Firan kehitysjohtaja Otto Alhava haluaa uudistaa rakennustyömaiden johtamisjärjestelmät. Digitaalisuuden hyödyntäminen on tehokas keino päästä eroon turhasta odottelusta, joka heikentää alan tuottavuutta.

Helsingin Haagassa Firan työmaalla kerrostalon runko nousee kerros kerrokselta. Firan kehitysjohtajan Otto Alhavan tavoite on, että työ tottelee tahtiaikataulua kuin sveitsiläinen kello.

”Rakennustyömaiden suuri ongelma on turha odottelu, kun mesta odottelee tekijää. Siitä me haluamme päästä eroon tahtituotannolla”, Alhava linjaa.

Tahtituotannossa rakennettava kokonaisuus palastellaan työpaketteihin, jotka tiimit suorittavat kerralla oikein suunnitellussa ajassa. Tahtituotanto asettaa uudenlaisia haasteita työnjohdolle, sillä työmaalla on yhä enemmän yhtäaikaisia tapahtumia. Firan vastaus tähän on digitaalisuus ja mobiilikäytön mahdollistava työnjohtojärjestelmä Fira Sitedrive.

”Rakennusalan komenna ja kontrolloi -johtamistapa on sodasta palanneiden pioneeriupseerien ja heidän johtamiensa rakennusliikkeiden perintöä. Eiköhän sen jo voisi uudistaa.”

Tarkka tieto auttaa aikatauluissa

Aikaisemmin rakentaminen ei juuri ole tuottanut tietoa asioiden toteutumisesta. Digitalisointi avaakin tähän mahdollisuuden.

Alhavan mukaan työnjohtoon tarvitaan digitaalinen jalanjälki siitä, kuinka paljon erilaiset työt eri materiaaleilla tehtyinä todellisuudessa vievät aikaa ja mitkä paikat ovat vaikeita tehdä.

Otto Alhava (takana) uskoo vahvasti digitaalisuuden sekä mobiilikäytön mahdollistavan työnjohtojärjes­telmän tuomiin hyötyihin – unohtamatta esineiden internetin tuomaa tuottavuusloikkaa.

”Vasta tämä mahdollistaa riittävän tarkan aikatauluttamisen ja aliurakoitsijan työn tuottavuuden todellisen parantamisen. Tarvitsemme as-designed-tietomallin rinnalle as-built-mallin.”

Sitedrivessa jokainen näkee holvilla kännykästään omat työpakettinsa ja jokainen viestii työn etenemisestä muille. Erityisesti työn esteistä ilmoittaminen on tärkeää, jotta esteet saadaan poistettua mahdollisimman nopeasti. Näin muodostuu automaattisesti jälki siitä, miten työt ovat yksityiskohtaisesti edenneet. Tätä tietoa käytetään hankalien suunnitteluratkaisujen parantamiseksi sekä töiden helpottamiseksi.

Vastuu takaisin pääurakoitsijalle

Rakennusalalla digitaalisuus on edennyt hitaasti. Suuri syy on se, että rakennustyömaalla on kaikenlaista vaihtuvuutta paljon verrattuna vakaisiin ja toisteisiin tehdasolosuhteisiin.

Tahtituotanto on osoittanut, että uudella ajattelulla digitaalisuus on työmaallakin tehokkaasti hyödynnettävissä. Suuren rakennusliikkeen näkökulmasta kyse on myös arvonlisästä.

Kun rakennuksen suunnittelee arkkitehti ja työn tekevät alihankkijat, voi kysyä, mikä on pääurakoitsijan rooli, Alhava huomauttaa.

”Aiemmin ostimme mustaa laatikkoa ja sysäsimme riskiä aliurakoitsijoille. Digitaalisen työnjohtamisen avulla otamme takaisin vastuun tuotantosuunnitelmasta, valjastamme tiedon yhteiseen käyttöön ja mahdollistamme aliurakoitsijoiden työn tuottavuuden nousun.”

Esineiden internet seuraava askel

Tiedon arvostaminen vauhdittaa myös sensoreiden käyttöä työmailla. Alhavan mielestä tiedon keruusta kannattaa automatisoida kaikki se mitä vain voidaan. Se vapauttaa resursseja tiedolla johtamiseen.

”Nyt työnjohdolla on paljon tuottamatonta työtä. Raksalla edestakaisin ramppaaminen vie aikaa ja siten maksaa paljon, varsinkin jos tietoa välitetään ruutupaperilla.”

Digitalisaatio on edennyt rakennustyömailla hitaammin kuin tehtaissa. Tahtituotanto on osoittanut, että digitaalisuutta voidaan hyödyntää tehokkaasti työmaillakin. Kuvassa Firan työmaa Haagassa, läntisessä Helsingissä.

Jo nyt esimerkiksi esineiden internetin eli IoT:n avulla rungon kuivatusta voidaan valvoa hyvin. Tulevaisuudessa IoT avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi sisäpaikannuksessa ja navigoinnissa työmaalla.

”Tällöin päästään toteuttamaan todellista tahtituotantoa, jossa as-designed-tieto muuttuu holvilla as-build-tiedoksi osana työpakettien suorittamista. Materiaalit toimitetaan oikea-aikaisesti, ja työnjohto voi keskittyä työn ohjaamiseen. Näin rakentaminenkin muuttuu teolliseksi, tehdasmaiseksi tuotannoksi”, Alhava sanoo. 

Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin uudistumista ja teknologian kehittymistä. Sarjan edelliset osat on julkaistu Rakennustaidon numeroissa 1 – 3/2019 ja myös ne ovat luettavissa verkossa, rakennustaito.fi.

Teksti ja kuvat Juho Paavola