Rakennustaito
29.1.2016 | Päivitetty 16.12.2016
Nykyaikainen kauppakeskus on yhä useammin muutakin kuin myymälöitä. Tämä kehitys on ollut suurin piirtein samantahtista sekä Suomessa että Ruotsissa.
– Asuntojen rakentaminen kauppakeskuksen yhteyteen on ollut aika harvinaista Ruotsissakin. Karlstadissa ja Tukholmassa on tätä vähän tehty, mutta Göteborgin seudulla meneillään oleva kohde taitaa olla ensimmäinen tämäntyyppinen yhdistelmähanke, kertoo NCC:n projektinjohtaja Torleif Harrysson.
Suomessa on tunnetusti yhdistetty kauppakeskusrakentamiseen myös joukkoliikennettä. Göteborgissa NCC toteuttavat samasta ”teemasta” raitiovaunumuunnelman: kauppakeskuksen viereen valmistuvan SCA-metsäteollisuusyhtiön pääkonttorin alapuolella sijaitsee raitiovaunulinjan numero 2 päätepysäkki. Raitiovaunulinjaa, kuten muutakaan joukkoliikennettä, ei viedä Göteborgissa hanakasti teknisistä ja kustannussyistä maan alle, koska kaupunki lepää yhtenäisen, paksuudeltaan enimmillään jopa yli satametrisen savipatjan päällä.
– Samasta syystä metroa ei tähän kaupunkiin kannata rakentaa, vaikka liikenteellisiä perusteita tähän olisikin. Tällä kauppakeskustyömaallakin betonipaalut ulottuvat 32 metrin syvyyteen, projektipäällikkö Rolf Lundberg NCC:stä kertoo.
Runsaat viisi vuotta sitten Göteborgin kaupunki uusi ratikkakalustoaan. Kaupat menivät Italiaan, mikä Lundbergin mukaan on merkinnyt jatkuvia, edelleen ratkaisemattomia teknisiä ongelmia. Kuulostaa tutulta; ei voi olla tekemättä johtopäätöstä, että ”Pendolinolla” on hyvät myyntimiehet, jotka osaavat puhua pohjoismaiset potentiaaliset asiakkaansa ympäri.
Göteborgin rajanaapurikunnan, 62 000 asukkaan Mölndalin keskustaan rakentuva kolmivuotinen kauppakeskusprojekti valmistuu vuonna 2018. Hintaa 24 000 kauppakeskusneliömetrille, 800 parkkipaikalle, ravintola- ja kahvimaailmalle sekä 150 asunnolle kertyy noin sata miljoonaa euroa. Sen lisäksi NCC:n KVR-urakoimaan kokonaisuuteen kuuluu edellä mainittu, vanhan sillan toiselle puolen nouseva SCA:n pääkonttori. Se valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä ja maksaa noin 50 miljoonaa euroa.
Koska 40 vuotta vanhan sillan molemmin puolin myllätään yli 30 metriä paksua savikkoa, sillan perustuksetkin ovat lujilla. Jottei rakenne pääse siirtymään liikaa, urakoitsija on velvollinen seuraamaan mittareiden avulla sillan mahdollisia liikkeitä.
– Anturi rekisteröi sivuttaisliikettä kahdessa suunnassa kolmen millimetrin tarkkuudella. Jos mittauksen mukaan siirtyy kahdeksan millimetriä tai sitä enemmän, meillä on velvollisuus pyytää geotekninen ja rakenneasiantuntija paikalle. Lähellä tuota raja-arvoa on käyty, mutta ylittynyt se ei vielä ole, Rolf Lundberg kertoo.
Kun paalutustyöt lähiaikoina rauhoittuvat, alkaa varsinainen talonrakennus. Sillan läheisyydessä rakennuskompleksi on korkeimmillaan jopa kahdeksankerroksinen. Niissä osissa, joissa ei ole asuntoja, päällekkäin on liiketiloja ja enintään kolme paikoituskerrosta.
Torleif Harrysson kertoo Mölndalin kunnan esittäneen joukon toivomuksia KVR-urakoitsijalle sen valmistellessa elokuussa työmaavaiheeseen edennyttä hankettaan. Suomessa haastateltava puhuisi ehkä kunnan vaatimuksista.
– Kyllä täälläkin on joskus odoteltava hankkeita pitkään. Kaavoitus saattaa edetä vuodessa, mutta siihen voi kuulua äärimmillään jopa kymmenen vuotta. Tämä hanke on kyllä edennyt suhteellisen joutuisasti, Rolf Lundberg lisää.
Jos kärsivällisyys on toisinaan hankkeiden kehitysvaiheessa hyve myös Ruotsissa, työmaan aikanakaan ei pidä hätäillä ainakaan laadun kustannuksella.
– Minusta on selvää, että liian tiukalle vedetty aikataulu kasvattaa laatu- ja turvallisuusriskejä, Rolf Lundberg kiteyttää.
Jos Suomessa ottaa saman asian puheeksi, tavallinen – ainakin virallinen – vastaus työmailla on, että aikataulun kanssa kyllä pärjätään.
Oma hankkeensa Mölndalin kauppakeskuksen on vanhojen kunnan omistamien kerrostalojen korvaaminen uusilla. Vuokra-asuntotyömaa on ajoitettu samaan aikaan kuin kauppakeskus. Ei voi olla tekemättä johtopäätöstä, että naapurissa osataan tämäkin joukkuepeli. Sekä lämpöä että viileyttä tiimiin tuo lisäksi Mölndal Energi, joka kaukokylmän ja kaukojäähdytyksen rakentamisen lisäksi purkaa tontilta vanhan sähköaseman ja pystyttää tilalle uuden.
Kaikki tämä syntyy tontilla – joka tosin ei ole niitä ahtaimpia – ilmeisen perusteellisen mietitysti vaiheistettuna. Ensin valmistuu SCA:n pääkonttori ja sen jälkeen kauppakeskus parkkihalleineen ja asuntoineen. Vaikutusta toki on suhdanteillakin, jotka juuri nyt ovat hyvät Ruotsissa ja erityisesti Göteborgin seudulla. Alueen kunnianhimoiseen investointiohjelmaan kuuluu myös tunnelin rakentaminen kaupungin keskustan alitse. Hanke tulee olemaan paksun savikon takia teknisesti vaativa ja kallis, mutta ruuhka-aikaisesta lentokentälle paluun kokemuksesta päätellen todella tarpeellinen.
Teksti ja kuvat Vesa Tompuri
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämänvuotisen Puupalkinnon. Lentoaseman sisäänkäynti ja laajennus avattiin yleisölle vuosi sitten. Hankkeen toteuttaneeseen allianssiin kuuluivat rakennusyhtiö SRV, lentoasemaa operoiva Finavia, Arkkitehtitoimisto...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja teknologian superloikka. Maailmanlaajuiset trendit sanelevat meidän jokaisen arkea myös Suomessa. Digitalisaatio etenee kiihkeää vauhtia kohti rakentamisen isompaa lupausta. Rakenteet...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinteistöala tarvitsee koulutusta, tutkimusta, yhteistyötä sekä hyvää suunnittelua. Ja lisää rahaa. Kuluvalla vuosikymmenellä kaupunkikuvassa ovat yleistyneet huput, joiden sisällä rakennukset ovat suojassa...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin tunnustuspalkinto – RIL-Palkinto 2019 –...