Kestävä ympäristörakentaminen on globaali trendi. Vihervuoden pilottihanke testaa suomalaisia kriteerejä Kaurialan liikennepuiston kunnostuksessa Hämeenlinnassa.

”Kestävä ympäristörakentaminen lisääntyy lähinnä pakon edessä pääkaupunkiseudulla, kun rakentamisessa poistettava maa-aines on kuljetettava yhä kauemmas läjitettäväksi ja käsiteltäväksi”, arvioi toimialajohtaja Inari Jansson VRJ Groupista. Yritys on kestävän ympäristörakentamisen edelläkävijöitä Suomessa.

Tämänvuotisen valtakunnallisen Vihervuoden pääteema on kestävä suomalainen maisema. Vihervuotta koordinoiva Viherympäristöliitto on käynnistänyt kestävän ympäristörakentamisen kriteerien luomisen. Rakentamisen tavoitteita testataan Viher- ja ympäristörakentajat ry:n koordinoimassa Kaurialan liikennepuiston kunnostuksessa. Kriteerit julkaistaan Vihervuoden aikana. Liikennepuiston kunnostus valmistuu kesällä.

Puistohanke toteutuu Hämeenlinnan kaupungin, Linnan Infran ja Viherympäristöliiton yhteistyönä. Mukana hanketta toteuttamassa on yli kymmenen yritystä, muun muassa maanrakennus- ja viherrakennusyrityksiä sekä alan tuotteita toimittavia yrityksiä. Puiston pääsuunnittelija on maisema-arkkitehti Emilia Weckman.

Rakentamisella on merkittävät ympäristövaikutukset. Kun viherympäristöissä toteutetaan kestävää rakentamista ja kunnossapitoa, otetaan huomioon niin maaperä, vesi- ja sääolot, kasvillisuus kuin ekosysteemipalvelut.

Kaurialan liikennepuiston kunnostussuunnitelman tavoitteena on lisätä viheralueen kestävyyttä vähentämällä veden käyttöä sekä lisäämällä terveen maaperän ja kasvillisuuden säilyttämistä. Työmaan hallinnassa huomioidaan muun muassa jätteen määrän rajoittaminen, raaka-aineiden vastuullinen hankinta ja ekologisesti kestävät materiaalit. Suunnittelu korostaa lisäksi kulttuuriympäristön suojelua ja sosiaalista vastuuta. Ylläpidossa ekologinen ajattelu näkyy ainakin torjunta-aineiden ja lannoitteiden minimoimisessa.

Paikallisen maa-aineksen seulominen kannattaa

Inari Janssonin mukaan kestävä ratkaisu on yleensä myös taloudellisin vaihtoehto – esimerkiksi kuljetusmatkojen lyheneminen merkitsee ilmansaasteiden ja ilmastokuormituksen vähenemistä.

Rakentamispaikan maamassojen ja vanhojen rakenteiden hyödyntäminen samassa kohteessa vähentää kuljetuksia. Betonin uusiokäyttö murskeena säästää puolestaan kallioita louhimiselta.

Ajatus kestävästä ympäristörakentamisesta on Janssonin kokemuksen mukaan vielä uusi rakentajien ja tilaajien keskuudessa.

”Ehdotamme kestäviä vaihtoehtoja aina, kun se on mahdollista.”

Jansson näkee rakennuskohteessa syntyvien erilaisten maamassojen hyödyntämisen paikan päällä keskeisenä toimenpiteenä. Hän toivoo, että tilaajat ymmärtävät sen ekologisen merkityksen rakennuskustannusten säästöjen ohessa.

”Alkuvaiheessa rakennusalojen eri toimijat voisivat myös hakea rahoitusta oikeanlaisen seulontatekniikan kehittämiseen erikokoisiin kohteisiin.”

Paikallisista pintamaista tehtävät kasvualustat edellyttävät biotooppipohjaista suunnittelua, joka tukee luonnon monimuotoisuutta.

VRJ Etelä-Suomi Oy toteutti Helsingissä sijaitsevan Eiranrannan puiston, joka sai vuoden 2011 Ympäristörakenne-palkinnon.

”Puisto on kestänyt hyvin aikaa. Jo nyt voi päätellä, että onnistuimme yhdistämään sekä ekologisuuden että kustannustehokkuuden.”

Puiston rantaosuus tehtiin kestämään merenjään kulutusta.Alueella olleet maakivet hyödynnettiin uusissa rakenteissa. Kasvivalinnoissa huomioitiin paikan tuulisuus, paahteisuus ja kuivuus. Muun muassa tyrni ja monet heinälajit ovat selvinneet siellä hyvin.

Kotimaista graniittia

VRJ Groupin kaupallinen johtaja Henrik Bos sanoo, että Hollannissa ympäristöystävällisellä ympäristörakentamisella on jo merkittävät markkinat.

”Siitä kertoo esimerkiksi Hollannissa käytössä oleva ympäristötuotteiden Green Label -sertifikaatti, joka määrittelee tuotteiden ekologisen arvon”, sanoo Bos, joka seuraa kestävän ympäristörakentamisen kehitystä maailmalla Viher- ja ympäristörakentajat ry:n yhdyshenkilönä Euroopan maisemarakentajien yhdistyksessä.

”Kyse on globaalista trendistä toimia ekologisemmin tuhlailevan talouden sijaan. Ympäristörakentamisessa tarvitaan suurta muutosta dekoratiivisesta alasta funktionaaliseen. Näitä arvoja tuodaa esille monissa Green City -hankkeissa.Prosessi on meneillään myös meillä, hyvänä esimerkkinä on lisääntynyt hulevesien käsittely”.

Bosin mukaan Helsingin äskettäin tekemä viherkattopäätös, joka määrää tietyillä alueilla suurimpaan osaan taloista viherkatot, on myös iso askel. Tärkeä on myös Tampereen linjaus käyttää kaupunkikeskustan rakentamisessa vain kotimaista graniittia.

”Ensimmäisenä etappina kestävän ympäristörakentamisen kriteerien laadinnassa on niiden takana olevien arvojen tunnistamisen. Lisäksi lainsäädäntö ja rakennusmääräykset kaipaavat muutoksia, ennen kuin kestävät käytännöt ovat arkipäivää.”

Kohti järkevää hoitotasoa

Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi sanoo, että ympäristörakentamisessa tulisi tähdätä viheralueen järkevään hoitotasoon.

”Jo suunnittelussa otetaan huomioon viheralueen hoidolle ja ylläpidolle varatut resurssit.”

Närhi pitää haasteena sitä, että viheralueiden rakentamiseen myönnetään esimerkiksi kunnissa runsaasti rahaa, mutta niiden hoitomäärärahat ovat niukkoja.

”Uutta kohdetta tulisi aluksi hoitaa intensiivisesti muutamia vuosia. Sen jälkeen hoitomäärää voi vähentää. Valitettavasti alkuvaiheen hoidosta tingitään ja kasvillisuusalue ränsistyy. Silloin on riskinä, että kasvillisuuteen kohdistuva ja muu ilkivalta lisääntyvät.”

Närhen mukaan ala kaipaa myös selkeitä ohjeita ja uusien toimintatapojen opettelua kestävän ympäristörakentamisen tueksi.

”Niitä voi soveltaa kaikkeen ympäristörakentamiseen, myös ykkösluokan puistoihin.”

Vihervuoden teeman, kestävän suomalaisen maiseman, Närhi näkee kattavan monia aihealueita kaupunkiviljelystä viheralueiden saavutettavuuteen ja terveysvaikutuksiin. Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto puolestaan tähtää monimuotoisen luonnon, keskeisten viheralueiden ja rakennetun kulttuuriperinnön suojeluun – kaupunkilaisten olohuoneina – kasvavissa ja tiivistyvissä kaupungeissa.

Teksti Riitta Malve, kuvat VRJ Etelä-Suomi Oy