Rakennustaito
RT 04/2016 | 16.9.2016
E18 Hamina–Vaalimaa -moottoritien varrelle rakennettavan tunnelin louhinnat etenivät heinäkuun lopulla tunneliputkien puhkaisuvaiheeseen. Tunnelissa tehdään lujitustöitä syyskuun puoliväliin asti. Muut rakennustyöt jatkuvat syksyyn 2017 saakka.
Rasa-ahonmäen kallion läpäisevä Vaalimaan tunneli lieventää moottoritien vaikutuksia Vaalimaanjokilaakson arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja luonnonympäristöön. Kotolan maantie kulkee sen yli. Valmis tunneli on 225 metriä pitkä, ja siinä on kaksi putkea liikenteelle.
Tunnelin lisäksi tehdään paljon maanrakennus- ja siltatöitä. Hankealueelle rakennetaan yhteensä yli 40 siltaa, joista viisi on jo valmiina. Risteyssiltojen lisäksi rakennetaan vihersiltoja, vesistösiltoja ja alikulkuja kevyelle liikenteelle.
Työmaan vahvuus on noin 600 henkilöä. Lisäksi hanke työllistää liki 100 suunnittelijaa.
Alkuvuodesta 2017 liikenteelle avataan Vaalimaan raskaan liikenteen odotusalue ja moottoritieosuus Lelusta Kattilaisiin. Moottoritien Turusta itärajalle viimeistelevä väylä valmistuu kokonaisuudessaan kevääseen 2018 mennessä.
E18 Hamina–Vaalimaa -hanke käsittää 32 kilometrin pituisen uuden moottoritien rakentamisen ja siihen liittyviä muita tiejärjestelyjä.
Kokonaisuuteen kuuluu Vaalimaan raskaan liikenteen järjestelyjen rakentaminen. Lisäksi kevyen liikenteen väyliä parannetaan ja niitä rakennetaan lisää.
Elinkaarimallilla (Public Private Partnership) toteutettavan hankkeen tilaaja on Liikennevirasto. Palveluntuottajana toimii Tieyhtiö Vaalimaa Oy, joka vastaa hankkeen rahoituksesta sekä suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Pääurakoitsija on YIT Rakennus Oy.
Elinkaarihankkeen kokonaiskustannukset ovat 378 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon sisältyvät suunnittelu, rakentaminen, tien kunnossapito ja rahoitus. Investointikustannukset ovat kokonaissummasta 265 miljoonaa euroa (MAKU 2005, 150). Hanke on saanut yleissuunnitelmavaiheessa EU:n TEN-verkon rahoitustukea.
Teksti Sirkka Saarinen, kuva Liikennevirasto
Tekoälyä (AI) hyödynnetään kasvavassa määrin myös kiinteistö- ja rakentamisalalla, mutta toistaiseksi kehitystyöstä vastaavat pääosin toimialan ulkopuoliset toimijat. Siksi on tärkeää kehittää tekoälyn sovelluksia vastaamaan paremmin Suomen olosuhteita ja palvelemaan...
Espoon kaupunginhallitus hyväksyi helmikuussa luontokadon jarruttamiseen tähtäävän yleisohjelman. Luontoviisas Espoo -tiekartan tavoitteena on parantaa luonnon moninaisuutta. Keskeistä on huolehtia viheralueista ja vahvistaa niiden välisiä yhteyksiä, jotta viheralueet muodostavat...
Perinteikkään tamperelaisen urheilupyhätön, Paltsun, paikalle valmistunut Tammelan Stadion on palkittu vuoden 2024 betonirakenteena. Tuomariston mukaan stadionin kokonaisuuden onnistunut istuttaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen pohjautuu laajaan eri materiaalien...
Tekoälyä (AI) hyödynnetään kasvavassa määrin myös kiinteistö- ja rakentamisalal...
Espoon kaupunginhallitus hyväksyi helmikuussa luontokadon jarruttamiseen tähtääv...
Taloudelliset seikat torppasivat purettavan kerrostalon osien uudelleenkäytön M...