Ristiin laminoitu puurunko on osin korvaamassa hirsirakentamista asuinrakentamisessa. Suomeen on lyhyessä ajassa perustettu useita CLT (Cross Laminated Timber) -tehtaita, jotka valmistavat tuotteita myös välipohja- ja kattorakenteeksi. Timpurista rakennusinsinööriksi ja arvostetuksi kouluttajaksi edennyt Sauli Paloniitty nostaa CLT:n yhdeksi onnistuneeksi esimerkiksi siitä, miten hänen mielestään liian mutkikkaaksi käynyttä rakentamista tulisi yksinkertaistaa – ja näin vähentää rakennusten teknisiä riskejä.

Puurakentamisen ja betonirakentamisen keskinäinen kisa on ajoittain saanut suorastaan ”verisiä” piirteitä. Siinä tuoksinassa on herkästi unohtunut, että kummallakin materiaalilla on taattu paikkansa suomalaisessa rakentamisessa. Tuotekehitys on aktiivista molempien materiaalien parissa, eikä kummankaan käyttö ole vähenemään päin. Puulla on tavallaan haastajan asema, mikä on pakottanut kehittämään aivan uudenlaisia ratkaisuja. Yksi onnistuneimmista on kantavien puurakenteiden toteutus ristiinlaminointitekniikalla.

CLT-levyt koostuvat vähintään kolmesta ristikkäin liimatusta lamelli- eli puulevykerroksesta, ja ne valmistetaan yleensä suurina, useiden kymmenien neliömetrien kokoisina levyinä.

”Hirsirakentaminenhan on tunnetusti yleistynyt kaikilla rakentamisen sektoreilla. Hirsirunko on muun muassa sisäilmasyistä yleistynyt myös julkisessa rakentamisessa. CLT:n ja hirren isoin ero on siinä, että CLT:stä voi rakentaa koko rungon. Siksi on ilmeistä, että se tulee jossain määrin korvaamaan puurunkotaloja sekä osin hirsirunkoja”, toteaa toimitusjohtaja Sauli Paloniitty Paloniitty Oy:stä.

Paloniityn tie rakentamisen asiantuntijaksi on poikkeuksellinen: timpurista rakennusmestariksi ja -insinööriksi, minkä jälkeen hän suoritti korjausrakentamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Vielä lisäksi hankittu pedagoginen pätevyys avasi tien Hämeen ammattikorkeakoulun pitkäaikaiseksi lehtoriksi. Tämä polku oli Paloniityn mukaan kuljettu loppuun, kun ei enää ollut mahdollista sekä opettaa että tehdä osaviikkoisesti käytännön rakennusalan kehitystehtäviä.

”Ryhdyin kouluttajayrittäjäksi, ja samalla testaan uusia materiaaleja ja rakenneratkaisuja. Minua kiinnostaa kehittää rakentamista yksinkertaisempaan suuntaan, toisin kuin rakennusteollisuuden valtavirtaa. CLT-talojen pienimuotoinen rakentaminen on osa tätä toimintaa. Rakenneosat valmistaa kemiläinen oppilaitos Lappia”, Paloniitty toteaa.

Talotekniikka vanhenee ennen rakenteita

Paloniityn rauhallinen ja kiihkoton pohdinta siitä, minkä suomalaisessa rakentamisessa voisi hänen mielestään tehdä toisin, herättää kunnioituksen: tässä puhuu ääni, jonka takana on vahva käytännön kokemus ja ennakkoluuloton oma ajattelu.

”On aika varmaa, ettei esimerkiksi nykyaikainen talotekniikka ole käytössä läheskään niin kauan kuin hyvin tehty betoni-, teräs- tai puurunko. Siksi on aika kummallista, että tekniikka aina kätketään rakenteisiin. Se on siksi hankalaa ja kallista vaihtaa. Missään muualla tämä käytäntö ei näy olevan yhtä sitkeässä kuin Suomessa”, Paloniitty pohtii.

Hän myös ruotii vallitsevaa hinkua rakentaa talonrakenteet monikerroksisina. Tässä mielessä hän tunnustautuu perinteisen rakentamisen kunnioittajaksi.

”Kun rakennusteollisuus kehittää uusia tuotteita, niille pitää sitten löytää käyttöä. Osa tuotteista tulee tarpeeseen, osaa ei tarvittaisi. Nyrkkisääntönä pitäisin, että mitä vähemmän erilaisia materiaaleja samassa talossa on, sitä pienempi on rakennusvirheiden mahdollisuus. Sama minimoinnin periaate pätee työmaalla tehtävään työhön: mitä vähemmän tehdään paikan päällä, sitä varmempia rakenteita saadaan aikaan. Tässä mielessä CLT on yksi esimerkki oikeaan suuntaan”, Paloniitty pohtii.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri