon on yksi hyvä keino.

”Lämmitystapamuutoksiin on kannattavaa liittää jo esiselvitysvaiheessa mukaan energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien arviointi. Näin energia­tehokkuuden parantaminen voidaan huomioida ­uuden lämmitystavan mitoituksessa. Tällä tavalla löytyy monesti kustannustehokkaampi kokonaisratkaisu”, opastaa asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motiva Oy:stä.

Energiapihejä työmaita

Energiansäästötoimenpiteet näkyvät myös rakennustyömailla. Alan yhtiöt ovat tänä vuonna ottaneet käyttöön enemmän ja voimakkaampia säästökeinoja. Tässä kolmen rakennusyhtiön esimerkit.

SRV tavoittelee alkavan talven aikana yli kymmenen prosentin vähennystä lämmityksen energiankulutukseen. Käytännössä tämä toteutetaan muun muassa laskemalla työmaatoimistojen ja kiinteiden toimipaikkojen päivälämpötilaa vähintään yhdellä asteella ja yölämpötilaa viidellä asteella.

Rakenteilla olevan rakennuksen työnaikaista suojaus­ta, lämmitystä, kuivatusta ja olosuhdehallintaa tehostetaan kehittämällä ennakkosuunnittelua ja parantamalla sää­suojauksen laatua. Lisäksi työmailla otetaan maa- ja kauko­lämpö käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uudet parakit ja kalustot päivitetään energia­tehokkaimmiksi.

YIT vähentää energian käyttöä työmailla parantamalla työmaiden energiatehokkuutta ja ohjaamalla energian­kulutusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi parempaa olo­suhde­hallintaa, työmaiden lämpötilan laskemista, suurempien kohteiden aluevalaistussuunnittelua, työmaatoimistojen päivittämistä energiatehokkaammiksi muun muassa ilmalämpöpumpuilla sekä maa- ja kaukolämmön mahdollisimman varhaista käyttöönottoa. Työmaille on tehty lämmitys­suunnitelma, joka optimoi energiankäyttöä.

Skanskan työmaiden energiansäästötoimiin lukeutuvat lämmityksen ja tuuletuksen säätö todellisen tarpeen ­mukaan sekä lämpövuotojen ehkäisy. Sähkönkulutukseen vaikutetaan muun muassa logistiikan huolellisella suunnittelulla ja latureiden irrottamisella käytön jälkeen.

Työmaatilojen sähkönkulutusta vähennetään ilma­lämpö­pumpuilla ja lämmön tarpeenmukaisella säädöllä. Lämmityksen seurantaan ja säätöön auttavat myös ­IoT‑anturit. Valaistukseen kiinnitetään huomiota pyrkimällä käyttämään vain led-valaisimia sekä ohjaamalla valaistusta kello- ja liiketunnistimilla.

Teksti Ari Rytsy kuvat Tomi Nuotsalo