Sairaala Novan

Sadan vuoden elinkaari alkaa perustuksista

Jyväskylän uutta keskussairaalaa rakennetaan neljän vuoden ajan. Sujuva logistiikka on yksi jättityömaan haasteista.

teksti santeri pakkanen

kuvat petri blomqvist

Jyväskylän uuden keskussairaalan perustuksien ­valut alkavat olla loppusuoralla. Vuoden 2016 joulu­kuussa alkaneet valut pyritään viemään päätökseen ennen uutta talvea. Kuilujen valu jatkuu vielä talvellakin.

Hankkeen työmaapäällikkönä toimiva SRV:n Jussi Lehto kertoo, että mitään ongelmia ei tähän mennessä ole tullut, viime talvi on ollut leuto. Massiivisten rakenteiden valuihin talven kylmyys ei muutenkaan pahemmin vaikuta, kun suo-jauksesta huolehditaan.

Kukkumäessä nyt toimivan Keski-Suomen keskussairaalan länsipuolelle nouseva uusi sairaala on SRV:n historian kaikkien aikojen suurin hanke, johon ei sitoudu omaa pääomaa. 250 metriä pitkän ja 100 metriä leveän, 8-kerroksisen rakennuksen kokonaispinta-ala tulee olemaan 108 500 bruttoneliötä. P-talon keittiö on vielä lisänä erikseen. SRV rakentaa sairaalan projektinjohtourakkana, jonka arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Rakennuttajan eli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (SHP) rakentamiskustannukset ovat yhteensä 412 miljoonaa euroa.

Peruskiven muuraustilaisuudessa helmikuun ensimmäisenä päivänä SHP:n toimitusjohtaja Juha Kinnunen lupasi uuden sairaalan elinkaareksi sata vuotta, mikä edellyttää järeää pohjarakentamista. Pilarianturat ovat vähintäänkin kaksi kertaa massiivisempia kuin vaikkapa kauppakeskushankkeessa. Kahden ja neljän hissin kuilut valetaan kaksi metriä korkeiden pohjalaattojen päälle neljännen kerroksen korkeuteen ja jatkuvat siitä elementteinä. Hissejä tulee yhteensä 28. Myös porrashuoneet, joita on yhteensä 18, jatkuvat neljännen kerroksen jälkeen elementteinä.

”Perustuksiin menee vähän yli 10 000 kuutiota betonia, runkoon 15 000 kuutiota, maanvaraisiin ja pintabetonilattioihin vielä 5 000 kuutiota, yhteensä vähän yli 30 000 kuutiota paikalla valettavaa”, Lehto summaa.

Perustustöiden ohella jatkuu runkovaihe, joka kestää vielä vuoden päivät. Runkovaiheeseen limittyy elokuussa 2016 alkanut sisävalmistusvaihe sairaalan K-lohkossa, joka on saatu kahdeksan kerroksen korkeuteen. K-lohkoon sijoittuvat sairaalan apteekki, niin sanottu kuumasairaala ja iv-konehuone. Kahteen ylimpään kerrokseen tulee potilashuoneita.

Haastatteluhetkellä K-lohkossa olivat menossa vesikattojen kaatovalut huppujen alla. Niissä käytetään nopeasti kuivuvia betonilaatuja, näin saadaan rakenteet kuivumaan eikä tule jälkikastumisia. Kun vesikaton betoni on kovettunut, katto­allas täytetään lähes piripintaan vedellä ja annetaan seisoa kolme päivää. Vesipainekokeella varmistetaan, että katto on vedenpitävä. ”Tämä tulee olemaan talviolosuhteissa haasteellinen koe”, Lehto hymähtää.

Betonia läheltä ja kaukaa

Valuissa työnjako toimii siten, että SRV toimittaa betonin ja urakoitsija hankkii raudoitteet, muotit ja tekee valut. Betonin pohjatöihin, runkoon, lattioihin ja seiniin on marraskuusta 2016 lähtien toimittanut Lujabetoni yhdessä partnerinsa HB-Betoniteollisuuden kanssa. Kyseessä on Lujabetonin Muuramen tehtaan historian suurin valmisbetonitoimitus.

Betonin valmistajien sijainti rakennus­työmaan läheisyydessä varmistaa betonitoimituksien joustavuuden ja antaa työmaalle vapaammat kädet suunnitella valuaikatauluja.

Kaikkea ei kuitenkaan voi saada läheltä. Ensi vuonna rakennettavan N-lohkon, eli rakennuksen itäpäähän omana yksikerroksisena osana sijoittuvan sädesairaalan, säteilysuojausseiniin Lujabetoni toimittaa erityisen vaativaa raskasbetonia. Sen valmistuksessa erikoiskiviaineksena käytetään Kiirunan rautamalmia. Vastaavaa raskasbetonia Lujabetoni on aiemmin toimittanut Kuopion keskussairaalan sädesairaalaan. Raskasbetonin tiheys on noin puoli­toistakertaista tavalliseen betoniin verrattuna ja se painaa lähes 4 000 kg/m³. Kuutiohinta on lähes seitsenkertainen normaaliin betoniin verrattuna.

”Hintaan vaikuttaa muun muassa pitkä kuljetusmatka. Säteilysuoja onnistuisi perusbetonillakin, mutta seinien paksuutta olisi tuplattava, jolloin rakennus ei enää sopisi tontille”, SHP:n projektipäällikkö Jari Ilves kuvaa.

Sairaalan tontti on noin 5,5 hehtaaria. Sairaaloille tyypillistä tunneliverkostoa ei uuden sairaalan alle tule. Kaikki aputoiminnot, kuten pukutilat, välinehuollot, logistiikkakeskus sekä rauhan aikana varastotiloina toimivat yksitoista väestönsuojaa, sijoittuvat maanalaiseen kerrokseen.

Osa sairaalan 950 autopaikasta sijoittuu parkkitaloon, jonka elementit toimittaa iisalmelainen Betonimestarit Oy. SRV tilasi uuden sairaalan runkotoimituksen Betset Oy:ltä, jonka Kyyjärven tehtaalle tilaus tuo töitä lähes puoleksitoista vuodeksi. Toimitukseen sisältyy pilareita, palkkeja ja laattoja noin 15 000 kappaletta, mikä on noin 2 000 rekkakuormaa. Seinäelementit, yhteensä noin 3 000 kappaletta, toimittaa MH-Betoni Toivakasta.

Pitkä projekti

Logistiikka lisää Lehdon työtaakkaa:

”Ahtaalla tontilla kaiken yhteensovittaminen vaatii jatkuvaa huomiota. Aikataulutetaan hyvin tarkkaan kuljetukset, purkuajat ja muut. Työmaatoimitukset tehdään logistiikkakalenterin mukaan, ja logistiikka-asioista sovitaan torstaisin pidettävissä työmaapalavereissa.”

Jyväskylän ykkösprojekti vaatii rakentajalta muutenkin pitkää pinnaa. Kyseessä ei ole mikään nykyajalle tyypillinen pikarakentaminen, sillä projektin kokonaiskesto on neljä vuotta. Valmista pitää olla elokuussa 2020.

Maamerkki Infra Oy aloitti maanrakennustyöt jo elokuussa 2016, varsinainen rakentaminen alkoi syyskuussa. Projektin alta on purettu yhteensä 11 rakennusta, joista kolme oli sairaanhoitopiirin omia rakennuksia. Alueelta jouduttiin purkamaan myös kolme suojeltaviksi merkittyä rakennusta.

Tontin maaperä on vaikea. On tehty paalutusta, louhintaa ja massanvaihtoa.

”Pohjaveden takia rakennusta on jouduttu jo alkuvaiheessa nostamaan kaksi metriä ylös. Siitä huolimatta pohjavesi on lähellä perustamistasoa”, Ilves kertoo.

Betonityöt aloitettiin ennen marraskuussa 2016 alkanutta kohua siltavalujen huonosta laadusta, jonka seurauksena Liikennevirasto pani myllykirjeellään betonin laadun tehovalvontaan. Lehto kertoo, että sen seurauksena sairaalan työmaalla lisättiin normaalista poiketen työmaakoekappaleiden määrää betoniaseman oman laadunvalvonnan lisäksi.

Haastatteluhetkellä elokuun ensimmäisenä päivänä työmaan vahvuus oli 220 työntekijää, joista 35 oli SRV:n omia toimihenkilöitä. Lehto arvioi, että jatkossa niiden määrä kasvaa viiteenkymmeneen.

Urakoitsijoiden ketjuttamisessa on sallittu vain yksi varsinaisen urakoitsijan aliurakoitsija. Ilves korostaa, että se on ollut ehtona jo tarjouspyynnössä. Lehto ennakoi, että työmaan vahvuus on suurimmillaan vuoden päästä, jolloin tekniikkatyöt ovat täysillä käynnissä ja runko alkaa valmistua. Silloin töissä on puolisen tuhatta työntekijää.

palaute@rakennustaito.fi

Suomen kallein

Jyväskylän uutta sairaalaa eli Sairaala Novaa voidaan kuvailla monenlaisilla superlatiiveilla, joista yksi on Suomen kallein. Kyseessä on ainut Suomessa rakennettava täysin uusi sairaala. Sen tärkein etu on se, että kaikki voidaan suunnitella alusta pitäen järkevästi.

Kun nykyisessä sairaalassa toiminnot ovat hajautuneet yhdeksään erilliseen rakennukseen, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n suunnittelemassa uudessa sairaalassa kaikki saadaan kompaktisti yhteen. Uusi sairaala koostuu kuudesta lohkosta, jotka ovat kiinni pääkäytävässä kuin kylkiluut selkärangassa.

Sairaala Novassa terveydenhuollon eri toiminnot ja lääketieteelliset erikoisalat sijoitetaan parempaa yhteistyötä ja helpompaa kommunikointia ajatellen. Uuteen sairaalaan tulee muun muassa 360 tutkimus- ja vastaanottohuonetta, 368 sairaansijaa, 24 leikkaussalia, 10 synnytyssalia ja kolme sädehoidon bunkkeria. Projektipäällikkö Jari Ilveksen mukaan konseptin toimivuutta on testattu varta vasten rakennetuissa mallihuoneissa.

Työmaapäällikkö Jussi Lehdon mukaan betonitöihin sairaalan uudenaikaisuus ei ole juuri vaikuttanut. Varauksia uudelle tekniikalle tulee kerroksiin. Ilves kehuu, että aikatauluissa on pysytty ihan hyvin, myös kustannusten kanssa on pärjätty haasteista huolimatta. Muun muassa pintamateriaaleissa on ollut pientä vääntöä arkkitehtien kanssa. Pitkissä projekteissa rakennuskustannusten heilahtelut vaikuttavat hintaan.

”Jos raudoituskilon hinta nousee 10 senttiä, niin sen vaikutus kokonaishintaan on 400 000 euroa”, Lehto vertaa.

”Rakennus valmistuu ja luovutetaan kerralla. Muutto toteutetaan yhden syksyn aikana, siihen mennessä kaikki toimintakokeet ja laiteasennukset on tehty”, Ilves kertoo.

Tässä vaiheessa Lehdon päällimmäisenä huolena rakennustekniikan puolella on valmistautuminen talveen. Runkorakenteita pitää saada mahdollisimman paljon valmiiksi.

”Haasteena on runkotyön jakautuminen kahteen suuntaan ja sen mukanaan tuomat haasteet.”

Molemmat myöntävät, että työasiat kulkeutuvat välillä myös kotiin. ”Kyllä tämä on ollut vähän stressaavaa välillä. Tämä on meidän kaikkien suurin työmaa”, Ilves toteaa.

”Yllättävän hyvin on mennyt”, Lehto hymyilee.

”Sairaala Nova on meille kaikkien aikojen suurin työmaa.”

Jussi Lehto (vas.) ja Jari Ilves

Sairaala Nova

• Rakennuttaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

• Rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy

• Projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy

• Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

• Rakennesuunnittelu Ramboll Finland Oy

• IV-suunnittelu Granlund Oy

• Sähkösuunnittelu Ramboll Finlandin ja Easytec Oy:n työyhteenliittymä Urakoitsijat

• Maanrakennustyöt Maamerkki Infra Oy

• Perustuksien valut Insinöörityö Hentinen Oy

• Kuilujen valut Muottityö Jukanen Oy

• LV-urakka (lattian alapuoliset viemärit) JKL-Hana Oy

• Rakentaminen alkoi 8/2016

• Kohteen bruttopinta-ala 108 500 neliömetriä

• Kustannusarvio on 412 miljoonaa euroa.

• Valmistuu vuonna 2020

Perustuksien, rungon, sekä maanvaraisten ja pintabetonilattioiden paikallavalut ovat yhteensä yli 30 000 kuutiota. Vasemmalla näkyvät hissikuilut jatkuvat neljännen kerroksen jälkeen elementteinä. Sama koskee porrashuoneita.
Perustuksien, rungon, sekä maanvaraisten ja pintabetonilattioiden paikallavalut ovat yhteensä yli 30 000 kuutiota. Vasemmalla näkyvät hissikuilut jatkuvat neljännen kerroksen jälkeen elementteinä. Sama koskee porrashuoneita.
Runkotyön jakautuminen kahteen suuntaan tuo mukanaan työn yhteensovitukselliset ja logistiset haasteet.
Runkotyön jakautuminen kahteen suuntaan tuo mukanaan työn yhteensovitukselliset ja logistiset haasteet.