Julkisuutta on aina kahta lajia, hyvää tai huonoa. Tällä kertaa rakennusalalla, noh ei niin hyvä maine, julkisuusmyrskyn nosti harmaa, mauton ja varma betoni.

Loppuvuonna 2016 betoniongelmat kiipesivät otsikoihin tsunamin tavoin. Kohu sai alkunsa kahdesta isosta työkohteesta, Kemijärven rautatiesillan rakennustyömaasta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Siitä asti betoni on ollut otsikoissa tammikuun häntään. Rakennusalan maine ei kaiken kaikkiaan ole kovin hääppöinen. Huonot uutiset rakentamisesta saavat helposti mediatilaa vähän liiankin kanssa.

”Erittäin huono asia koko alalle, varsinkin betonialalle. Kriisitilanteessa lyödään aina laidan yli. Meillä Suomessa betonialan valvonta toimii”, YBT Oy:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen mietti tammikuussa.

Rakentamisen ryvettynyt maine on medialle helppo kohde. Alan ammattilaiset tietävät, että huonoa rakentamista on suhteellisesti vähän, kun sitä mitataan rakentamisen kokonaisvolyymiin. Meillä on myös valtavasti hyvää ja oikein mainiota rakentamista.

Rakennuslehden Veijo Käyhty tiivisti tarkasti tammikuun pääkirjoituksessa: ”Valitettavasti ongelmien keskellä menestystarinat unohdetaan ja ne eivät saa niiden ansaitsemaa huomiota.”

Betonikohun kiivaimmassa vaiheessa joulukuussa 2016 verkko vilisi väkevää kommentointia koko toimialasta: ”Onko suunniteltu hutilointirakentamista / Joka päivä tehdään sutta ja sekundaa / Teettäjää vedätetään…” – tässä muutamia kommentteja, joilla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä.

Betoni on kovaa ainetta. Suomen ensimmäinen teräsbetonisilta Orimattilassa on vieläkin käytössä, Tönnön silta rakennettiin 1911. Edelleen betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali, jota tarvitaan lähes kaikessa rakentamisessa.

Betoniteollisuus tutki

Betoniteollisuus ry:n tehtävänä on edistää betoniteollisuuden teknisiä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Järjestön tehtäviin kuuluvat muun muassa betonialan standardisointi, tilastotiedon keruu ja alan yhteisen teknisen kehityksen koordinointi.

Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila ei kiistä, ettei kohusta olisi ollut haittaa toimialalle.

”Syksyn aikana puhelimet ovat toki soineet. Eniten on kysytty vastuista, mutta siihen on ollut helppo vastata: sopimukset määrittelevät, että kuka on tehnyt ja mitä ja kenellä on vastuu”, Mattila tarkentaa.

Betoniteollisuus ja sen jäsenliikkeet sidosryhmineen selvittivät syksyllä betonirakenteissa havaitut lujuusongelmat. Lujuusongelmat näyttävät jakautuvan kahteen ryhmään: 1. betonissa on liikaa ilmaa ja 2. betoni lujittuu hitaasti työmaalla.

Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun ensimmäisellä viikolla, että ongelmasiltoja voidaan joutua purkamaan. Tässä on mainio esimerkki uutisesta, jossa uutistoimittaja vain raportoi ilman enempää miettimistä. Muutama lisäpuhelu olisi avannut asiaa tarkemmin.

”Tutkittuja näytteitä silloista oli vähän. Toki tulokset olivat sekä hyviä että huonoja, mutta jos näytteitä olisi otettu enemmän, tulos olisi ollut toinen. Liikenneviraston tutkimus ei ollut lopullinen, selvitystä täydennetään vielä kevään aikana”, Mattila tietää.

Toki ongelmia on ollut, Turun yliopistollisen keskussairaalan rakennustyötä ei turhaan keskeytetty. Niin Turussa kuin Kemijärven rautatiesillalla herättävät kysymyksiä niin ammattilaisten keskuudessa kuin tavallisten kuluttajien mielissä.

”Rakentamisen ammattilaiset eivät pelkää romahtamisia. Vuodessa valetaan viisi miljoonaa kuutiota betonia, nämä kaksi tapausta eivät edusta siitä edes promillea”, Mattila muistuttaa. Ja korjaaviin toimiin on ryhdytty ripeästi.

Liikenneviraston tarkennetut ohjeet poistanevat jatkossa Kemijärven tapaiset ongelmat. Myös tarkennettu laadunvarmistus varmistaa, että vastaavien ongelmien synty kyetään estämään. Lisäksi pitää muistaa, että betonin laadunvarmistuksessa on aina mukana kolmas osapuoli.

”Kun betonin valmistaja varmistaa betonin lujuuden ja työmaa pitää huolta oikein suoritetusta betonityöstä, niin kaikki menee hyvin”, Jussi Mattila kertaa.

Jatkuva koulutus tärkeä

Rakennusliikkeissä on jatkoa ajatellen myös osattava kouluttaa aktiivisesti, varsinkin kun ihmisten työtehtävät muuttuvat. Osaamisen on oltava syvää, jotta rakentaja kykenee muuttumaan rakentamisen uusiin taitoihin. Tämä vaatii kaikilta rakentamisen osapuolilta aktiivista reagoimista ympäristötekijöiden muutoksiin.

RKL jatkokouluttaa ahkerasti, betonityönjohtajille järjestetään koulutusta kaksi kertaa vuodessa. Kurssit ovat aina täynnä.

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti betonityönjohtajille sekä betoniteollisuuden valmistus- ja käyttöpäälliköille sekä työnjohtajille. Koulutusohjelmassa omaksutaan luentojen, harjoitusten ja itseopiskelun avulla betonirakenteista vastaavan työnjohtajan pätevyyden edellyttämät asiat.

”RKL-RIL-koulutukset betoniyhdistyksen kanssa ovat olleet hienoa työtä. Jokaisessa rakennusliikkeessä pitäisi olla jatkuvan oppimisen kulttuuri, varsinkin nyt kun isot ikäluokat jäävät kovaa vauhtia eläkkeelle. Osaamista häviää”, Mattila tietää.

Teksti ja kuvat Jari Kostiainen