Rakennustaito
RT 01/2017 | 17.2.2017
Loppuvuonna 2016 betoniongelmat kiipesivät otsikoihin tsunamin tavoin. Kohu sai alkunsa kahdesta isosta työkohteesta, Kemijärven rautatiesillan rakennustyömaasta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Siitä asti betoni on ollut otsikoissa tammikuun häntään. Rakennusalan maine ei kaiken kaikkiaan ole kovin hääppöinen. Huonot uutiset rakentamisesta saavat helposti mediatilaa vähän liiankin kanssa.
”Erittäin huono asia koko alalle, varsinkin betonialalle. Kriisitilanteessa lyödään aina laidan yli. Meillä Suomessa betonialan valvonta toimii”, YBT Oy:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen mietti tammikuussa.
Rakentamisen ryvettynyt maine on medialle helppo kohde. Alan ammattilaiset tietävät, että huonoa rakentamista on suhteellisesti vähän, kun sitä mitataan rakentamisen kokonaisvolyymiin. Meillä on myös valtavasti hyvää ja oikein mainiota rakentamista.
Rakennuslehden Veijo Käyhty tiivisti tarkasti tammikuun pääkirjoituksessa: ”Valitettavasti ongelmien keskellä menestystarinat unohdetaan ja ne eivät saa niiden ansaitsemaa huomiota.”
Betonikohun kiivaimmassa vaiheessa joulukuussa 2016 verkko vilisi väkevää kommentointia koko toimialasta: ”Onko suunniteltu hutilointirakentamista / Joka päivä tehdään sutta ja sekundaa / Teettäjää vedätetään…” – tässä muutamia kommentteja, joilla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä.
Betoni on kovaa ainetta. Suomen ensimmäinen teräsbetonisilta Orimattilassa on vieläkin käytössä, Tönnön silta rakennettiin 1911. Edelleen betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali, jota tarvitaan lähes kaikessa rakentamisessa.
Betoniteollisuus ry:n tehtävänä on edistää betoniteollisuuden teknisiä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Järjestön tehtäviin kuuluvat muun muassa betonialan standardisointi, tilastotiedon keruu ja alan yhteisen teknisen kehityksen koordinointi.
Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila ei kiistä, ettei kohusta olisi ollut haittaa toimialalle.
”Syksyn aikana puhelimet ovat toki soineet. Eniten on kysytty vastuista, mutta siihen on ollut helppo vastata: sopimukset määrittelevät, että kuka on tehnyt ja mitä ja kenellä on vastuu”, Mattila tarkentaa.
Betoniteollisuus ja sen jäsenliikkeet sidosryhmineen selvittivät syksyllä betonirakenteissa havaitut lujuusongelmat. Lujuusongelmat näyttävät jakautuvan kahteen ryhmään: 1. betonissa on liikaa ilmaa ja 2. betoni lujittuu hitaasti työmaalla.
Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun ensimmäisellä viikolla, että ongelmasiltoja voidaan joutua purkamaan. Tässä on mainio esimerkki uutisesta, jossa uutistoimittaja vain raportoi ilman enempää miettimistä. Muutama lisäpuhelu olisi avannut asiaa tarkemmin.
”Tutkittuja näytteitä silloista oli vähän. Toki tulokset olivat sekä hyviä että huonoja, mutta jos näytteitä olisi otettu enemmän, tulos olisi ollut toinen. Liikenneviraston tutkimus ei ollut lopullinen, selvitystä täydennetään vielä kevään aikana”, Mattila tietää.
Toki ongelmia on ollut, Turun yliopistollisen keskussairaalan rakennustyötä ei turhaan keskeytetty. Niin Turussa kuin Kemijärven rautatiesillalla herättävät kysymyksiä niin ammattilaisten keskuudessa kuin tavallisten kuluttajien mielissä.
”Rakentamisen ammattilaiset eivät pelkää romahtamisia. Vuodessa valetaan viisi miljoonaa kuutiota betonia, nämä kaksi tapausta eivät edusta siitä edes promillea”, Mattila muistuttaa. Ja korjaaviin toimiin on ryhdytty ripeästi.
Liikenneviraston tarkennetut ohjeet poistanevat jatkossa Kemijärven tapaiset ongelmat. Myös tarkennettu laadunvarmistus varmistaa, että vastaavien ongelmien synty kyetään estämään. Lisäksi pitää muistaa, että betonin laadunvarmistuksessa on aina mukana kolmas osapuoli.
”Kun betonin valmistaja varmistaa betonin lujuuden ja työmaa pitää huolta oikein suoritetusta betonityöstä, niin kaikki menee hyvin”, Jussi Mattila kertaa.
Rakennusliikkeissä on jatkoa ajatellen myös osattava kouluttaa aktiivisesti, varsinkin kun ihmisten työtehtävät muuttuvat. Osaamisen on oltava syvää, jotta rakentaja kykenee muuttumaan rakentamisen uusiin taitoihin. Tämä vaatii kaikilta rakentamisen osapuolilta aktiivista reagoimista ympäristötekijöiden muutoksiin.
RKL jatkokouluttaa ahkerasti, betonityönjohtajille järjestetään koulutusta kaksi kertaa vuodessa. Kurssit ovat aina täynnä.
Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti betonityönjohtajille sekä betoniteollisuuden valmistus- ja käyttöpäälliköille sekä työnjohtajille. Koulutusohjelmassa omaksutaan luentojen, harjoitusten ja itseopiskelun avulla betonirakenteista vastaavan työnjohtajan pätevyyden edellyttämät asiat.
”RKL-RIL-koulutukset betoniyhdistyksen kanssa ovat olleet hienoa työtä. Jokaisessa rakennusliikkeessä pitäisi olla jatkuvan oppimisen kulttuuri, varsinkin nyt kun isot ikäluokat jäävät kovaa vauhtia eläkkeelle. Osaamista häviää”, Mattila tietää.
Teksti ja kuvat Jari Kostiainen
RKL järjesti opiskelijatoimikuntansa kanssa ensimmäistä kertaa RKL goes Tahkofest -tapahtuman. Tammikuun lopun nelipäiväinen opiskelijatapahtuma Tahkolla tarjosi ympäri Suomea saapuneille osallistujille unohtumattoman kokemuksen, jossa yhdistyivät ammatillinen kehittyminen,...
Varkautelainen Sanna Syrjänen uskaltaa mennä epämukavuusalueelle ja on ahkerasti hakeutunut jatkokoulutukseen. Hallitustyössä hän haluaa olla mukana uudistamassa ja kehittämässä RKL:ää. Alan valinta oli selkeä teini-ikäiselle Sanna Syrjäselle: hänestä tulisi ”joku...
Ampuja Tommi Takanen tavoittelee olympiakultaa Pariisista. Lajin jalostamat rautaiset hermot ovat olleet hyödyksi myös rakennusalan töissä. Työnantajat ja yhteistyökumppanit ovat antaneet Takaselle mahdollisuuden tavoitella unelmaansa. Ampuja Tommi Takanen on laittanut riman korkealle....
RKL järjesti opiskelijatoimikuntansa kanssa ensimmäistä kertaa RKL goes Tahkofe...
Varkautelainen Sanna Syrjänen uskaltaa mennä epämukavuusalueelle ja on ahkerasti...
Palkitsemme parhaat projektit! Onko sinulla tai tuttavallasi menossa entisöinti...