Pitkän linjan rakennusmestari

Sieviläiselle Pekka Nissiselle rakennusmestariksi opiskeleminen ei ollut itsestäänselvyys.

Kymmenkunta vuotta rakennusmiehenä ja kirvesmiehenä – välillä Saksassa asti – herättivät Pekka Nissisessä halun oppia lisää. Vuonna 1998 Pekka valmistui rakennusmestariksi Kajaanin teknillisestä oppilaitoksesta.

Valmistumisen jälkeen hän toimi muutaman vuoden Sievin kunnalla rakennusmestarina. Vuonna 2002 kalajokinen rakennusliike Nivat & Forss pestasi Pekan. Alkuun Nissinen kierteli vastaavana mestarina yhtiön työmailla. Vuonna 2009 vastuuta tuli lisää, kun hänet nimitettiin yrityksen työpäälliköksi.

”Yhä edelleen teen rakennusmestareiden lomien tuurauksia ja aloittelen mestarina työmaita, kun väki on vielä kiinni edellisillä työmailla. Pääpaino työssäni on urakkalaskennassa ja hankkeiden seuraamisessa, jotta ne etenisivät suunnitelmien mukaan”, Pekka kertoo.

Puuta ja betonia

Ylivieskan kaupungille tehtävän jäähallin tarjous on Pekka Nissisen laskema. Hallin kustannusarvio on 3,5 miljoonaa ja kokonaiskustannukset osuvat koko lailla tarkasti siihen. Mittaa jäähallilla on 69 metriä x 48 metriä. Kerrosalaa rakennuksessa on 4 138 neliötä ja huoneistoalaa 3 554 neliötä. Hallin harja on 13 metrissä, jolloin tilavuudeksi saadaan reilu 32 000 kuutiometriä. Heinäkuun alussa aloitettu rakentaminen saatiin päätökseen maaliskuun lopussa. Huhtikuun aikana hallin tekniikkaa säädetään ja viimeistellään.

Jäähallin runko muodostuu betonipilareista, joihin on asennettu molemmin puolin peltipinnoitteiset polyuretaanieristeiset seinäelementit. Kattoristikot koottiin työmaalla massiivisista liimapuupalkeista. Ristikoiden jänneväli on 36,5 metriä. Yläpaarteen korkeus on 1 485 milliä ja leveys 215 milliä.

”Halliin saatiin liimapuuristikoilla erittäin tyylikkään näköinen katto. Puu on ollut muutenkin merkittävässä osassa tämän hallin rakentamisessa, sillä yläpohja on tehty kertopuurakenteisista kattoelementeistä”, Pekka kertoo.

Katto elementeistä

Katto tehtiin uretaanilla eristetyistä 2,4 metriä leveistä elementeistä. Pituutta elementeillä oli 18 metriä. Varsinainen vesikatto on OSB-levyn päällä oleva PVC-kate. Elementtien asennus oli yksinkertaista ja nopeaa. Kun elementtien välinen sauma oli saatu eristetyksi, voitiin elementin reunassa oleva PVC-lieve hitsata kiinni edelliseen elementtiin.

Näin katosta tuli kerralla valmista. Hallin sisäkattoon asennettiin akustiikkalevyt estämään halleissa tyypillistä kaikumista.

Pukutilojen seinät on paikalla valettuja betoniseiniä, joita rakennuksessa noin 1 200 neliötä. Katsomorakenteet on tehty laattaelementeistä. Välipohjissa on käytetty ontelolaattaa, mutta osa välipohjista on valettu paikalla. Elementtien lisäksi hallin rakentamiseen käytettiin yhteensä 1 000 kuutiota betonia.

Kaukalon pohja valettiin yhtenä valuna. Työ alkoi aamukuudelta ja valmista tuli seuraavana yönä kahden aikaan. A-luokan vaatimuksella tehtyyn valuun meni 250 mottia betonia. Hiertämisen ja lopullisen pintakäsittelyn jälkeen lopputuloksen havaittiin olevan täydellinen. Kesällä betonipinta maalataan valkoiseksi ja siihen tehdään tarvittavat kenttämerkinnät.

Energiansäästö johtoajatuksena

Jäähallin energiatehokkuus on huippuluokkaa, sillä halli lämpiää kentän jäädytyksestä saatavalla lämmöllä. Kymmenen prosenttia lämmöstä tulistetaan 60-asteiseksi käyttövedeksi ja loppu johdetaan 30-asteisena hallin ilmanvaihtokoneiden lämmönvaihtimiin.

Keväisin ja syksyisin kaikkea hukkalämpöä ei jäähallissa voida hyödyntää. Suunnitelmissa on käyttää lämpö samalla tontilla olevan uimahallin tarpeisiin.

Taajuusmuuttajilla jäädytyskoneisto saadaan pyörimään optiminopeudella, mikä sekin säästää energiaa perinteiseen on-off-käyttöön verrattuna. Muista halleista saatujen kokemusten mukaan Ylivieskan jäähallin energiankulutus tulee käyttökauden aikana olemaan noin 1 300 kilowattituntia vuorokaudessa.

”Jäähallityömaalla on parhaimmillaan ollut 15 omaa miestä osaurakoitsijoiden miesten lisäksi. Mukavastihan tämä työmaa meni, sillä aikataulu piti kutakuinkin kutinsa eikä yhtään työtapaturmaa sattunut”, Pekka Nissinen toteaa tyytyväisenä.

Lätkässä lätkään

Pekka Nissinen on ollut menneen talven Ylivieskan jäähallityömaalla valvomassa harrastustilan rakentamista pojilleen ja itselleen. Nissisen 15- ja 12-vuotiaat pojat pelaavat innokkaasti Ylivieskan Jääkarhujen C- ja D-junioreissa. Pekka toimii C-junnujen johtajana ja D-junnujen huoltajana sekä molempien joukkueiden rahastonhoitajana.

”Kun joutuu olemaan pojille kuskina harjoitusreissuille, niin samahan sitä on siinä sivussa auttaa seuraakin”, Pekka perustelee harrastustaan.

Pekka kertoo kulkeneensa kymmenen vuotta poikiensa mukana. Itse hän ei ole koskaan missään joukkueessa pelannut. Luonnollisesti ulkojäillä kouluaikana tuli kiekkoa hieman lämätyksi.

”Jääkarhujen tilanne on nyt valoisa. Ajanmukainen halli on valmis ja se helpottaa niin pelaajien kuin taustajoukkojenkin työtä”, Pekka Nissinen summaa.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna